Ei ole takatalvi, ei vaikka siltä tuntuu. Lohdullista. Meidän mittari näytti aamulla -12 ja vaikka auringonpaiste päivän mittaan ilmaa lämmittikin, pysyttiin silti muutaman asteen miinuksella. Ukkokulta totesi lauantaina, että kyllä lumi tuosta sulaa, eikä mennyt pihaa kolaamaan. En mennyt minäkään, kun Ukkokullan lailla uskoin vakaasti loskaisen lumen häipyvän pikaisesti. Tänään alkoi pihalla kahlaaminen ottaa pattiin. Tai ei siellä nyt kahlata tarvinnut, mutta esimerkiksi postilaatikolle tai kellariin kulkeminen pihakengissä ei sujunut kuivin sukin. Niinpä sitten kolasin lumen käytäviltä pois. Lauantaina satanutta lunta taitaa olla yhtä paljon, kuin edellisen kunnon lumipyryn jälkeen, joka oli helmikuun 1. päivänä. Eipä tänä talvena ole tarvinnut itseään lumitöillä pahemmin väsyttää.
Seinien maalauksen jälkeen makkarin kohentaminen jäi vähäksi aikaa, eikä se vieläkään ole täysin mieleiseni. Aiemmin käytin sinistä makkarin somistamiseen, mutta pari viikkoa sitten näin kaupassa kivan näköiset tyynyt ja siitä lähti uuden värin ymppääminen makkariin. Meillä suuret pinnat, kuten seinät ja kiinteät kaapistot ovat valkoisia puhtaasti siitä syystä, ettei meidän huushollissa isot remontit ole kovinkaan helposti toteutettavissa. Vaaleat seinät tuovat valoisuutta, eikä niihin kyllästy, kuten moniin väreihin. Tekstiileillä, koriste-esineillä ja muulla tilpehöörillä on helppo saada väriä ja muutosta kotiin ilman Remontti-Reiskaa ja pankkivisiittiä. Myös jatkuva ostaminen ja kuluttaminen on alkanut mietityttämään ja niinpä yritän etsiä kauaskantoisempia ratkaisuja.
Rosan värinen torkkupeitto löytyi kaapista ja verhoina ovat tähän päivään saakka olleet luonnonvalkoiset sivuverhot. Torkkupeiton funktio on lähinnä päiväpeitteen pitäminen puhtaana. Juusolla kun on välillä tapana käydä nukkumassa tuossa sängyllä ja onneksi se hakeutuu torkkupeiton päälle. Se on huomattavasti helpompi laittaa pesukoneeseen, kuin iso ja painava päiväpeite. Alkuunhan Juuso ei tullut lähellekään uutta makkaria, mutta nyt se kyllä löytää tiensä sinne yöaikaankin. Meillä on tällä hetkellä etelän puolen tasot ja ikkunalaudat täynnä taimipotteja, mutta huomatkaa, että sentään suihkupullo sopii sävyltään makkarin väritykseen.
Vihdoin ratkaisin myös verho-ongelman, sillä sivuverhot tuntuivat raskailta ja värittömiltä. Muistin kukkarossani lojuneen 30 %:n alennuskupongin Pentikille ja ostin tuota rosasävyistä Jasmiini-kangasta. Valmiina on todella vaikea löytää 160 cm:n levyisiä laskosverhoja, joten ne on pakko ommella itse. Tuon Jasmiini-kankaan voi kuvionsa puolesta laittaa myös pitkittäin, jolloin kankaan leveys riittää hyvin korkeudeksi. En löytänyt naapurikylän kangaskaupasta sopivaa nauhaa, joten ompelin kiinnitysnauhat itse tuosta samasta kankaasta. Samalla kankaalla päällystin pinnatuolin istuinosan ja rottinkiarkun aiemmin siniruutuisen kansiosan.
Juuso ei taida tykätä laisinkaan lumesta. Vielä perjantaina se kulki sisälle ja ulos, eikä osannut päättää, kummassa olisi mukavampi. Nyt ulkona on sen mielestä selvästi liian kylmä, eikä lumisella terassilla ole laisinkaan kiva kyyhöttää.Takkahuoneen ikkunalaudalla on ihanan lämmin ja siitä on vain pikkuinen hyppy nojatuoliin, jonka Juuso on ottanut omaksi vakiopaikakseen. Ehtiihän sitä keväästä nauttia sitten, kun se taas päättää lämpöä iloksemme jakaa. Sitä odotellessa käännetään kylkeä.
