torstai 28. kesäkuuta 2018

Ilopilkkuja mielelle ja silmälle

Idänunikko - Papaver orientale - nyt jo nuppunsa aukaissut ja kukkinut.

Olen helposti ilahdutettavissa oleva ihminen. En kaipaa suuria tekoja enkä sanoja, vaan eniten taidan iloita pienistä huomionosoituksista ja lämpimistä sanoista, jotka muodostavat sydämeen pitkäaikaisen pesän. Parhaimmat ilonaiheet löytyvät useimmiten arkielämästä ja sen sujuvuudesta. En rakenna ylitsepääsemättömiä pilvilinnoja, vaan pyrin suhtautumaan elämään realistisesti. Näin jalat pysyvät maassa, mutta se ei estä haaveilemasta asioista, joiden ei ehkä ole tarkoituskaan toteutua. Ehdottomasti elämään kuuluu unelmointi ja kevyt ruusunlehdillä tanssahtelu.

Kyläkurjenpolvi - Geranium pratense 'Summer Skies'

Arpajaisissa minulla on aina surkea tuuri. Olen käynyt usein joulumarkkinoilla erään ystävän kanssa, joka kerää ja kahmii hienoja voittoja euron panostuksella. Siinä sivussa minä tuen ostamillani arvoilla milloin mitäkin urheiluseuraa voittamatta yhtään mitään. 

Yhden ainoan kerran olen yllättänyt niin itseni kuin ympäristönkin isommalla voitolla. Se tapahtui nuoruudessa Tukholman laivalla, jossa ensimmäisen ja viimeisen kerran syötin 20 penniä yksikätiseen automaattiin. Olin jo kääntämässä selkääni vekottimelle, kun se alkoi kolisten ja rämisten syöstä kolikoita kerättäväkseni. Mikäs siinä auttoi, kuin avata käsilaukku ja tunkea kolikot sinne. Kylläpä käsilaukku sen voiton jälkeen hetken aikaa painoi. Ympärillä notkuvat nuoret miehet soivat minulle jokusen ihailevan katseen, vaikka tänäkään päivänä en tiedä, miten onnistuin voiton saamaan. Sattumaa luultavasti.

Jalopähkämö - Stachys macrantha
  
Huonon arpaonnen tietäen en nykyisin kovin innokkaasti kilpailuihin edes osallistu. Täällä blogimaailmassa kyllä lisään itseni useinkin listoille mukaan ja yllättävän kivasti voittoja on kohdalle rapissut. Siitäkin huolimatta, että nykyisin osallistun yleensä vain yhdellä arvalla. Facebook-profiilini ja Villasukkasivustoni joutuivat häirinnän kohteiksi, jonka seurauksena irtisanoin facebookin ja poistin villasukkasivuston. Sen verran hankaluuksia ja pahaa mieltä häirinnästä aiheutui, että se vaikutti ja tulee jatkossakin vaikuttamaan rajoittavasti somen käyttööni.


Pihakuiskaajan matkassa -blogissa voitin kesäkuun alussa kuvassa olevan Puutarhakirjeitä-kirjan. Olen voitosta todella iloinen, sillä olin jo päättänyt kirjan hankkia, kunhan johonkin kirjakauppaan pääsisin. Kirja on vähän erilainen puutarhakirja, sillä se koostuu kahden runoilijan, Hannamari Heinon ja Kristiina Wallin kahden vuoden pituisesta kirjeenvaihdosta. Teksteissä seurataan vuodenkiertoa puutarhassa ja elämänkiertoa ihmisessä. Luin kirjan kotiuduttuani sairaalasta, enkä sen sopivampaa tekstiä olisi voinut tuohon tilanteeseen valita. Ajatuksia herättävää, seesteistä ja rauhoittavaa. Hieno kirja!

Puutarhablogien piirissä on paljon kirjojen ystäviä. Pihakuiskaaja kirjoittaa myös Kirjojen kuisketta -blogia, jossa hän esittelee mielenkiintoisia ja lukemisen arvoisia kirjoja. suosittelen!
  

Osallistuin ennen juhannusta Villa Suvituuli -blogin mielipidekyselyyn ja arvontaan, jonka tuloksena voitin kivan keittiöpyyhkeen ja kaksi suklaapatukkaa. Suklaatahan on vaikea vastustaa ja uusi keittiöpyyhe siirsi heti yhden vanhemman pölyisten ikkunalautojen pyyhkimisrätiksi. Meillä riittää nyt pölyn pyyhkimistä talon ulkopuolella, kun tieremppa etenee vauhdilla ja ennenkaikkea pölyllä. Rättiressukat ovat kovilla.

Hennon keltainen kliivia

Kummasti meikäläisen ilonaiheet pyörivät usein kasvien ympärillä. Talvella sain Ukkokullan tuoman orkidean kukkimaan toistamiseen ja nyt samainen orkidea on tehnyt kokonaan uuden kukkavanan, jossa nuput pullistelevat lupaavasti. 

Ihan yhtä ihana asia löytyi muutama päivä sitten kirjaston ikkunalaudalta, kun huomasin pari vuotta sitten Viherpajasta ostetun keltaisen kliivian ryhtyneen yllättäen kukkimaan. Juuso mokoma ei ollut vihjannut asiasta mitään, vaikka pötköttää ikkunan alla olevalla sohvalla päivät perätysten. 

Isotähtiputki - Astrantia major 'Star of Fire'

Kaikki lehtikaktukset ja koskaan kukkimaton posliinikukka ovat muuttaneet kesäksi ulos, eikä niiden kuntoa tule kastelun lisäksi sen kummemmin syynättyä. Sen sijaan kukkapenkkien ympärillä kiertely on jokapäiväistä hupia. Uusia kasveja ei juurikaan tässä vaiheessa penkeistä nouse, mutta nuppuja, kukkia ja lehtiäkin tulee varovasti käänneltyä ja katseltua, läheltä ja kaukaa.

Alppipiikkiputki - Eryngium alpinum - luultavasti

Yhtään kasvia en tänä kesänä ole istuttanut. Viime kesänä joitakin ja edellisinä sitäkin enemmän. Alppipiikkiputki löytyy kasviluettelostani, mutta toukokuussa poistin sen siksi, etten ollut kyseistä kasvia Päivänliljapenkissä odotuksista huolimatta nähnyt. Sinipiikkiputki on siinä hyvin kasvanut. Nyt sinipiikkiputken vierestä on noussut ja erittäin hyvin myös kasvanut toisennäköinen piikkiputki, jonka täytyy olla alppipiikkiputki. Istutustietojeni mukaan olen sen istuttanut kesäkuussa 2014. Missä kummassa se on luurannut nämä vuodet?

Samainen kasvi juhannusviikon alussa.

Ystävät, onko tuo kuvan kasvi alppipiikkiputki? Googletin kasvin ja tuolta sen pitäisi näyttää. Tuleeko kaikkiin alppipiikkiputkiin sinisyyttä kesän myötä samoin, kuin sinipiikkiputkiin? Niin tai näin, olen kovasti onnellinen piikkiputkien heräämisestä. Ihan ei ole arvontavoitto, sillä tarkoituksella olen kasvin aikanaan ostanut ja istuttanut. Vaan voitoksi hänen heräämisensä kyllä lasken.

Freesia ja poutapilvi kukkalaatikossa.

 Ilon ja onnen hetkiä sekä mukavia puutarhakierroksia kaikille!