maanantai 8. tammikuuta 2024

Iloisin askelin uuteen arkeen

 
Paukkupakkasten ajoittuminen vuodenvaihteen pyhiin on poikinut monia hyviä asioita. Ihminen ei määräänsä enempää jaksa uppoutua kirjaan vällyjen lämmössä maaten tai kutimien kanssa sohvan nurkassa istuen. Ulkoilu on tietenkin kaikin tavoin virkistävää, mutta kun lumiset maisemat on kuuteen kertaan kameralla ikuistettu, on aika palata lämpimiin sisätiloihin naamaansa sulattelemaan.


Lukemiset ja kutomiset on listattu ja maailmalle kuulutettu. Seuraavaksi pureuduin siemenvaraston inventaarioon. Nyt on sekin tehty. Kummasti niitä siemeniä kertyy, vaikka mitään ei mukamas koskaan osta. Takuuvarmasti törmään tämänkin kevään aikana markettien ja muiden kauppojen siemenhyllyihin. Törmään niin vakavasti, että irti päästäkseni ostoskoriin hyppää taas pussi poikineen. Inventaarilistaa en sentään käsilaukussa viitsi mukanani kuljettaa, joten laadin kännykkään mahdollisuuksien listan. Siis luettelon siemenistä, joita voi ja kannattaa ilman omantunnontuskia kauppojen houkutuksista itselleen ostaa.


Kriittisimmät siemenet eli tomaatit, kurkut ja paprikat jo tilasinkin. Tai sen, mitä tässä vaiheessa löysin. Hyvä siemenkauppa, ExoticGarden on nyt osa Mustilaa. Sinne pyrähdin selaamaan tarjontaa. Kasvihuonekurkuista Cordoba, tomaateista Sungold ja paprikoista Zazu hypähtivät ostoskoriin. No, mukaan tupsahti myös idänunikko Coral Reef, pari pussia punakosmoksia ja samettikukkia. Saahan niitä yleensä marketeistakin, vaan ei välttämättä juuri haluamiaan lajikkeita.


Edelleen jäin kaipaamaan Sherba-kurkkua, Bumble Bee- ja Vilma -tomaattia. Sherbaa ei tunnu olevan kenelläkään. Eikä kullankeltaisia Bumble Bee-tomaatteja. Sen sijaan Vilmaa on tulossa yhteen verkkokauppaan, joten sen tilaukseen palaan jonkun ajan päästä. Vilmaa en ole aiemmin kasvattanut. Sitäkin enemmän olen lukenut siitä myönteisiä kokemuksia, joten toivottavasti onnistun saamaan siemeniä.

Siemenpussit eivät ole kovin halpoja. Varsinkin, kun joissain kurkku- ja tomaattipusseissa saattaa olla 4-6 siementä. 6-7 euroa per siemenpussi tuntuu suolaiselta ja niinpä niitä siemeniä tulee käsiteltyä hellin sormin. Onneksi itävyys on hyvä, joten euroille saa sentään vastinetta.


Loppiaispyhä näyttää olevan kylmin päivä tähän saakka. Keittiön mittarissa oli hiukan ennen aamukymmentä -27 astetta, vaan sitäpä lukemaa en ehtinyt kameralla ikuistamaan. Auringonpaisteesta huolimatta koko pyhä on mennyt yli -20 asteen merkeissä. Arjen saapuessa pakkaset lauhtuvat jopa plussa-asteisiksi. Tosin lauhtuminen on tilapäistä, mutta tulevat pakkaset sentään huomattavasti näitä viime päiviä maltillisempia.

Kalliin sähkön vuoksi on tullut katsottua tarkemmin, miten sitä käyttää. Varaava takka on lämminnyt harva se päivä. Auto on laitettava piuhan päähän esilämmitykseen. Mahtaako se muuten useamman päivän käyttämättömyyden jälkeen edes lähteä liikkeelle?

Risotto pakastimesta löytyneistä suppiksista.



Kahden aikuisen taloudessa ruokaa ei kulu valtavia määriä. Tavallisesti teemme ruokaostokset kerran viikossa. Jotain pienempää saatetaan hakea lähikaupasta, mutta vuosien harjoittelulla ja suunnittelulla olemme oppineet mitoittamaan hankinnat siten, että kertaviikkoinen kauppakäynti riittää hyvin. 

Harvoin sentään käy näin, että edellisestä kauppareissusta ehtii kulua yli kaksi viikkoa. Enemmänkin, sillä kävimme ruokaostoksilla jouluviikon keskiviikkona eli 20.12. Jouluna ruokailijoita oli useampi, vaan olipa myös monenlaista syötävää. 

Joulupöydästä jääneitä ruokia on tuunattu uusiin olomuotoihin. Pakastinta on myös tyhjennetty systemaattisesti. Nyt tuoretarvikkeiden tilanne alkaa olla minimaalinen. Muutama peruna ja porkkana kaapissa edelleen on. Salaatin toki kokoaa yhdestä paprikasta, puolikkaasta purjosta, pätkästä varsiselleriä ja muutamasta retiisistä. Hedelmiä on jäljellä kaksi appelsiinia ja kohta omin avuin kompostiin kävelevä banaani. Nälkää emme ole nähneet. Päinvastoin, maukasta ruokaa on valmistettu päivittäin. Loppiaisviikon jälkeen on palattava ruotuun ja kipaistava puutelistan kanssa ruokakauppaan.

Ystävä toi kylässä käydessään tuliaisena juustoja. Kuten kuvasta näkyy, hyviä olivat, kun jäljellä on enää tyhjät pakkaukset. Pakko on nostaa nämä kaksi juustoa kehujen kera näytille. Saloniemen Juustolan "Työvoitto" -kypsytetty gouda on valmistettu Suomen alkuperäiskarjan luomumaidosta. Kypsytysaika on vähintään 3 kk, mutta yleisemmin 6 kk. Maku oli mukavan voimakas, todella hyvä.

Juustoportin Vuohen Grand Reserve taasen maistui lempeän kermaiselta. Mediatietojen mukaan tämä juusto on palkittu kultamitalilla Tirolissa kansainvälisessä premium-juustojen kilpailussa. Rakenteensa vuoksi Vuohen GR soveltuu hyvin käytettäväksi myös parmesan-juuston tapaan.

Lämmin kiitos ystävälle juustoista ja sitäkin enemmän vierailustasi!

Joulu alkaa olla jälleen muisto vaan. Komeasti kukkineet amaryllisten viimeiset vanat leikkasin maljakoihin. Pitkiksi venyneet varret eivät meinanneet pysyä pystyssä painavine kukintoineen. Muistin laittaa varsien alapäähän kumilenkit, sillä ontot varret rullautuvat maljakon vedessä muuten avonaisiksi.

Joulutähdet ovat edelleen hyvässä kuosissa. En yleensä onnistu pitämään niitä kovin kauaa vehreinä. Vaikka kuinka noudatan kastelu- ym. hoito-ohjeita, alkavat lehdet putoilla. Varsistaan kaljuuntuneina joulutähdet eivät ole kaunista katseltavaa. Pisimpään tällä kertaa on pärjännyt keittiön pöydälle ostamani kaksivärinen joulutähti. Ehkä sijainti on sopiva; ei alla hohkaavaa patteria, eikä vieressä kylmää hohkaavaa ikkunaruutua.


Lämpökompostori on totaalisesti suuttunut. Mittari jämähti nollaan jo joulukuun alussa, eikä se suostu liikahtamaan yhtään mihinkään. Kompostorissa on edelleen täyttötilaa, joten toistaiseksi en rassaa asialla mieltäni. Alaluukku on jäätynyt kiinni, joten en pääse tarkastamaan tilannetta, enkä myöskään tyhjentämään. Massan poistaminen yleensä edesauttaa lämpenemistä, mutta odottakoon. Kansikin jäätyi kiinni. Ukkokulta lämmitti kannen reunoja ja sai pömpelin aukeamaan. Hän käsitteli tiivisteet auton silikoneihin tarkoitetulla aineella, eikä kansi ole sen jälkeen jäätynyt kiinni.

Vieressä seisova, anopin vanha lämpökompostori toimii yleensä jälkikypsyttämispaikkana. Jouduin pari pussillista biojätettä kippaamaan jälkikompostoriin, kunnes Ukkokulta sai pääkompostorin auki. Ohjelmassa on hommata tyhjä kanisteri kadonneet tilalle, jotta pääsen avustamaan kompostimassan käynnistymistä. Yhä korkeammalle kipuava ja enemmän lämpöä antava aurinko ainakin saa kompostorin käyntiin, joten ei tässä mitään hätää ole.

Auringonlaskujen kultaamat puut ovat kaunista katseltavaa.


Loppiainen päättää käytännössä juhlakauden. Kiva palata normiarkeen. Lukuisten pyhien tiimellyksessä tuppasi päivät menemään sekaisin. Nyt aamulla sängystä herättyään ei tarvitse pähkäillä, mikä viikonpäivä on meneillään ja onko syytä rynnätä vauhdilla eteenpäin vai voiko kenties ihan rauhassa nauttia aamupalan päivän uutisia selaillen.

Näin tammikuun alussa tuntuu kuin aikaa olisi mittaamattomasti. Kukin voi jatkaa siitä, mihin edellisen vuoden lopulla jäi. Tai luoda uusia alkuja jos jonkinlaisissa asioissa. En tehnyt ainuttakaan uudenvuoden lupausta, kun niitä ei yleensä kuukautta pidempään edes muista. Vuoden voi aloittaa lupauksittakin avoimin mielin uutta kohti kulkien.

Iloisia askelia ja aatoksia alkaneen vuoden merkeissä kaikille!