Kärhöjä, kissoja ja sadekuuroja

Clematis Rouge Cardinal

 
Pionien lopettaessa kukintaansa vuoroon astuvat kärhöt. Toistuvat rankkasateet ovat hakanneet kukintoja, mutta ihmeen hyvin nämä kestävät jatkuvan terälehtiinsä ja nuppuihinsa kohdistuvan rummutuksen. 

Clematis Multi Blue

Sekä ylemmän kuvan Rouge Cardinalin että tämän Multi Bluen olen istuttanut 2013. Ilmeisesti ne ovat asuinpaikkaansa tyytyväisiä, sillä kukinta on runsasta ja kasvu rehevää. 

Minun pihassani yksikään loistokärhö ei ole ollut parhaimmillaan ensimmäisinä vuosinaan. Olen onnesta soikeana, että ylipäätään heräävät keväällä ja tekevät kukan tai kaksi. Siksipä pyörin ahkerasti Rouge Cardinalin ja Multi Bluen ympärillä taivastelemassa niiden lautasen kokoisia kukkia.

Clematis Hagley Hybrid

Toinen Hagley Hybrid heitti henkensä viime talvena. Sen sijaan tämä vuotta vanhempi, 2018 istutettu on virkeä ja kukkii kivasti.

Monet kärhöni ovat entisen Honkkarin tarjousköynnöksiä. Olen istuttanut ne kesäksi ruukkuun juuria kasvattamaan ja siirtänyt loppukesästä tai syksyllä maahan. Tarjouskärhöissä valikoima on usein rajallinen, eikä nimilappu välttämättä takaa kasvin oikeaa nimeä. Tästä syystä joitakin kärhöjä on tullut puutarhaani kaksin kappalein.

Clematis Pink Fantasy

Pikkupuutarhan Pink Fantasyn olen istuttanut 2016. Tänä kesänä se kasvaa ja kukkii innokkaasti. Sen kaikki nuput aukeavat korkeuksiin, joten kuvaaminen on vähän vaikeaa. Pitäisi raahata tikkaat Kärhöpolulle, jotta pääsisi tiirailemaan kukkia ilman zoomaamista.

Edelleen harmittelen, etten leikannut keväällä samaisen tuen molemmin puolin kasvavien alppikärhöjen versoja kokonaan pois. Jänis napsi talvella köynnökset tyvestä poikki. Pari elävää versoa jäi, mutta ylempänä olevasta ruskeasta oksasotkusta ei ottanut selvää, mikä elää, mikä ei. Kokonaisuuden kannalta olisi ollut parempi laittaa kaikki matalaksi ja antaa köynnösten kasvaa uudenuutukaisina. Kevään kukinta oli joka tapauksessa lähes kokonaan menetetty.

Clematis Aljonushka

Vuosi sitten ylös kaivettu ja uuteen paikkaan siirretty Aljonushka kukkii sekin. Myös vanhaan paikkaan vahingossa jääneestä osuudesta noussut verso on päättänyt kukkia. Aljonushka on siis varsin sitkeä kärhö, joka ei pienestä hätkähdä. Istutin Aljonushkan 2015, joten sillä on ollut aikaa kasvaa melkoiseksi pöheiköksi. Nyt se minun mielenmuutokseni vuoksi joutuu aloittamaan kasvumatkansa uudelleen.

Nimetön kärhö

Kasvihuoneen vieressä kasvavan tuijan edessä nousee vuosi toisensa jälkeen lilakukkainen kärhö, jolle minulla ei ole nimeä. Olen ostanut tämän keväällä 2015 Princess Dianana tai Katena, mikä se ei ole. Kuten kaikki huomaavat. Kuvassa on kärhön tämän kesän ensimmäinen kukka. Nyt jo kuihtumassa. Kukka ei todellakaan ole kovin suuri, vaikka kuvasta sellaisen vaikutelman saakin. Näitä pikkuisia "jalkarättejä" on kukinnan päästyä vauhtiin runsaasti. Tällä kärhöllä riittää kasvussa vauhtia ja korkeutta. Tuen korkeus on runsas kaksi metriä, mikä ei kärhölle riitä. Siellä se köynnös huitelee taas tuijan latvuksissa.

Clematis Mme Julia Correvon

Luulin Syreenipenkin Julia Correvonin menehtyneen talven aikana, mutta niin vain se nousi ja nyt jo pukkaa ensimmäisiä nuppujaan. Samoin tekevät Pikkupuutarhan Kärhöpolun Princess Kate ja Ville de Lyon. Myös alapihan Ruusupenkin Princess Diana on virkeä, mutta toistaiseksi siinä ei näy nuppuja. Dianan istutin vuosi sitten, joten ehkäpä hän keskittyy juurien vahvistamiseen.

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö

Keväällä 2016 istuttamani lumikärhö on myös aloittanut kukintansa. Vuosi sitten pähkäilin, voisinko leikata tämän kärhön matalaksi. Se nimittäin on kasvanut melkoiseksi risukasaksi, josta osa tietenkin kesän lähestyessä vihertyy. Yläosiin jää kuitenkin vuosi vuodelta enemmän kuivia versoja, joista muodostuu ajan mittaan kasvia rumentava pöheikkö. 

Keväällä rohkenin saksia lumikärhöä, mutta edelleenkin sieltä täältä rääppien. Leikatessa nousee aina pelko, että vahingoitan kasvia peruuttamattomasti. Lumikärhö kukkii saman vuoden versoilla. Kokemus on osoittanut, että versoja kasvaa vauhdilla takaamaan loistavan kukinnan. Pentti Alangon mukaan lumikärhön voi leikata metrin korkeudelta. Jospa ensi vuonna rohkeutta riittäisi enemmän.

Ukkonen lähestyy 14.7...

Kuten totesin, olemme saaneet vettä usein ja paljon. Käytännössä edellisen puolentoista viikon aikana lähes jokaisena päivänä on satanut, parhaimmillaan kuuro toisensa jälkeen. Eipä ole tarvinnut kastelukannuja kantaa. Vettä on tarvinnut antaa lähinnä kasvihuoneessa parille kastelujärjestelmän ulkopuolella olevalle ruukulle ja sateelta suojassa oleville kesäkukille. Kuvassa näkyy alapihan nurmikolla kiemurteleva letku, jonka voisi aivan hyvin kerätä sivuun.

...ukkosen myötä saapuu myös rankkasade.

Torstai 14.7. taitaa olla tähän saakka sateisin vuorokausi. Heräsin torstaivastaisena yönä pariinkin otteeseen melkoiseen kohinaan. Helteen jälkeen on ollut mukava nukkua ikkuna auki. Rankkasateeseen herätessä nousee mieleen, millaisia tuhoja mahdollisesti aamulla pihalla kohtaan. Mitään ihmeellisiä vahinkoja ei ole kuitenkaan tapahtunut. Maata kohti kumartuneet kasvitkin nousevat, kunhan niistä ravistaa suurimmat pisarat pois.

Sademäärät 13.-14.7.

Nappasin Ilmatieteenlaitoksen sivuilta kuvan keskiviikko-torstain sademääristä. Rännirosvot täyttivät sadevesitynnyrit hetkessä ja nyt sadevedet on pitänyt juoksuttaa salaojakaivoihin. Harmillista, ettei sadevettä voi säilöä kovin paljoa mahdollisia kuivia jaksoja varten. Kun vettä tulee taivaalta yllin kyllin, ei ilmaista kasteluvettä tarvitse sammioista kasveille kantaa.

Loki ja Nemo päivätorkuilla

Tähän saakka kesä on ollut täynnä jos jonkinlaista hässäkkää. Ikkunaremontti on hyvällä mallilla, mutta tekemistä sillä saralla edelleen riittää. Ikkunapellit odottavat vuoroaan seuraavina kohteina.Työhuoneen vanha rullaverho vaihtuu sälekaihtimeen.

Nemo ja Loki olivat hoidossa vajaan kaksi viikkoa. Suojasin sohvat lakanoilla, sillä kahden  kissan loikoiluista jää karvamuistot joka paikkaan. Veljenvaimo muuttaa uuteen kotiin, joten hänen Roopensa tulee muuttoruljanssin alta meille hoitoon. Roope on arka kissa eli todennäköisesti saamme nukkua yömme kohtalaisen hyvin. Nemo halusi hellyyttä ja rapsutuksia myös yöaikaan, mikä aiheutti meille tilapäisen univajeen. Nemo ei myöskään siedä suljettuja ovia ja ikkunoita. Edes yöllä, josta syystä se kävi moneen kertaan tassuttamassa ikkunankahvaa - äänekkäästi.

Kesämalvikki

Sadekuurojen, kunnostusprojektien ja kissanhoidon lomassa puutarha on jäänyt liiaksikin oman onnensa nojaan. Muutaman pätkän olen saanut kitkettyä, mikä onkin hoitunut ilahduttavan näppärästi mullan ollessa litimärkää. Aina ohi kulkiessa tulee laitettua tuki jollekin ja nipsaistua kesäkukista kuihtuneita pois. 

Pian pitäisi ehtiä leikata omenapuiden vesiversoja. Herukoidenkin poiminta ja mehunkeitto alkaa olla käsillä. Hyvin ehtii ja valmista tulee, kunhan malttaisin lopettaa tekemättömistä töistä stressaamisen.

Kehäkukka Bronzed Beauty

Tekstin muotoilu täällä bloggerissa kiukuttelee taas kunnolla. En saa mieleistäni fontin kokoa tasaisesti joka paikkaan, vaikka kuinka tyhjennän muotoilun ja teen sen uudelleen. Myös kommenttien julkaisussa on ollut häikkää niin omassa kuin muidenkin blogiin kommentoidessa. Ehkä blogger on lomatunnelmissa. Onneksi homma pääosin toimii.

Krassi

 
Nauttikaamme näistä heinäkuun päivistä.