tiistai 27. helmikuuta 2024

Kuusi kuvaa kesästä

Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka Kevätsuudelma 14.5.2023
 

Tuplasti terapiaa -blogin Pirjo laittoi jälleen liikkeelle Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Tämä on haasteen 11. kerta. Aina yhtä mukava haaste, kiitos Pirjo! Joka kerta on myös yhtä vaikeaa päättää, mitkä kuvat valitsen. Kesäkuvia selatessa tuntuu suorastaan käsittämättömältä, miten valtavasti omassa pihassa kaikkea kaunista on. Nyt päädyin sellaisiin kasveihin, jotka tavalla tai toisella aiheuttivat viime kesänä muita enemmän kiinnostusta.

Pihani ainoa kirsikkapuu, Kevätsuudelma, yllätti runsaalla kukinnalla. Tämän kesällä 2016 istutetun puun ulkonäkö saa joka vuosi miettimään, riittääkö sen voimat sen enempää kasvuun kuin kukkimiseenkaan?  Toukokuun alusta lähtien tutkin herääviä silmuja harva se päivä arvuutellen, tuleeko kukkia, tuleeko lehtiä? Tuli kukkia paljon enemmän, kuin uskalsin odottaa ja toivoa. Tulivathan ne lehdetkin aikanaan. Hamami jäi puun alla viettämättä. Katsotaan, joko tulevana toukokuuna istahdan puun alle vastaanottamaan leijailevia terälehtiä.

Trillium erectum - Punakolmilehti 11.5.2023

Toukokuulle osui myös toinen jännättävä. Nimittäin metsäpuutarhassa kasvavan punakolmilehden nouseminen. Ostin tämän trilliumin kesällä 2016 Vakka-Taimesta ja istutin sen rhodopensaan oksien alle siten, että käytävältä olisi helppo kukkimista seurata. Rhodopa on kasvattanut juuri sitä tiettyä oksaa niin voimakkaasti, että punakolmilehti jäi pahasti sen peittämäksi. Niin sitten kesällä 2022 uskaltauduin kaivamaan punakolmilehden kukinnan jälkeen ylös ja siirtämään noin 50 cm oikealle. 

Minua varoitettiin punakolmilehden saattavan kiukustua siirrosta. Kaivoin sen ylös mahdollisimman suurena pakkuuna ja istutin hyvin perustettuun uuteen kuoppaan. Huolehdin säännöllisestä kastelusta. Edelliskesänähän oli pitkiä äärimmäisen kuivia jaksoja. 

Viime huhtikuun lopulla punakolmilehden uudesta asuinpaikan mullasta alkoi tunkeutua esiin lupaavia kääröjä. Jippii, punakolmilehti oli selvinnyt siirrosta. Jopa niin hienosti, että se pukkasi ilmoille useamman kukkavanan. Nyt ei enää tarvitse kontata käytävällä ja pitää toisella kädellä rhodon oksaa ylhäällä punakolmilehteä ihaillakseen. Ihan voi seistä tai kyykistyä. Hyvin näkyy.

Digitalis purpureum - Sormustinkukka 8.7.2023 pensasruusu Ilon uumenissa.

Sormustinkukassa ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Paitsi siinä mielessä, että useampi edellinen vuosi oli niiden kukkimisen suhteen poikkeuksellisen vaisuja. Keväällä runsaina sinne tänne nousevat lehtiruusukkeet antoivat viitteitä kukinnan paljoudesta. Kuten sitten tapahtuikin.

Minulla sormustinkukat eivät kasva nätisti jossain tietyssä kukkapenkissä. Jos kukkapenkissä ollenkaan. Ei, niitä nousi omenapuiden alle, pensasruusujen keskelle, porrasaskelmien väliin, kanttausuriinkin. Mihin nyt olivatkaan keksineet siemeniään lähettää. Vaeltakoot nämä hipit sielunsa kyllyydestä, missä ikinä haluavatkaan. Annoin kukkien kukkia ja kuivua paikoilleen. Kukkavarsia myöhemmin pois leikatessani ravistin siemeniä kasvupaikoille. Keräsin niitä myös talteen ja ripottelin sellaisiin paikkoihin, joissa ei sormustimia ole ollut. Aika näyttää, missä suostuvat jatkossa asumaan.

Rosa Austin 'Lady of Shalott' 10.8.2023

Olemme saaneet ihastella Austin-ruusuja muutamissa blogeissa. Yksi Austin-ruusu minullakin jossain vaiheessa oli, mutta se ei viihtynyt. Pelkään pahoin syyllisen löytyvän peilikuvasta. Ruusukuume on varsin tarttuvaa sorttia, joten minäkin sen sain. Toukokuussa ostin persikkaisen Lady of Shalottin. Löysin sille mielestäni hyvän paikan Pikkupuutarhan Kriikunapenkistä. Kaivoin kunnon kuopan, johon istutin ruusuni hellyydellä. Sitten vain odottamaan, kotiutuuko se. Ja kukkiiko. Kyllä vain. Kotiutui ja kukki lukuisten ihastuttavien kukkien voimin. Korkeaksi venähtänyt ruusu kukki aivan pakkasiin saakka. Se teki ison määrän nuppuja, joista viimeiset eivät enää ehtineet avautua.

Rakastuin Ladyyni niin vahvasti, että ostin sille elokuussa kaveriksi Carolyn Knight'in. Kevään edistyessä onkin tuplasti jännättävää: heräävätkö Austin-ruusuni talviuniltaan ja ryhtyvätkö kukkimaan?

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama 14.9.2023

Menneen kesän köynnössilmäteräni oli ehdottomasti etupihan Bermudassa asuva koreaköynnöskuusama. Taisi kerätä huomiota jopa enemmän kuin ihana Kate-kärhöni. Alapihalla on jo pidempään kasvanut ruotsinköynnöskuusama, josta siitäkin pidän kovasti. Jostain syystä tämä kesällä 2022 istutettu koreaköynnöskuusama onnistui lumoamaan minut rehevällä kasvullaan ja runsaalla kukinnallaan. Kaveri ei pelästynyt pitkää kuivuutta, eikä se piitannut ensimmäisistä pakkasistakaan. Helppo ja näyttävä köynnös, joka toivon mukaan ilahduttaa minua tulevanakin kesänä. 

Suunnitelmissa on hankkia toinenkin koreaköynnöskuusama eli Serotina. Ei sentään ihan viereen, mutta sopivasti näkösälle kuitenkin.

Vitis 'Zilga' - Viiniköynnös 23.8.2023

Pergolan katossa rönsyilevä viiniköynnös Zilga saa vuosi vuodelta enemmän peukutuksia. Istutin Zilgan 2016 pergolan päätyseinää vasten, josta se on ulottanut lonkeroitaan yhä pidemmälle valokatteen alle. En ole tehnyt viiniköynnökselle asianmukaisia leikkauksia, vaan otan lähinnä huonokuntoisia ja kuivuneita oksia pois. 

Köynnöksen tarkoituksena on ollut tuoda pergolassa istuvien viihdykkeeksi vihreyttä ja välimerellistä tunnelmaa. Siinä se on onnistunut täydellisesti. Toki tiesin köynnöksen tuottavan myös hedelmää. Katossa roikkuvat tertut ovat osoittautuneet odotettua suuremmaksi plussaksi. Viime syksyn sato oli kaksi ämpärillistä rypäleitä. Pienikokoinen rypäle on hyvän makuinen, mutta kivien vuoksi syöminen ei ole mikään nautinto. Keitin rypäleet mehuksi. Osasta mehua tein rypälehyytelöä, joka on herkkua vaikkapa juustojen kanssa.

Haastan seuraavat blogit:

Navettapiian puuhamaa
Saaripalsta
Vaalean vihreää


 Kuusi kuvaa kesästä -haaste:

- julkaise kuusi kuvaa viime kesältä
- aihe on täysin vapaa
- haasta muita vastaamaan