Ihan vielä ei pääse pihahommiin, joten edelleen on hetki aikaa antaa puikkojen suihkia. Parhaillaan on tekeillä Niina Laitisen Levottomat. Sellaiset olen kutonut kerran aiemminkin. Tällä kertaa teen sukat vaaleanpunaisesta 7veikan langasta (525 Geisha). En yleensä esittele keskeneräisiä töitä, mutta nyt teen poikkeuksen. Olen lähestulkoon varma Levottomien valmistumisesta.
Novita x Fazer II -lehdestä poimin Domino VI -sukat. Tapani mukaan oikaisin ohjetta siten, että tein kuvion vain varteen ja lyhyen pätkän kärkeen. Lankojen värit ovat kerrankin ohjeen mukaiset eli 7veikan ruskea (turve 691), vaaleanpunainen (marjapuuro 053) ja valkoinen (010).
Marjapuuron sävyisestä Nummi-langasta (948) kudoin tällaiset sukat. Kuvan mallineuletta olen käyttänyt aiemminkin. Helppo ja kivan näköinen. Ensin 7 kerrosta 1 o 1 n ja sen jälkeen 7 kerrosta 1 n 1 o.
Banaanisukka on näköjään netin käsityöryhmien tämän hetken hitti. Hauskimmat näistä olisi tullut keltaisesta langasta, vaan eipä ollut sitä väriä omassa varastossa. Niinpä kudoin resorin valkoisella ja muun sukan kirjavalla Paraati-langalla (950).
Helppo ja nopea kutoa. Ainoa ongelma on näin talviaikaan usein esiintyvä etusormen ihon kuivuminen, jolloin etenkin nurjien silmukoiden kutominen on kivuliasta. Laastari sormessa kestää vain hetken ja hidastaa kutomista sekin. Tähän jokatalviseen riesaan en ole toistaiseksi keksinyt pätevää ratkaisua.
Banaanisukat istuvat yllättävän hyvin jalkaan, vaikka niissä ei perinteistä kantapäätä olekaan. Sukkien ohje on seuraava:
1. ja 4. puikoilla: 2 o, 2 n
2. ja 3. puikoilla: 3 kerrosta oikein, kolme kerrosta nurin
Resorin ja kärkikavennukset voi tehdä oman halunsa mukaan.
Satun Tuulia -blogissa on lukuisia kivoja neule- ja muita ohjeita. Olen löytänyt sieltä monta kivaa vinkkiä omaan käyttöön. Satulla on taito somistaa neuleensa kauniisti kuvauksia varten. On pelkästään jo ilo katsella hänen töitään, kiitos Satu!
Ohjeen tähän pipoon poimin SatunTuulialta. Mietin hetken, teenkö pipoon myös tupsun. Valmiita sellaisia ei varastossani nyt ole. Pipo taitaa jäädä omaan käyttöön, joten se ei kaipaa tupsua.
 |
| Kaktukseni aloitti tämän vuoden kolmannen kukinnan. |
Lopuksi hiukan pohdintaa otsakkeella: Villasukat; miten kestää, miten pestä?
Netin käsityöryhmissä keskustellaan ja kiistellään jatkuvasti eri lankojen kestävyydestä. Myös siitä, kuka pesee, missä, milloin ja miten. On villasukan käyttäjiä, jotka eivät pese koskaan sukkiaan. Ja niitä, jotka pesevät hyvinkin usein sekä kaikkia variaatioita näiden väliltä.
Käytän kotona villasukkia syksystä kevääseen lähes päivittäin. Kesällä harvemmin, ellei ole erityisen koleaa. Useimmiten villasukan alla on tavallinen ohut sukka. Ulkojalkineissa villasukkia käytän lähinnä saappaissa. Meillä on saarniparketti ja pesutiloissa laattalattia. Kummankaan ei pitäisi kovin paljon sukkia kuluttaa. Olen kuullut väitteen, jonka mukaan laminaatti kuluttaisi villasukkia enemmän. Väitteen paikkansapitävyydestä en osaa sanoa.
Käytössäni on useita villasukkapareja, joita kierrätän. Laitan käytössä olevat villasukat pyykkiin viikon käytön jälkeen, elleivät ole jossain tilanteessa erityisesti likaantuneet. Pesen villasukat pesupussissa max. 40 asteessa hienopesussa. Meillä siivotaan säännöllisesti. Mielestäni meillä on siistiä. Siitä huolimatta koen sukkien likaantuvan ja kaipaavan säännöllistä pesua.
Mikäli sama sukkapari olisi jatkuvasti käytössä, se ilman muuta kuluisi nopeammin. Kun on useampi sukkapari, joita vielä kierrättää, kuluminen on paljon hitaampaa. Myös sukissa käytetty käsiala vaikuttaa kulumiseen. Ohuemmilla puikoilla ja/tai tiukemmalla käsialalla tulee tiiviimpää ja kestävämpää. Käytetty lankakin on oleellinen tekijä. Sukkia varten kannattaa valita lanka, jossa villan vahvikkeena on muita materiaaleja.
Nuoruuden ja pikkulapsivuosien jälkeen oli pitkä tauko kutomisessani. Innostuin uudelleen kutomisesta 2014, jonka jälkeen puikot ovatkin suihkineet ahkerasti. Äitini käsissä oli varsinkin talvisin aina kutimet.Hän huolehti siitä, että koko katras pysyi hyvin villasukissa. Vuosia minäkin tallustelin äidin sukissa. Oman tuotantolinjan käynnistyttyä olen ottanut valmiiden töiden laatikosta sukat myös itselleni. Usein tulee valittua sellaiset, joiden kuvittelen ilahduttavan vähemmän muita. Pari kertaa olen toki tehnyt varta vasten itselleni kauniit ja mieluisat sukat.
Kovin montaa sukkaparia en tuon vuoden 2014 jälkeen ole rikkinäisinä roskiin heittänyt. En ole niitä ihmisiä, jotka leikkaavat reikäisen kärkiosan pois ja kutovat vanhaan varteen uuden sukan. Tuhlausta tai ei, mutta pitkään samoissa sukissa kulkeneena koen reikäisten sukkien ansaitsevan pääsyn reikäsukkien taivaaseen, missä lieneekään. Roskien polttouunissa todennäköisesti.
Muutama päivä sitten sohvalla köllöttäessäni,
Ukkokulta huomautti villasukkieni uusista ilmastointiaukoista. Vilkaisin
sukkien pohjia ja niinpä olivatkin hiutuneet liian ilmaviksi. Tsekkasin, että
nuo sukat olen kutonut 2017. Olen siis tassutellut niissä ja pessyt niitä lähes
kuusi vuotta. En tietenkään samoissa sukissa koko tuota aikaa, mutta lukuisia
viikkoja kuitenkin. Aika hyvin ovat kestäneet käyttöä ja pesuja.
 |
| Auringonnousu 27.2.2023 |
