Kesä ja puutarha ovat pian parhaimmillaan, eikä nytkään mitään erityistä ruikuttamista ole. Paitsi ne pienet viholliset, joita ilmestyy joka kesä puutarhaan. Siis liljakukot, kirvat ja tämä viimeisin eli vattukärsäkäs. Minulla ei ole mansikkamaata, mutta nuo kärsäkkäät tykkäävät myös joistakin ruusulajikkeista. Viime vuonna löysin niitä ensimmäisen kerran juhannusruususta ja eilen sitten metsäruususta. Kärsäkkään vierailut on helppo todeta; ruusun nuput ovat joko kokonaan irti tai sitten roikkuvat surullisesti juuri putoamaisillaan maahan. Viime kesänä ruiskutin ruusuja mäntynesteliuoksella, joka tuskin tuhosi kärsäkkäitä, mutta ainakin jaloruusut tekivät uusia nuppuja ja kukkivat loppukesän.
Tarkkailkaa siis ruusujanne - niin ja mansikkamaatanne sekä vadelmapuskianne.
"Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) on 2,5–3,5 mm mittainen
mustanharmaa ja hoikka kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen. Toukka on
3–4 mm mittainen, kellanvalkoinen mato, jonka pää on vaaleanruskea. Sen
löytää useimmiten marjan sisältä. Aikuiset kärsäkkäät syövät ensin
reikiä nuoriin vadelman lehtiin. Kun nuput kehittyvät, vattukärsäkäs
munii nuppuun ja puraisee kukkaperän lähes poikki. Toukat kehittyvät
nupuissa, jotka putoavat maahan. Vattukärsäkäs aiheuttaa samanlaista
vioitusta mansikalla ja ruusuilla, joilla se myös lisääntyy."