maanantai 10. elokuuta 2020

Mukava tapaaminen kera kivojen kasvien

Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise' - Syyshortensia 

 

Ihastelin sinistä tuoksuorvokkia Lappalainen etelässä -blogin Nilan postauksessa 23.4.2020Toukokuussa kerroin ostaneeni ja istuttaneeni kaksi tuoksuorvokkia, mutta valkoista. Sinistä ei ollut tarjolla. Nila laittoi minulle viestin, että häneltä saisin sinistä. Siitä lähti liikkeelle mukava tapahtumaketju, joka johti Nilan vierailuun puutarhassani.

Saponaria officinalis - Rohtosuopayrtti, yksinkertainen

 

On aina yhtä jännittävää tavata ihminen, jota ei ole aiemmin nähnyt ja jonka kanssa on kuitenkin viestinyt useamman kerran. Puutarhaharrastuksen puitteissa kohtaamani ihmiset ovat aina olleet todella mukavia. Yhteisiä jutunaiheita löytyy enemmän kuin on edes aikaa niiden käsittelyyn. Niin kävi tälläkin kertaa. Puutarhani ei ollut eikä ole vieläkään lainkaan parhaimmillaan lukuisten mylläysprojektien vuoksi, mutta sellainen ei puutarhaihmisiä haittaa. Ymmärrystä löytyy puolin ja toisin.

Yhdessä miehensä kanssa Nila nosti autosta ison laatikollisen herkkuja. Sain kaipaamaani sinistä tuoksuorvokkia sen verran paljon, että iso alue peittyy kerralla vihreyteen, kunhan kasvit juurtuvat ja pääsevät kasvun alkuun. Nyt niitä täytyy kastella ahkerasti, sillä helle kuivattaa mullan nopeasti.

Rubus arcticus - Mesimarja

 

Tuliaiskasvien joukossa oli myös mesimarjaa, josta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta. Istutin mesimarjan taimet porkkanalta ja mangoldilta vapautuneeseen lavakaulukseen. Paikka on ehkä vähän liian lämmin, mutta tähän hätään en parempaakaan keksinyt. Kunhan saan puutarhan mylläysoperaatiot jonkinlaiseen järjestykseen, mietin mesimarjan kohtaloa tarkemmin. 

Saxifraga × arendsi - Patjarikko

 

Muutamaan purkkiin laitoin istutuspaikkaa odottamaan myös patjarikkoa. Sitä minulla on ollut joskus ennenkin, vaan minne lie kadonnut aikojen saatossa. Tällekin ajattelin paikkaa Oikearinteessä, kunhan ehdin sinne saakka siirto- ja kunnostussuunnitelmissani. Syksyn aikana kuitenkin.

Androsace sempervivoides - Rusettinukki

 

Rusettinukkia sain myös useamman taimen, joista isoimmissa on vielä jakovaraa lisääkin. Nämä söpöt pikkuiset laitoin potteihin odottamaan istutusta. Luultavasti laitan rusettinukit Oikearinteeseen, kunhan pääsen käsiksi sen uudistamiseen. Rusettinukki on noin viisisenttinen, aurinkoisen paikan kasvi. Se kukkii touko-kesäkuussa vaaleanpunaisin kukin. Rusettinukin sanotaan olevan meidän oloissamme arka, joten ehkä laitan sitä varmuuden vuoksi myös johonkin toiseen paikkaan.

Saxifraga umbrosa - Varjorikko

 

Varjorikkoa sain runsaasti. Minulla on ennestään posliinirikkoa, joka muistuttaa varjorikkoa. En tiedä, miten eroavat. Nilan tuomat varjorikotkin odottavat istutusta ruukuissa.

Pahoittelen istutusta odottavien taimien multaisuutta. Annoin niiden juurille istutusta edeltävänä iltana vettä kuivumisen estämiseksi. Märät taimet ja multa ovat sotkuinen yhdistelmä, joka kyllä aikanaan siistiytyy.

Hydrangea paniculata 'Vim's Red'
 

Nilan kanssa jutteleminen ja puutarhan kiertäminen oli mukavaa. En ollut varautunut antamaan vastakasveja, sillä kotilopuutarhasta ei välttämättä kaikki mitään huolisikaan. Kiitollisena Nilan vaivannäöstä ja anteliaisuudesta varustin hänelle kuitenkin pienen kiitoskassin kotiinviemiseksi.

Kasvimaan äärellä tuli juttua mm. mangoldista, jota minulla oli vielä muutama puska syömättä. Sain Nilalta ohjeen paistaa mangoldin punaisia varsia valkosipulin kera pannulla ja lisätä lehdet loppuvaiheessa. Niinpä meillä syötiin lauantaina Nilan innoittamana loputkin mangoldit, tosin yrttituorejuustolla lisättynä. Olipa hyvää! 

Samana iltana en uusia kasveja ehtinyt istuttaa. Laitoin ne kyllä heti Nilan lähdettyä laakeisiin astioihin ja vettä kyytipojaksi. Seuraavana päivänä lähdin heti aamusta lapiohommiin, joka johti jälleen kerran isompiin operaatioihin.

Ensitöikseni kaivoin omenapuiden alta vähän liikaakin levinneet akileijat pois. Ei siis mitään erikoisuuksia, vaan jokaisessa puutarhassa innokkaasti siementävää lilaa versiota. Sitä jäi sinne tänne vielä runsain mitoin, ei siis pelkoa sukupuuttoon kuolemisesta.

Hydrangea serrata ´Blue Bird´ - Safiirihortensia

Hedelmätarha on aidan myötä saanut uusia ulottuvuuksia. Puutarhalle on tullut uudet seinät, joilla saa mukavasti rajattua istutuksia. Istutin viime syksynä Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin safiirihortensian, joka jäi siellä hurjasti kasvavan verikurjenpolven ja ahneesti leviävien asterien puristuksiin. Se on odottanut ruukussa uutta asuinpaikkaa ja nyt sellainen löytyi. Aidan takana kasvava rusopajuangervoaidanne ja vasemmalle jäävä Antonovka-omenapuu tarjoavat hentoisen varjon, jotta multa ei totaalisesti korpuksi pääse kuivumaan. Toivotaan, että sariifihortensia viihtyy paremmin täällä.

Rhododendron Rustica Mixture-risteymä - Atsalea Ruususen uni
 

Safiirihortensian taka-alalla näkyy Mustilanhortensia ja sen edessä atsalea Ruususen uni. Atsalea oli aiemmin yläpihan Syreenipenkissä, jossa sillä keväällä on enemmän valoa, mutta kesän edetessä se jäi onnettomasti muiden jalkoihin. Ruususen unen tieltä piti siirtää ruotsinnköynnöskuusama, jolle tuossa paikassa ei ollut riittävästi kasvutilaa ylöspäin.

Ruotsinköynnöskuusama siirtyi siis ison harppauksen vasemmalle eli Valkeakuulaan ja Punakanelin väliin. Jouduin leikkaamaan sitä melko rajusti saadakseni sen irti väliaikaisesta köynnöstuesta, jonka laitoin vielä vähäksi aikaa tukemaan köynnöskuusamaa. Köynnökselle on tulossa kunnollinen tuki. Ruotsinköynnöskuusaman oikealla puolella kasvaa Black&White -liljoja. 

Lonicera periclymenum 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama
 

Sekä valkeakuulaan että punakanelin oksat kaartuvat tällä kohtaa toisaalle, joten köynnöskuusamalla on jatkossa tilaa kasvaa rauhassa haluamaansa korkeuteen.

Istutusalue nimeltään Hedelmätarha

Kuten kuvasta näkee, omenapuiden alle sopii vielä lisääkin kasveja. Tähän saakka olen omppupuiden alle istuttanut lähinnä keväällä kukkivia sipulikasveja. Akileijat ja sormustinkukat ovat levinneet noille paikoille ihan itse. Akileijat kaivoin nyt siis pois, sormustinkukkia jäi joitakin. Multaa myllätessäni esiin nousi melkoinen kasa helmililjojen ja scillojen sipuleita. Laitoin ne takaisin multaan. 

Aion istuttaa omenapuiden alle matalia ja hentojuurisia maanpeitekasveja, joiden lomasta keväiset sipulikasvit pääsevät hyvin nousemaan. En missään tapauksessa pikkutalviota, joka viihtyessään kaivautuu Kiinaan saakka ja jonka poistamiseksi tarvitaan järeitä maansiirtokoneita.

Clematis 'Pink Fantasy' - Loistokärhö
 

Viikonlopun helteiden vuoksi pihalla ei ole kastelua lukuunottamatta tapahtunut mitään. Välillä on kiva vain olla möllöttää ja antaa ajatusten levätä.

Eryngium planum - Sinipiikkiputki

Lämmin kiitos Nilalle käynnistä ja kasvituliaisista. Nyt on sinullakin paikkasi puutarhassani, sillä muistan aina sinut katsellessani antamiasi kasveja.

 

PS. Tämä on ensimmäinen postaus uudella blogger-versiolla. Kesäkuussa kokeilin hetken uutta bloggeria, mutta jäykkyyden vuoksi palasin takaisin vanhaan. Nyt sovellus siirsi minut kysymättä uuden pariin. Parannuksia kesäkuuhun nähden on tullut, mutta jonkin verran harjoittelemista tämä vielä vaatii.

 

lauantai 8. elokuuta 2020

Kuvaa kimalainen -haaste

Sain Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnalta "Kuvaa kimalainen" -haasteen, jonka tarkoituksena on kuvata kimalaisia töissään ja julkaista sitten kuvat postauksessa.
 
Koko kesän puutarhassa on lentänyt ja mönkinyt jos jonkinlaisia ötököitä. Vaan nyt haasteen saatuani pilviset päivät ovat pitäneet ötökät melko tehokkaasti piiloissaan. Eikä tietenkään kamera ole juuri silloin mukana, kun pörriäisiä olisi runsaasti näytillä.
 
 
Tunnen huonosti ötököitä. Leppäkerttu ja muutamat muut tavallisimmat pystyn nimeämään, mutta monet lentävät ötökät menevätkin sitten railakkaasti sekaisin. Kuvan kirjan olen joskus ostanut, jotta voisin nimetä puutarhassa eteen ryömiviä ötököitä.
Pallerolaukassa taitaa olla kotimehiläinen (työläinen)
 
Ampiaisia on tänä kesänä näkynyt aika vähän, verrattuna viime kesään, jolloin niitä pörräsi ihan joka paikassa. Tekivät pesiä meidän terassilautojen alle, jolloin piti varoa kulkemasta ihan  pesäkohdan päältä.
Mantukimalainen

 

Heinäkuussa kaivoin alapihalla Ruusupenkin toista puolikasta auki parin päivän ajan. Ihmettelin, miksi aina tavarat paikalle rahdattuani ympärillä alkoi pörrätä iso joukko kimalaisia. Vähän arastelinkin touhuta t-paidassa ja shortseissa niiden syöksyjen keskellä, mutta eivät sentään minua pistäneet.

Saatuani työt päätökseen hain tuolin ja kirjoitusvälineet, jotta voin kirjata istutettujen kasvien paikat muistiin. Samalla päätin seurata, mistä kimalaiset tulevat ja minne menevät. Eipä ihme, etteivät tykänneet kottikärryistäni, sillä olin pysäköinyt ne tismalleen kimalaisten sisäänmenoaukon kohdalle. Nurmikolla olevaan, kauempaa vaikeasti havaittavaan pieneen reikään sukelsi iso joukko kimalaisia. Sittemmin en ole mantukimalaisia samassa paikassa nähnyt, mutta enpä ole heidän kotinsa päällä pidempiä aikoja ollutkaan.

Taidan jättää kuvaamieni ötököiden nimet arvuuttelematta. Kesä on ollut ilmeisen suotuisa kaikenlaisille hyönteisille, sillä vaikka en varta vasten ötököitä kuvaisikaan, kuvia koneelle ladatessa yhdestä ja toisesta kukkakuvasta löytyy myös hyönteismaailman edustajia.

Ota näistä nyt sitten selvää, kuka on mikäkin kimalainen. Tämä kaveri on ihastunut nukkapähkämöön. Näyttää kuin yrittäisi tunkea itsensä siipiä myöten kukan sisään.

Värimintuissa oli pari päivää sitten illansuun auringonpaisteessa melkoinen pörinä. Useimmat pörisijät olivat mehiläisiä, mutta muitakin kiinnostuneita mintuissa tepasteli.

Eryngium alpinum - Alppipiikkiputki
 

Alppipiikkiputki on todella suosittu pörriäiskasvi. Aamulla sen kukinnoissa saattaa torkkua lukuisia karvaturreja ja auringonpaisteessa ne pörisevät aktiivisesti kukkien ympärillä. Onhan tuo tötterö kuin lentokentän keskellä könöttävä lennonjohtotorni. Siihen on kenties helppo laskeutua ja lähteä taas uudelleen lentoon.

Syyshortensia Vim's Red on saanut ihailijakseen jonkun sarvijäärän. Sillä ei ollut mihinkään kiire, sillä keskiviikkona se roikkui selkä alaspäin kukan alapinnalla, jolloin sain vain sarvet kuvaan. Seuraavana päivänä sattumoisin kuljin pensaan ohi kameran kanssa ja silloin kaveri oli noussut kukinnon yläpinnalle. 

Tämä on kiva haaste, vaikka en mielestäni sitä parhaalla mahdollisella tavalla kyennyt toteuttamaan. Kasveja valitessani yksi kriteeri on hyönteisystävällisyys. Kun puutarhassa on erilaisia ja eri aikaan kukkivia kasveja, on siellä hyvät olosuhteet myös monenlaisille hyönteisille. Puutarhurin näkökulmasta ne kaikkein kauneimmat eivät välttämättä kiinnosta esimerkiksi kimalaisia tai perhosia laisinkaan.

 Haastan kimalaisia kuvaamaan seuraavat blogit:

Autuas olo 

Luonnon luomaa

Saran mökissä ja puutarhassa

Vikki kuvailee

 Haasteen säännöt ovat: 

1. Kuvaa kimalaisia työn touhussa ja laita jokaisesta eri näköisestä pörrääjästä kuva haastepostaukseesi.
 
2. Kimalaisten lajeja tai roolia kimalaisyhteisössä (kuningatar, työläinen...) ei tarvitse tietää. 
Kunhan vain joka kuvassa on eri näköinen kimalainen. Halutessasi voit etsiä kimalaisille nimetkin.
 
3. Haasta vähintään kolme bloggaajaa mukaan.
 
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen Hiidenkiven puutarhassa -blogiin kommentti, kun olet osallistunut haasteeseen, niin saat postauksesi alkuperäisen haasteen loppuun osallistuneiden listalle.

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

 

torstai 6. elokuuta 2020

Taas näitä kesäkukkia

Pelargonium peltatum 'Cascade Sofie'

Kesä ilman kesäkukkia ei taida olla mahdollista. Vaikka kuinka joka vuosi päätän, että seuraavana kesänä kasteltavien ruukkujen määrä saa luvan vähentyä, en malta pysyä päätöksessäni. Eikä se kasteleminen loppujen lopuksi mikään järisyttävän suuri urakka edes ole. Siinä samalla ne tulevat kastelluiksi, kun niitä vääntelee, kääntelee, nyppii ja ihailee niiden kukintaa.

Pelargonium peltatum 'Cascade Snow'

Pelaguiden kukinta alkoi tänä kesänä aika myöhään. Valikoimani on suppea, sillä talvetus ei mennyt pelaguiden osalta ihan putkeen. Tuli menetyksiä, joista eniten kaipaan tummakukkaista, riippuvaoksaista nimetöntä. Vuosi sitten Plantsusta pistokastaimina ostetut pärjäsivät hyvin talven yli.  Pari samanlaista tuli tänä keväänäkin ostettua.

Pelargonium peltatum 'Explosive'

Valkoinen Cascade Snow on kukkinut  ehkä innokkaimmin. Myös Explosive lähti hyvin kukkimisen vauhtiin. Explosive on todellakin nimensä veroisesti räjähtävä.

Pelargonium peltatum 'Explosive'

Pelaguiden nuput ovat aivan ihania karvaisine olemuksineen. Explosiven väri kurkistaa lupaavasti nupusta.

Pelargonium zonale 'Contrast'

Contrastin kukan puna näkyy jo pitkälle. Tämän pelaguun lehdet ovat minusta kiehtovan kauniit. Mielenkiintoista, että kukan punaa on myös lehdessä. Vaikka korkea kukkavana vie punaiset kukat kauas lehdistä, on niiden lähtöpaikka helposti löydettävissä.

Pelargonium zonale 'Toscana Sil Vera'

Toscana Sil Vera kukki reippaasti keväällä ikkunalaudalla. Ulos päästyään siltä kesti pitkä tovi saada uusia nuppuja aikaan. Nyt tätä ongelmaa ei ole.

Nimetön vaaleanpunainen

Tämä nimetön pelaguu kuuluu talvehtineiden joukkoon. Joku raitapöksyötökkä  tekee tuttavuutta kukan kanssa.

Pelargonium 'Pink Inspire'

Itse kasvatetuista ainoastaan Pink Inspire selvisi viime talvesta, kuten jo useasta edellisestäkin. Siemenestä kasvattaminen luo kasviin erityisen siteen. Ihan menevät perheenjäsenestä tällaiset selviytyjät.

Oxalis 'Iron Cross'

Oxaliksesta on tullut yksi kesään ehdottomasti kuuluvista kukista. Tänä keväänä sen mukuloita oli jo useamman vuoden ajalta. Jostain syystä uusia mukulapussukoita tarttuu  kaupasta mukaan, vaikka entisiäkin on jo kellarissa. Nyt oxalista kasvaa kolmessa ruukussa - ei vaan neljässä. Ja läjän pikkuisia mukuloita laitoin vielä yhden kukkapenkin mulloksella olevaan kulmaan. Ovat sielläkin nousseet ylös. Aika näyttää, nostanko kukkapenkin mukulat syksyllä ylös. Oxalis ei talvehdi maassa, mutta voihan sitä kokeilla.

Thunbergia alata ´Susie White with Eye´ - Mustasilmäsusanna

Pergolassa roikkuu useampi amppeli. Valkoisen mustasilmäsusannan siemenet voitin Navettapiian arvonnassa. En ole aiemmin kasvattanut mustasilmäsusannaa, joten ilahduin kovasti onnistumisesta.

Rhodochiton atrosanguineus - Keijunmekko

Toisen kerran kasvatin siemenistä nyt myös keijunmekkkoa. Koulitut taimet istutin suoraan amppelipurkkiin ja ne lähtivät hyvin kasvuun jo kellarissa. Toivottavasti saan näistä siemeniä seuraavallekin kesälle.

Lysimachia nummularia - Suikeroalpi

Vuosia sitten hankkimaani amppelitelineeseen tyrkkäsin sen enempää ajattelematta pari suikeroalpin tainta. Hyvin ne lähtivät kasvuun. Syksyllä siirrän suikeroalpit johonkin sopivaan paikkaan puutarhassa. Tuo amppeliteline on kivan näköinen. Se on ruostunut roikuttuaan kesät talvet terassilla tai pergolassa. Ainut ongelma siinä on, ettei telineeseen saa kovin suurta ruukkua, sillä sivukaaret ovat jäykkää metallia, joka ei anna yhtään periksi ruukun sisään saamiseksi.

Fuchsia - Verenpisara

Vuosi sitten pistokkaina ostetut verenpisarat siirsin syksyllä ensin autotalliin ja myöhemmin kellariin. Olisivat varmaan pärjänneet lämmittämättömässä autotallissakin talven yli, sillä lämpötila pysyi lähes koko ajan  yli +5 asteen. Kevään korvilla verenpisarat olivat aika surkean näköisiä pudotettuaan  kaikki lehdet. Leikkasin joitakin oksia ja huomasin, että kyllä siellä eloa on. Kastelin kukkia varovasti ja annoin niiden herätä uuteen kevääseen kellarin kasvihuonelampun alla. Nyt kahdessa amppelissa asuvat verenpisarat ovat aivan täynnä avautuvia nuppuja.

Centaurea cyanus - Ruiskaunokki

Kasvimaan yhteen lavakaulukseen laitoin mix-pussillisen ruiskaunokkia. Hyvin kukkivat. Saisivat kyllä pysyä paremmin pystyssä sen sijaan, että luikertelevat yhdessä kasassa. Valoa kohti heidän ei tarvitse kurkotella, sitä kyllä riittää kasvimaalla tasaisesti koko päivän.

Lavatera trimestris - Kesämalvikki

Yhteen lavakaulukseen kylvin jokakesäiseen tapaan kesämalvikkia ja kosmoskukkaa. Malvikit ovat kukkineet jo jonkin aikaa, kosmoskukat alkavat päästä nyt vauhtiin. Näiden kukkien varret ovat hurjan korkeita. Tunnen olevani viidakossa, kun istutusten äärellä seison. 80 sentin levyiseen laatikoon  kylvin neljä riviä, joten tungosta on. Kolme riviä olisi riittänyt hyvin. Aika kiva käydä poimimassa maljakkoon tiheimmästä kohdasta kosmoksia ja kesämalvikkeja.

Wikipedia kertoo, että malvikki kuuluu malvakasvien heimoon. Malvikkia on joskus kutsuttu poppeliruusuksi.

Kosmoskukka





Kosmoskukista suurin osa on näitä liloja, mutta joukossa on myös muutama valkoinenkin. Nuppuja on paljon, joten saapa nähdä, miten värit jakaantuvat. Kosmoskukka pysyy hyvin pystyssä, mikä on sille selvää plussaa.

Malope trifida - Maloppi
 
Myös maloppi kuuluu malvikin lailla malvakasvien heimoon. Siemenvarastostani löytyi pussillinen maloppia ja tyhjensin sen retiiseiltä vapautuneeseen tilaan. Kukan sisään kurkistaminen kannattaa. Pohjalla ei suinkaan ole reikiä, joista näkyisi taustan muut vihreät kasvit, vaan samaa kasvia tuo vihreäkin on.

Kehäkukka

Ei  kesää ilman kehäkukkia. Tavallisesti kylvän niitä lavakauluksiin esimerkiksi salaatin kumppaniksi. Nyt lavakaulukset olivat jo täynnä, joten kehäkukat laitoin Vapaapenkkiin. Vapaapenkki oli tyhjänä daalioita varten, mutta päätinkin tänä kesänä laittaa kaikki daaliat ruukkuihin. Näin kehäkukille jäi oma tila. 

Tyhjensin keähkukkien kaveriksi myös samettikukkien siemenpussit. Itivät ihan hyvin ja kelpasivat vielä paremmin kotiloille. Joka vuotiseen tapaan kasvatin myös isosamettikukka Vanillaa. Niitä istutin isoon ruukkuun, jonka laitoin sisäänkäyntiä vastapäätä reunakiveyksen päälle. Yhtenä iltana ruukkua kastellessani sain todeta kotiloiden napostelleen samettikukat sieltäkin. Monta kotiloa oli vielä jonossa kahden viimeisen kukan vartta järsimään. Pääsivät nekin etikkamarinaadiin.

Krassi

Myös krassi kuuluu kesän vakiovalikoimaan. Niitä kylvin kahteen ruukkuun ja isoon valurautapataan. Ehdin jo miettiä, onko siemenissä jotain vikaa, kun nuppuja ei vaan alkanut löytyä. Ja sitten POKS vain, kun kukkiminen alkoi. Krassi on helppo ja kiitollinen kasvatettava. Se kukkii pitkälle syksyyn. Krassilla on helppo saada kesäkukkarunsautta hankalampiinkin paikkoihin.

Lathyrus odoratus - Tuoksuherne

Minun tuoksuhernekesästäni taisi tulla ikimuistoinen. Näin hyvin en ole aiemmin onnistunut saamaan niitä kukkimaan. Nyt tosin noudatin ruotsalaisen tuoksuhernekuningatar Cecilia Wingårdin ohjeita kirjaimellisesti. Koska kasvimaan lavakauluksissa ei enää ollut tilaa, istutin esikasvattamani taimet kahteen isoon ruukkuun. Ensi kesäksi suunnittelin laittavani taimet puistonpuoleisen aidan viereen. Silloin ne voivat kiemurrella aidassa sekä minun että puistossa kulkevien ihmisten ilona.


Tuoksuherneitä pitää kuulemma leikata, sillä se edistää kukintaa. Ohjetta noudattaen meillä on usein myös tuoksuherneitä olohuoneessa. Harmi, etten haista mitään.

Cobaea scandens

Siemenestä kasvatettuihin kesäkukkiin kuuluvat myös kelloköynnökset, jotka alun istutuskömmähdysten jälkeen ovat kasvaneet reippaana ja hyvinvoivina. Nuppuja olen löytänyt vasta yhden ainokaisen, joten ehkä tästä tuli niiden suhteen lähinnä köynnöskesä ilman kukkia. Ei haittaa. Kelloköynnös tulee kuulumaan valikoimiini jatkossakin.


Puutarhamyymälästä ostin pergolan laatikoihin petuniaa, keittiön laatikoihin Guineanliisaa. Yhdessä amppelissa kasvaa miljoonakello ja lankaköynnös, toisessa valkoinen riippabegonia. Lisäksi sisäänkäynnin laatikossa on vaaleanpunaisen petunian kaverina keijunkukkaa ja murattia. Keijunkukka pääsee kukkapenkkiin syksyllä.

Dahlia 'Melody Harmony'

Terassin neljässä isossa ruukussa on daalioita: vaaleanpunainen Melody Harmony, vaaleanpunainen kaktusdaalia, valkoinen Sneezy ja pian ensimmäisen kukkansa pian avaava Cafe au Lait.


Yhdessä isossa ruukussa on maurinmalvaa, joka saanee jatkossa jäädä. Se kukki alkuun todella runsaana. Leikkasin kukista kehittyneet siemenkodat pois ja nyt maurinmalva on alkanut jälleen kukkimaan. Sen kukat ovat kyllä ihan nättejä, mutta kasvi olisi varmasti kauniimpi usean yksilön ryhmänä muiden kasvien lomassa. Kuten maurinmalvakuvasta huomaa, tänä kesänä kasvien lehdet on syöty pitsiksi.


Ei siis kesää ilman kesäkukkia ruukuissa, laatikoissa, kasvimaalla ja mihin niitä nyt kulloinkin keksii laittaa. Välillä mennään vanhalla valikoimalla, välillä kokeillaan jotain uutta. Näin siis tänä kesänä, ensi vuonna on taas toisenlaiset kujeet.