perjantai 18. lokakuuta 2019

Kehäkukat kompostin takana


Postausten aiheet kulkevat hiukan jälkijunassa. Kuvien siirtäminen kamerasta tietokoneelle on viivästynyt ja töitäkin on ollut sen verran runsaasti, etten ole ehtinyt postauksia kirjoittamaan. Olen ajatellut, ettei kuvien julkaiseminen ja aiempien aiheiden käsittely myöhemminkään haittaa. Syksyn edistyessä puutarhajutut väkisinkin vähenee.


Ennen tiistaista kuura-aamua sää oli aika lämmintä, joskin vettä on välillä tullut usein ja paljon. Monta päivää odotin sen verran aurinkoista, että nurmikko kuivuisi. Lopulta sunnuntaina päätin ryhtyä nurmikonleikkuuseen ja siellä olevien puunlehtien silppuamiseen, vaikka kuivumisesta ei ollut tietoakaan. Homma sujui hyvin ja vaahteranlehdistä tuli mukavasti pienen pientä silppua. Omenapuista vasta punakaneli on lähes kokonaan pudottanut lehtensä, muut sentään kellastuneet.


Leikkaan nurmikon muutaman metrin kaistaleelta myös aidan toiselta puolelta. Kunta on leikannut puiston nurmikon noin kerran kuussa. Meidän aitamme lähelle he eivät ole tulleet, joten olen ottanut raja-alueen huolekseni. Sieltähän ne rikkaruohot ja kotilot vyöryvät meidänkin puolelle. Eivät kysele, kenen tontilla kulloinkin asuvat. 

Sunnuntaina raja-aluetta leikatessani huomasin kompostien takana kasvavat kehäkukat. Kompostiin kannetuista kehäkukista ja kurkkuyrteistä itää joka vuosi muutamia kukkia. Tänä kesänä laitimmaisen lautakompostin väleistä kasvoi myös kaksi tomaattia. Eivät kukkineet, joten kompostitomaattien satoa ei tullut.

Tom Fox -kurpitsa

Kesäkurpitsan lisäksi lavakauluksessa kasvoi myös talvikurpitsaa. Kaksi kurpitsaa eteni isoksi molluskaksi. Kaikenlaista satoa on pakastin ja vähäiset kylmätilat niin täynnä, etten ryhtynyt näitä kurpitsoja säilömään. Saavat olla terassipöydillä syyskoristeina, ainakin toistaiseksi. Ehkä koverran toiseen naaman, vaikka halloweenia en ajatellut viettääkään.


Toinen kurpitsa on hauska, kieltämättä siitä tulee sulokas takamus mieleen.


Orvokit eivät ole lannistuneet sateissa ja yöpakkasissa. Tarkoituksella nakkaan kesäkukkaorvokkeja nyppiessäni niiden kukkia ja siemenkotia kukkapenkkeihin. Siellä muhivat ja itävät seuraavina kesinä. Valkeakuulaan alle on tänä kesänä ilmestynyt laaja pikkuisten orvokkien kasvusto. Vasemmanpuoleisen kuvan orvokki on juuri niitä.

Lonicera periclymenum - Ruotsinköynnöskuusama

Ruotsinköynnöskuusama on istuttamisestaan lähtien ollut hyvin aktiivinen ja innokas kukkija. Kukkii edelleen. Siinä on samanaikaisesti nuppuja, kukkia ja marjoja. Köynnös kasvaa mustilanhortensian lähellä aitaa vasten. Noin puolentoista metrin päässä aidasta kasvaa pajuangervoaidanne, joka luo tuulelta suojaisan paikan, mutta ei estä auringon lämmittävää vaikutusta. Ehkä se lisää ruotsinköynnöskuusaman viihtymistä.


Ruotsinköynnöskuusama on ihastuttava ja sen pitäisi menestyä IV-vyöhykkeelle saakka. Tämäkin kuusama tuoksuu, mutta minähän en edelleenkään sen tuoksusta pääse nauttimaan. Marjat ovat myrkyllisiä, mistä on muistettava lapsia varoittaa. Linnut eivät näköjään näitä marjoja napostele.


Haravoimista riittää yhä, vaikka lähitienoon puista enemmistö lehdistä on tullut jo alas. Olen leikannut korkeammat perennat ja silpunnut ne oksahakettimella. Koska komposti on kahden kesän aikana kypsynyt todella huonosti, tungin niin silputut perennat kuin haketetut tuoksuvatukatkin tyhjentyneisiin multapusseihin ja veimme ne kaatopaikalle. Vuokrasimme kuljetusta varten peräkärryn kaatopaikalta. Peräkärry maksoi viisi euroa kolmelta tunnilta. Puutarhajäte maksaa viisi euroa kuorman koosta riippumatta. Puutarhajätteestä tehdään kaatopaikalla multaa, joten hukkaan se ei mene. Jäte piti tietenkin kaatopaikalla tyhjentää muovisista multasäkeistä, joka oli hiukan sotkuista puuhaa. Ei haitannut, sillä emme suinkaan pyhävaatteissa kaatopaikkareissua lähteneet tekemään. 

Kasvituki saa kevättalvella varjostusverkon mahonian suojaksi.

Pihaa siivotessani olen laittanut metallisia kasvitukia ikivihreiden ympärille, jotta kevättalvesta on helpompi virittää varjostusverkkoja kasveja suojaamaan. Sulaan maahan kasvituet uppoavat näppärästi ja pyykkipoikien avulla varjostusverkot pysyvät niissä kiinni kevättalven puhureissakin.
Sorbus 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Keväällä istuttamani kaksi hoikkaa tuurenpihlajaa ovat ilokseni punastuneet kauniisti. Kuvan tuurenpihlaja kasvaa alapihalla Syyspenkissä. Kun se aikanaan saa enemmän mittaa ja leveyttä, sen syysruskasta pääsevät nauttimaan myös puistoalueella liikkuvat. Toinen tuurenpihlaja kasvaa huoltopihalla eli talon rajanaapurin puoleisessa päädyssä. Siihenkin on tullut väriä, vaikka epäilin sen ehtivän pudottaa lehdet ennen ruskaa. Ai, että tykkään näistä pihlajapojistani.


Puistoalueella, aivan tonttimme kupeessa vaahteranlehtiä on nyt enemmän maassa kuin puussa. Ehkä käyn nuokin vielä ajamassa silpuksi ruohonleikkurilla, sillä tuuli pöllyttää ne kuitenkin meidän pihalle.


Lokakuun perinteeksi on jo muodostunut kerätä roosanauhatuotteilla varoja Syöpäsäätiölle suomalaisen syöpätutkimuksen ja neuvonnan hyväksi. Tämän vuotisen silkkinauhan on suunnitellut näyttelijä Seela Sella. Nauhan lisäksi ostin saman teeman mukaisesti vaaleanpunaisia ruusuja.

Leppoisaa viikonloppua teille kaikille!


keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Kuura-aamun kauneudessa


Leikkivät ilmoissa päivän säteet,
niinkuin kultaiset kielet sois.
Niinkuin poreilis sävelet vielä,
lintujen jotka jo lensi pois.

Lauri Pohjanpää


Tervaleppä kumartaa yli rannan kivisen

Kohta lehden viimeisenkin aika tullut on

Työnnän veteen soutuveneen

Lähden soutamaan

Syksyiselle järvelle verkot kokemaan



Ei syksy ole surua eikä kuolemaa

Pitkän kesän jälkeen luonto levon saa

Järvi menee riitteeseen

Metsä hiljenee

Pian luontoäiti vetää lumipeiton korvilleen.



Kuulakkaassa ilmassa

Jo talven tulon aavistan

Ei saaliistakaan väliä kun koen tunnelman

Kylmä vesi kohmeeseen jos sormet saanut on

Eipä haittaa rannalle teen pienen nuotion

Ei syksy ole surua...



Ei syksy ole surua eikä kuolemaa

Pitkän kesän jälkeen luonto levon saa

Jänis tekee jälkiään

Järven peittää jää

Luontoäiti peiton alla kääntää kylkeään.


Mikko Perkoila


Luonto ei ole milloinkaan taidetta huonompi.

Marcus Aurelius


On syksy niin ihmeellinen,
minä kaikkea ymmärrä en.
Miten vihreä maa
värin uuden nyt saa,
linnut lentävät merien taa?

Mihin siilit ja etanat käy?
Niitä syksyllä missään ei näy.
Mihin pois katoaa,
missä siilien maa,
mullan allako ne asustaa?

Kuka vaahterat kauniiksi saa,
värit muuttaa ne,
nyt punertaa?
Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään?
Missä maalarin tuon kotimaa?

Miten kypsyvät puolukat nuo,
mistä karpalot päälleen saa suo?
Mikä punertumaan
saapi marjat ja maan?
Syksyn ihmeitä kaikki on vaan.

On syksy niin ihmeellinen,
minä kaikkea ymmärrä en.
Miten muutoksen saa
koko kesäinen maa?
Värit hehkuvat nyt loistossaan.

Juhani Konola


Jotkut ihmiset jaksavat marista siitä, että ruusuissa on okaita.
Minä olen kiitollinen, että okaissa on ruusuja.

Alphonse Karr


Ruohot, kasvit lakastuu,
syksy ilma pakastuu.
Puut ja pensaat varjää ruska,
luonnon valtaa lähdön tuska.
Tuuli lehdet puusta ajaa
muuttolinnut muuttaa majaa.

Jukka Parkkinen


Se joka säilyttää kykynsä nähdä kauneutta, ei koskaan vanhene.

Franz Kafka




Kesähyönteisten kanssa ei voi puhua jäästä.

Kiinalainen sananlasku




Ajatukset ovat sielun kasvimaa.
Jos tahdot tietää,
kuinka ajatusmaailma itää,
niin kysy sitä keväältä.
Kuinka kuihtuu,
kysy syksyltä.
Kevät katsoo aina eteenpäin,
syksy aina taaksepäin,
mutta syksyllä on se etu,
että se voi katsoa eteenpäin
uusiin keväisiin.

Zacharias Topelius


Tiistaina 15.10. päivä valkeni pienessä pakkasessa. 
Mittari näytti vielä aamukahdeksalta -3.9. 
Ulkona oli kunnon kuura, jollaista meidän nurkilla ei vielä tänä syksynä ole tavattu. 
Yöpakkasia on toki ollut, mutta aamuun mennessä mittari on kohonnut jo lähelle nollaa. Vaikka täällä etelärannikolla talvea saa tässä vaiheessa vielä jonkin aikaa odottaa, mennään kuitenkin kaiken aikaa kohti kylmempiä ja pimeämpiä aikoja.
Puutarhaihmistä ei syksy pysäytä, mutta vauhti kyllä hiljenee ajatuksen rientäessä 
kohti uutta kevättä.


sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Kerta kiellon päälle

Malus 'Aamurusko' - Koristeomena

Suomen kansan perinteiset sanonnat ovat varmaan syntyneet meikäläisen kaltaisia ihmisiä varten. Kuten tuo "kerta kiellon päälle". Ensin päätin olla hyvin maltillinen syyssipuleiden suhteen. Sen päätöksen pyörsin ensimmäisen sipulihyllyn ääreen pysähtyessäni. Runsas viikko sitten haimme rautakaupasta kompostikuiviketta ja kas, siellä tietysti huomasin sipuleita ja muistin, ettei Vasenrinteeseen ole laitettu aikoihin mitään. Niitä ostoksia multaan tökkiessäni harmittelin, että olisi pitänyt sittenkin ostaa vielä muutama pussi lisää. Hedelmäpuiden alle mahtuisi hyvin pieniä sipuleita. 

Alapihaa 19.9.2019

Hedelmäpuuni alustat on mulloksella. Mitä nyt akileijaa ja sormustinkukkaa pukkaa vaihtelevasti siellä täällä. Samoin helmililjat ovat hyvin valloittaneet omenapuiden alustoja. Muutama vuosi sitten istutin hedelmäpuiden alle hienoja tulppaaneita. Niin hienoja, ettei niistä kuluneena keväänä kahta kolmea enempää enää noussut. 

Helmililjat kasvattavat syksyllä lehdet omppupuiden alle.

Nyt on sitten omppu- ja kriikunapuiden alustoille laitettu joukko pikkusipuleita. Josko kotiutuisivat hienohelmatulppaaneita paremmin ja valtaisivat alaa, kuten helmililjat ovat tehneet. Kaupoissa sipulihyllyjen sisältö on vähentynyt merkittävästi tai syyssipulit kadonneet kokonaan. Vannomatta paras eli en edes yritä väittää kiertäväni kaikki loput myynnissä olevat sipulit kaukaa. Jos jotain kivaa matkaan tarttuu, pääsköön puutarhani multaan.


Nämä sipulipussukat oli asetettu houkuttelevasti juuri sen kulkureitin varrella, joka minun täytyi rautakaupassa kävellä löytääkseni kompostikuivikkeen. Kaikille löytyi paikka Vasenrinteestä.
 
Crocus sieberi 'Tricolor' - Sieberinsahrami
Crocus vernus 'King of the Striped' - Kevätsahrami
Iris reticulata 'Harmony' - Kevätkurjenmiekka
Ixiolirion tataricum - Vuorililja 
Tulipa 'Little Beauty'- Tähtitulppaani


Pitihän minun varmistaa, että keväällä on värikästä kukintaa myös hedelmäpuiden alla. Otin lähes jokaista sorttia kaksi pussillista saadakseni heti alkuun runsaan kasvuston. Metsätulppaanit istutin Mustilanhortensian kupeeseen. Tuntui hyvältä kumppanuudelta.

Galanthus elwesii - Tähtilumikello
Galanthus Flore Pleno - Tähtilumikello
Fritillaria meleagris Mix - Kirjopikarililja
Iris Dwarf Mix - Kevätkurjenmiekka
Tulipa sylvestris - Metsätulppaani


Jokaisella neljällä omenapuulla sekä kriikunoilla on nyt helmililjojen ja scillojen lisäksi myös muuta oksilla suojeltavaa. Kunpa edes osa näistä ihanuuksista nousisi keväällä ilostuttamaan. Entä ehtivätkö syyssahramit kukkia jo tänä syksynä?

Crocus speciosus - Syyssahrami
Crocus species Fuscotinctus
 

Lehtolaukkaa lukuunottamatta nämäkin pikkusipulit on istutettu omenapuiden alle. Lehtolaukan laitoin Syyspenkkiin, syyshohdekukkien eteen. Lehtolaukka kukkii silloin, kun syyshohdekukat vasta miettivät ja lehtolaukkojen vaaleanpunainen väri on jo kadonnut oranssipunakeltaisten syyshohdekukkien aloittaessa.

Allium oreophilum - Lehtolaukka
Tulipa bakerii Lilac Wonder - Syreenitulppaani
Eranthis cilicica - (Italian)Talventähti
Anemone blanda Mix - Balkaninvuokko


Vielä löytyi yksi pussi, joka sisälsi Iris Hollandica - kevätkurjenmiekkaa. 

Vihdoin postilaatikossa oli myös OmaPiha-lehden syksyinen lukijalahja eli 60 pikkusinililjan sipulia. Pikkuiset sipulit oli helppo piilottaa multaan. Lopulta tuli istutettua 1109 sipulia, joista valtaosa on erilaisia pikkusipuleita. Niiden lisäämisestä olen jo pitkään puhunut ja tänäkin vuonna niihin panostin.
 
Mustarastas tarkkaili touhujani vaahterassa

Pikkulinnut ovat pyrähtäneet pihapiiriin porukalla. Punarinnat ovat jo jonkin aikaa seurustelleet kanssani puutarhatöiden lomassa. Pari punarintaa pöllähti syyskuun alussa avoimesta ovesta sisällekin. Onneksi saimme ne vahingoittumattomina ja kohtalaisen helposti takaisin ulos, vaikka olivatkin kovin hätääntyneitä.

Tinttejä parveilee keittiön ikkunan takana ahkerasti. Ilmeisesti ne yrittävät viestittää minulle, että alkaisi olla siementarjonnan aika. Maa on vielä täysin sulaa ja ötököitäkin näkyy sekä lentelevän että ryömivän, joten ihan vielä en pikkulintujen ruokintaa aloita.


Linnut eivät enää näin syksyllä kotipihassa sirkuttele. Mustarastaita on kuitenkin lennellyt niin koti- kuin puistonkin puissa melkoiset määrät. Käyvät napsimassa aronioihin jättämiäni marjoja. Myös marjakuusesta mustarastaat yrittävät napsia punaisia marjoja, mutta se ei oikein tunnu niiltä onnistuvan. 

Ihmeellistä oli maanantaina kuulla mustarastaan lurittelevan kovin keväiseen tyyliin lepän latvassa. Ehkä sillä oli vuodenajat menneet sekaisin tai kaveri oli muuten vaan hyvällä tuulella. Minulle se onnistui saamaan hymyn huulille laulullaan.

perjantai 11. lokakuuta 2019

Syystöitä jänisverkoista alkaen

Puistopuolen naapurin vaahtera on kaunista katseltavaa.

Kumma juttu, miten sitä tuskailee kaikkia puutarhatöitä ennakkoon niin kamalasti. Lopulta työhön tarttuessaan huomaa, ettei se nyt niin paljon aikaa vienyt, eikä ollut raskastakaan. Ilmeisesti tekemättömät työt tuottavat eniten päänvaivaa seilatessaan pääkopassa sopivaa aloitusajankohtaa etsien.

Rajanaapurin haapa on keltaista kultaa.

Viime aikoina vettä on vihmonut taivaalta harva se päivä. Kylmä ei minua haittaa, eikä moni muukaan sää, mutta sateessa on tosi tylsä tehdä yhtään mitään. Ilman sadetakkia koko ihminen kastuu päästä varpaisiin ja sadetakki taasen hikoiluttaa sisäpuolelta päin ikävästi. Kun silmälaseissakaan ei ole pyyhkijänsulkia, näkyvyys tuppaa sadesäällä sumenemaan liiaksi.

Hosta for. 'Gold standard' - Kuunlilja

Lauantaina aurinko paistoi sopivasti välillä pilvien raosta ja välillä ihan pilvettömältä taivaalta. Vettä ei tullut tippaakaan. Oli hyvä hetki laittaa jänisverkot paikoilleen. Usein odotan, että lehdet ovat pudonneet puista ja pensaista ennen verkkojen asentamista. Nyt totesin, että pudotkoot sinne verkkojen sisälle tuottamaan talvisuojaa puille ja pensaille. 

Ruusuorapihlaja ja syyshortensiat sen takana verkotettu.

Verkkojen asentamisessa on aina omat kiemuransa, kun samalla täytyy varoa vahingoittamasta oksia ja runkoja. Koristeomena Royaltysta ja Aamuruskosta leikkasin elokuussa kummastakin muutamat hennoimmat alaoksat pois, koska ne tarttuivat ikävästi jänisverkkoon. Sama homma täytyy tehdä keväällä Musta Rudolfille. Muissa pikkupuissa alimmat oksat ovat korkeammalla  tai kasvavat enemmän yläviistoon.

Oma, alapihan vaahtera oli myös kullankeltainen. Nyt lehdet jo putoavat.

Kesäkukat on kiikutettu kompostiin, kellariin tai autotalliin, pelaguut sisälle. Ruukut pesty ja laitettu odottamaan uutta kasvukautta. Vain kelloköynnökset ovat yhä pergolassa. Hiukan parin viime yön pikkupakkanen on köynnöksiä purrut, mutta toistaiseksi en ole raaskinut muuten hyväkuntoisia kasveja kiskoa alas. Kukkiakin on yhä runsaasti. Pian kelloköynnösten kompostimatka on edessä.

Clematis Polish Spirit

Perennoista suurin osa alkaa jo päästää otettaan niin kukista kuin väreistäkin. Kärhö Polish Spirit uhmaa yhä syksyä ja availee nuppujaan, joskin kesäistä pienempinä.

Malva moschata - Myskimalva

Myskimalvat ovat koko kesän kukkineet ahkerasti. Loppukesästä ottivat vielä uuden spurtin, mutta nyt niistäkin into näyttää hiipuvan.

Convallaria majalis - Kielo

Lauantaina kannoimme pihakalusteet ja grillin kellariin. Turha niitä on pergolassa seisottaa, kun emme enää tarkene ulkona istuskella. Pergolasta ja terassilta on helpompi lakaista jatkuvasti sinne leijailevia lehtiä, kun ei tarvitse siirrellä kalusteita tieltä pois. Myös lumet olemme kolanneet talvella terassilta, jotta sitä ei keväällä olisi niin paljon. Pihakoristeita, kasvitukia ja muuta talvisäilöön kuuluvaa kannoin kasveista tyhjennettyyn ja siivottuun kasvihuoneeseen.

Iris siberica - Siperiankurjenmiekka

Loppukesän aikana olen tehnyt yksin ja yhdessä Ukkokullan kanssa muutaman isomman projektin, joten näille syyspäiville ei mitään erikoistöitä ole tiedossa. Kauan suunnitelmissa olleet Bermudankolmion ja alapihan Majalispenkin (uusi nimi osalle Hortensiapenkkiä) kunnostus on vihdoin hoidettu. Ukkokullan kanssa urakoimme kasvimaan lavakaulukset ympäröistöineen uuteen kuosiin. Siirsin myös alapihalla kasvaneet mustikkapensaat niille parempaan paikkaan yläpihan Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin. Samalla tuli koko Kriikunapenkki myllättyä, mikä sekin on ollut ajatuksissa. Kaikki alapihan istutusalueiden kanttaukset on huollettu, joten nekin ovat valmiina kevääseen.

Colchicum autumnale - Syysmyrkkylilja

Syystöistä jäljellä on perennojen leikkaus. Sen voi toki jättää kevääseenkin, mutta minusta on mukavampi siistiä puutarha mahdollisimman pitkälle syksyllä ja aloittaa keväällä puhtaalta pöydältä. Alapihalla emme talvisin pahemmin käy, joten sinne ei talventörröttäjiä kannata jättää. Yläpihalla taasen lumet kolataan kukkapenkkeihin eli ensimmäisen lumimyräkän jälkeen kaikki peittyy hankeen.

Silppuan perennojen varret murskaavalla oksahakettimella. Kun pehmeävartisten joukkoon laittaa muutaman tanakamman perennan, haketin vetää hyvin, eikä jumitu massasta. Kippaan haketetun massan puiden ja pensaiden tyvelle sekä osittain levitän myös takaisin kukkapenkkeihin. Keväällä sitten ripaus katemultaa päälle ja hyvältä taas näyttää.

Syksyistä "painomustetta" käytävällä.

Olopihan puolen ikkunat on pesty ulkopuolelta. Metsän kaatamisen jälkeen ikkunat ovat aiempaa pölyisemmät. Tuuli pieksää yleensä sateen ikkunoihin ja niinpä ne ovat aina täynnä täpliä ja harmaita rantuja. Kun aurinkokin paistaa nykyisin pihaamme ja ikkunoihimme esteettä, on sitä mukavampi katsella vasta pestyistä ikkunoista..

Hydrangea anomala subs. petiolaris - Köynnöshortensia

Nurmikon ajan vielä kerran pari silputakseni puista pudonneita lehtiä. Käytävät on haravoitava, mutta vielä sillä ei ole kiire, sillä valtaosa lehdistä on yhä puissa. Omenapuutkin ovat yhä vihreinä. Niistä lehdet lähtevät yleensä viimeisten joukossa.

Polygonatum × hybridum - Tarhakalliokielo

Biokompostin tyhjennys kuuluu myös loppusyksyn toimenpiteisiin. Pitää vain muistaa jättää sinne vähän massaa kypsymään. Viime vuonna tyhjensin ennen pakkasia kompostin liian tyhjäksi, jolloin se hurahti jäähän. Syyshommiin kuuluu myös talvivalkosipuleiden istutus, mutta se on Ukkokullan reviiriä. Samoin kuin rännien puhdistus.


Aika hyvällä mallilla hommat siis ovat. Runsasta kuntoliikuntaa syystöiden parissa on tiedossa, mutta ei haittaa. Talven ajan saa taas kiertää kylänraitteja riittävästi raitista ilmaa ja liikuntaa saadakseen. Keväällä on jo täysin valmis aloittamaan pitkään odotetut puutarhatyöt.

Mukavaa viikonloppua kaikille!