maanantai 13. huhtikuuta 2020

Pitkäperjantain kamerakierroksen kauneutta

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus

Tähän saakka pääsiäispyhien sää on suonut parastaan. Pihalle voi mennä ihan vain ihastelemaan ja lopulta löytää itsensä nyppimässä, kuopimassa, kantamassa, kääntämässä. Mitä milloinkin. Tekemistä riittää, eikä haittaa, vaikka ei tekisi yhtään mitään. Sen verran on vielä viileää, ettei pitkään tohdi paikallaan istua. Niin vain katse löytää läheltä ja kaukaa mielenkiintoista katseltavaa, jonka luo huomaa pian siirtyneensä.

Corydalis solida - Pystykiurunkannus

Pystykiurunkannusten kukkia olen ihaillut ja ääneen kehunut. Vaan kauniit on niiden lehdetkin. Raikkaan vihreitä lehtiä, jotka eivät selvästikään osaa päättää, millaisessa muodossa haluaisivat olla.

Anemone blanda 'Blue Shades' - Balkaninvuokko

Tarkan listaihmisen illuusio on tänä keväänä romuttunut. Monisivuinen syyssipulilista penkeittäin on viime vuoden osalta puutteellinen ja osin jopa virheellinen. Ei pitäisi luottaa siihen, että istutusurakan jälkeen sisälle palattuaan vielä muistaisi, mitä mihinkin on laittanut. Osan muistaa, mutta helposti joku myös unohtuu. Onneksi olen säilyttänyt sipulipussukoiden kuvakortit. Saatoin siis tarkastaa, että Ruusupenkissä kasvaa balkaninvuokkoja. Sen verran on paisteesta huolimatta viileää, etteivät ole vielä auenneet.

Mix-pussukan seurauksia

Syysomenan alle olen istuttanut pussillisen, jonka päällä lukee Iris Dwarf Mix. Kuvakortin mukaan tuosta pitäisi nousta sinisiä, keltaisia, liloja ja vaaleita kevätkurjenmiekkoja. Toistaiseksi esille on tullut muutama vähän repaleisen oloinen lila iris. Repaleisuuden syynä saattaa olla peurojen napostelu. Aika ihanan värisiä kuitenkin.

Siniset: Iris reticulata 'Harmony', vaaleat: Iris reticulata 'Katharine Hodgkin'

Pikkuiset irikset ovat hurmaavia ja nopeita käänteissään. Yhtenä päivänä mullassa näkyy vain piipon kärkiä ja seuraavana pukkaavat jo kukkia. Yllättävän pitkään sitten jaksavat kukkia, kun vihdoin ovat siihen pisteeseen päässeet. Jännityksellä odotan, kukkivatko pihani ensimmäiset lumikurjenmiekka Georget. Piipot ovat jo nousseet, mutta yhtään ei ole avautunut.


Onnekseni krookuksetkin nousevat eri paikoissa hyvin eri aikaan. Yläpihalla on muutamia yksittäisiä krookuksia siellä täällä. Suurimmat keskittymät on syöty. Alapihalla on enemmän  peurojen liikkumista estävien aitaviritysten jälkeen nousseita krookuksia. Nokkosperhoset ovat kovasti ihastuneet krookuksiin.

Helleborus - Jouluruusuja

Jouluruusut laittavat tänä keväänä parastaan. Olen niin iloinen, että olen kärsivällisesti istuttanut jouluruusuja useisiin eri paikkoihin. Ilmeisesti niillä menee hetki, ennenkuin kotiutuvat ja ryhtyvät enemmän kukkimaan. Vuosien odotuksen jälkeen tuntuu, että olemme vihdoin kaverit jouluruusujen kanssa.

Saaripalstan Sailan blogissa ihastelin hänen jouluruusujaan. Sailan vinkistä kävin espoolaisessa puutarhaliikkeessä ostamassa pari Helleborus Double Elleniä eli yhden tumman ja toisen vaalean. Istutin ne ostopurkkeja isompiin ruukkuihin ja tällä hetkellä ne ovat terassilla kasvattamassa juuriaan päästäkseen myöhemmin puutarhasta sopivaksi katsomaani paikkaan. Minulla taitaa olla jokin kummallinen jouluruusupinttymä, josta en välitä päästä eroon.

Scilla forbesii - Kirjokevättähtiä

Unelmoin keväisestä puutarhasta, jossa valkoiset lumikellot muodostaisivat runsaita mättäitä silmänkantamattomiin. Luultavasti en ole riittävästi moisen unelman eteen töitä tehnyt, ehkä meidän puutarhan vuodet eivät siihen riittäisikään. Sen sijaan kirjokevättähtiä löytyy pitkin ja poikin. Idänsinililjojakin joukkoon mahtuu, mutta kirjotähdet ovat levinneet tehokkaammin. Jännästi kirjokevättähdissä on sinisen eri sävyjä jo ihan luonnostaan, puhumattakaan, miten kulloinenkin valo niiden väriin vaikuttaa.

Peuran maistama tulppaani

Peurat järjestivät minulle mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Saapa nähdä, kuinka käy syötyjen tulppaanien kukinnan. Joissakin tulppaaneissa nuppu on jo näkyvissä. Onko nuppu vaurioitunut peuran hampaista? Nouseeko nuppu vaurioista huolimatta ja millaisena? Tai onko kenties joissain tulppaaneissa nuppu ollut sen verran syvällä, että se odottaa sopivaa ylösnousun hetkeä ehjänä ja virkeänä?

Erythronium Pagoda - Koiranhammas

Viime kesänä yksi koiranhammas nousi ja kukki sen verran kauniina, että sille piti istuttaa kumppani. Nyt koiranhampaita nousee peräti kolme yksilöä lähellä toisiaan.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Tarhakylmänkukkiin olen todella ihastunut. Niiden karvaista olemusta odotan joka kevät. Viehätys ei pääty kukinnan lakastumiseen vaan pitkään se huojuttaa kesätuulessa joka ilmansuuntaan hapsottavia siemenhahtuvapallojaan. Tarhakylmänkukka on hauskan persoonallinen tyyppi, jota ajattelin hankkia vielä lisääkin.

Sorbus 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Tuurenpihlajat, nuo viime kevään kasvirakkauteni kohteet, ovat kumpikin selvinneet epätavallisesta talvesta tyylikkäästi. Pullistuneet silmut ovat alkaneet avautua ja pian näen ensimmäiset omassa pihassa puhjenneet lehdet. 

Scilla forbesii 'Rosea' - Kirjokevättähti pinkki

Vaikka kevät tulee joka vuosi takuuvarmasti, on se aina yhtä upea ja voimakkaasti mukaansa tempaava ajankohta. Kuin itsekin heräisi talviunesta uuden kevään myötä ja samalla kiihkeällä innolla ja riehakkuudella allkaisi valloittamaan omaa pientä puutarhaansa. Tällaisena erilaisena keväänä olen entistä onnellisempi saadessani viettää aikaa puskieni parissa.


Puutarhuri kasvattaa muutamia kasveja,
maanviljelijä monia,
ja keskiverto-viherpeukalo kaikkea.