Nyt kyllä toivoisin kunnon helteitä ja kuivuutta ihan vain sen vuoksi, että nuo kotilot kaivautuisivat koloihinsa. Pois minun näkyviltäni. Sateiden jälkeen niitä ryömii joka paikassa ihan vaivoiksi asti.
Nauhuksen lehdet, vuorenkilvet ja näköjään ihan mikä tahansa näyttää kotiloille kelpaavan. Olen läpeensä kyllästynyt kulkemaan jatkuvasti purkki taskussa ja tyhjentämään pienempiä purkkeja isompaan ja sitten rahtaamaan kuolleita ötököitä pusseissa roskikseen. Kävin ostamassa paketin Ferromolia. Se on hurjan kallista. Ostin suurimman, mitä espoolaisessa rautakaupassa oli eli 2 kilon paketin. Ei taida riittää nimeksikään. Miten te laitatte Ferromolia? Paketissa on kuva, jossa rakeita ripotellaan kasvien ympärille, mutta ei kuulemma tehdä tiukkoja kasoja. Miten Ferromol kotiloihin ja etanoihin vaikuttaa?
 |
| Kultakuoriainen tulpussa |
Tänään oli sitten täällä päin kesän ensimmäinen ukkonen. Ajattelinkin, että onpa tänään hikinen päivä ja pian tuon ajatuksen jälkeen taivaalla alkoi kumista ja kolahdella. Ulkona olisi ollut töitä, mutta pitkään jatkunut ukkonen ja sadekuurot saivat minut siirtymään sisätiloihin. Tulipa sitten imuroitua ja muutenkin puunattua kotia, kun aurinkoisella säällä ei millään viitsisi aikaansa sisähommiin käyttää.
 |
| Alapihalle siirretty ruusuorapihlaja (keskellä, musta runkosuoja) yhdisti Kurgaanin ja Hortensiapenkin. |
Iltapäivän kaartuessa iltaan sade lakkasi ja taivas selkeni siniseksi. Kävin kiertämässä puutarhaa ja nyppimässä sieltä täältä rikkaruohoja. Mistä kummasta niitä aina ilmestyy, kun monen monta penkkiä juuri kävin läpi ja putsasin rikoista?
 |
| Sateen murjomat villitulppaanit |
Jonkun ajatuksen viemänä eksyin sisälle ja siemenvarastolle. Niitä pussukoita tulee pyöriteltyä ja mietittyä, milloin ja minne mahdollisia taimia istuttaisi. Huomasin, että monessa pussukassa päiväys oli jo vanhentunut tai vanhentuisi vielä tämän kesän aikana. Tein radikaalin tempun ja tyhjensin siemeniä kahteen eri pussiin. Ihan sikin sokin. Toisen pussin kylvin autotallin päädyssä olevaan autioon läiskään. Se läiskä odottaa tatarsodan päättymistä ja tuumasin, että voihan siinä odotellessa jotain yksivuotista vaikka kasvaakin. Niiden vihoviimeisten tatarien lisäksi.
 |
| Lemmikit ne kukkivat ja kukkivat. |
Toisen pussukan tyhjensin kasvimaalla olevaan tyhjään neliöön, joka on odottanut uutta käyttöä. Saapa nähdä, tuleeko näistä viljelmistä yhtään mitään. Ainakin loppui iänikuinen siemenpussukoiden pyöritys ja jatkossa voin aloittaa niinsanotusti tyhjältä pöydältä - tai tässä tapauksessa tyhjästä laatikosta. No, jäihän sinne joitakin monivuotisia siemeniä, joiden päiväyksessä on varaa odotella.
Päivän piristys löytyi Aitamuuripenkistä. Kaikkien väsyneiden tulpunlehtien ja korskeasti kasvavien sormustinkukkien lomasta. Töyhtöesikon taimi. Istutin niitä viime kesänä kukkivana kolme kappaletta tähän penkkiin ja koko kevään olen surrut, että sinne hävisivät talven aikana. Olen pähkäillyt, millainen paikka minun puutarhassani olisi sopiva esikoille? Nehän kasvavat usein sellaisessa lehtomaisessa maisemassa. Isojen lehtipuiden alla, mutta kuitenkin aika valoisassa paikassa. Aitamuuripenkki ei ehkä ole riittävän valoisa ja mahdollisesti myös liian märkä. Tätä täytyy pohtia.
 |
| Ujo alppikärhö |
Vielä ennen tämän postauksen lopettamista täytyy tunnustaa eilinen tuhlauskeikka. Sähköpostiin oli tullut taimikaupan mainos villeistä viikoista. Ei ne hinnat nyt niin hurjan edullisia ollut, mutta minkäs sille mahtaa, kun niin kauniita kukkakuvia tuodaan ihan tuohon nenän eteen ja luvataan ties millaisia ihanuuksia. Tilasin jokusen kärhön ja pari perennaa, mutta niistä sitten paketin saavuttua enemmän. Kyllä olen heikko näille puutarhan houkutuksille.
 | |
| Syreenien aika on alkanut |
Mukavaa kesäkuista viikkoa kaikille!
