perjantai 7. kesäkuuta 2019

Unikko, kellukka ja moni muu

Tulipa Black Parrot

Tulppaanien kukinta alkaa olla ohitse. Muutama myöhäinen yksilö on vielä avannut nuppunsa ja jokunen aiemmin aloittanut pitää yhä kiinni terälehdistään. Jokaisen kevään tulppaanikukinta on vähän edellistä erilaisempi. Tällä kertaa kiinnitti huomiota monien aiempina vuosina istutettujen tulppaanien yhtäkkinen nousu. Missä lienevät välillä seikkailleet, mutta nyt ovat yhden tai useamman varren voimin palanneet ilahduttamaan.

Tulipa Alibi

Papukaijat, ripsureunat ja monet muut hienohelmat vangitsevat katseen näyttävyydellään. Vaan kyllä on kaunis ihan tavallinenkin tulppaani. Varsinkin auringonvalon kuultaessa silkkisten terälehtien lävitse.

Tulipa Sweet Desiree

Asioiden ahkerana kirjaajana ja listojen laatijana olen tainnut laiskotella tai tarkkuudessa on tapahtunut lipsahduksia. Jokaiselle tulppaanille tai narsissille en ole löytänyt nimeä. Välillä olen jonkun kukan äärellä ihmetellyt, mistä kaveri on ylipäätään nenäni eteen tupsahtanut. Istutuslistan mukaan kun moista tulppua ei kyseisellä paikalla pitäisi olla laisinkaan. Pääasia, että kaunotar kukkii ja voi hyvin. Silloin olen minäkin tyytyväinen.


Nämä kaksi narsissia ovat täydellinen mysteeri. Allaspenkkiin en ole narsisseja istuttanut sitten penkin perustamisen. Olisiko käynyt niin, että kasveja siirrellessäni mukana olisi tullut pari narskun sipulia? Ei kai narsisseja taivaastakaan putoile. Sinänsä voisi olla hauskaa, kun syksyn tullen narsissinsipulit putoaisivat pilvistä suoraan niille kaivettuihin kuoppiin. Hups vain ja multaa päälle.

Geum connineum - Tulikellukka

Kellukat ovat olleet jo jonkin aikaa nupulla. Vihdoin kirkkaina oranssinpunaisina väriläiskänä loistavat tulikellukat kurkkivat Kiemurapenkistä kohti yläpihaa. Myös Pikkupuutarhan Kriikunapenkissä kasvaa muutama tulikellukka. Siellä ne näyttävät hauskoilta muuten vihreän kasvuston keskellä keikkuessaan.

Geum Mai Tai' - Kellukka

Kellukka Mai Tai on myös avannut ensimmäiset kukkansa, mutta se ei suostu nostamaan päätään ylös näyttääkseen kasvonsa. Ehkä seuraavat kukat kasvavat vähän korkeammiksi, jolloin onnistun paremmin ujuttamaan kameran niiden eteen.
 
Allium Purple Sensation

Tulppaanien lopetellessa laukat kiirehtivät aloittamaan ahtaalta näyttävien nuppujensa poksauttamista avoimiksi. Tässä jälleen kasvi, jota on kiva tarkkailla ja kuvata sen kaikissa vaiheissa. Niin nuppu, kukka kuin lopulta sateliittimainen siemenpallurakin vetävät kameraa puoleensa.

Aquilegia

Akileijoista ensimmäiset ovat jo avautuneet. Erikoisemmat eivät kaikki ole vielä edes nuppuvaiheessa. Akileija on tehokas siementäjä ja niinpä näitä kasveja on minulla mitä omituisimmissa paikoissa. Osan kitken pikkuruisina taimina, osan annan kasvaa niillä sijoillaan. Jos haluaa akileijan pois jostain, se on paras kitkeä pienenä. Isompana sillä on tuhdit juuret tiukasti ja syvällä maassa kiinni.

Papaver orientali 'Princess Victoria Louise' - Idänunikko
  
Unikoiden nuppuja täytyy vahtia silmä tarkkana. Hetkessä ne pullauttavat silkkimäiset terälehtensä ilmoille ja yhtä nopeasti koko kukinta saattaa olla ohi. Luulisi, että unikoiden levittäminen puutarhaan on helppoa, vaan ei näytä olevan. Joka syksy kerään sadat siemenet kuivahtaneista kodista kylvääkseni niitä muualle. Olen myös kaivanut unikon juurakoita siirtääkseni niitä toisiin kukkapenkkeihin. Ei tahdo onnistua. Joku sanoi, että unikko joko viihtyy tai ei viihdy. Siinä ei ilmeisesti minulla ole sanavaltaa. 


Vanhimpien pionien lomassa unikko viihtyy hyvin ja parhaiten aroniapensaiden tyvessä. Joskus niitä sieltä koitin siirtää parempiin paikkoihin, mutta unikko oli eri mieltä. Jatkoi vain lisääntymistään samaisessa paikassa. Kasvakoon siellä, mitäpä sitä unikon kanssa riitaa haastamaan.


Lilium martagon - Varjolilja
  
Varjoliljoista pidän kovasti. Ne ovat hassuja kasveja, sillä kukkapenkkien vähitellen vihertyessä näyttää, ettei ainuttakaan varjoliljaa näy missään. Sitten yhtenä päivänä niitä tunkee joukolla mullasta ja samantien ne ovat kasvattaneet vartta jo kymmenen viisitoista senttiä. Kuvan nuppuvaiheesta on vielä matkaa itse kukkimiseen. Hyvin jaksan odottaa. Parempi onkin, ettei kaikki ryntää samalla viikolla kukkimaan.


Syringa josikaea - Unkarinsyreeni

Syreenit kukkivat koulujen päättäjäisten aikaan. Niin nytkin. Pihasyreeni kukki meillä viime kesänä valtoimenaan, nyt vähän maltillisemmin. Unkarinsyreeni sen sijaan on nyt innokkaampi. Isabellansyreeni James MacFarlane:ssa on vain muutama nuppu. Viime kesänä se kukki ensimmäisen kerran ja runsaasti. Nyt siinä on paljon kuolleita oksia. Toivottavasti puu selviytyy.


Toukokuun viimeisen viikon ja kesäkuun ensimmäisen päivän tuuli on tuivertanut hurjalla vauhdilla. Kasvihuoneessa käydessä pelottaa, että koko kennomuovihökötys lentää avaruuteen. Hiekkakäytävät ja nurmikko ovat täynnä vaahteranlehtiä ja muuta roskaa. Patio myös. Mustat ikkunalaudat näyttävät järkyttäviltä sateen pilkuttamine siitepölyineen. Ei siis mitään vapaa-ajanongelmia. Kun yhden paikan saa siistityksi, seuraava jo odottaa vuoroaan.

Tuulentuiverruksessa voi aina puutarhatöitä tehdä. Kuvaaminen sen sijaan ei tahdo onnistua, kun kasvi katoaa näköpiiristä ennen kuin sen on ennättänyt tarkentaa.
 
Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Jos oli kevät upeaa aikaa, niin on sitä juuri alkanut kesäkin. Tarhakylmänkukkien keskittyessä siementensä kypsyttämiseen, ruusut ja pionit jo pullistelevat nuppujaan. Niitä odotellessa kauniita päiviä teille kaikille!

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja