Tuoksua, tuoksua, tuoksua herneiden

Lilium martagon 'Guinea White' - Marhanlilja

Koleiden ja sateisten päivien jälkeen pilvet ovat väistyneet ja aurinko porottaa täydeltä taivaalta helteisenä. Puutarha tykkää, kun kasveilla on varret täynnä nestettä ja lämpö hellii niiden avautuvia nuppuja.

Lilium martagon 'Manitoba Morning' - Marhanlilja

Liljat ovat aloittaneet kukintansa. Tänä vuonna en pääse kaikista täysillä iloitsemaan, koska kesäkuussa rusakko-ristihuuli popsi useimmista alapihan liljoista nuput. Muutama säästyi ja lisäksi vielä Olopihan ja Pikkupuutarhan lilja-asukkaat.

Viime syksynä olin Saaripalstan Sailan kanssa Espoon Muhevaisen loppuunmyynnissä. Ilokseni löysin kolme pussillista marhanliljan sipuleita, jotka istutin Olopihan Allaspenkkiin. Pelkäsin, etteivät ne ehkä jaksa nousta, vaan jokainen ilmestyi ilmoille ja matalasta koostaan huolimatta kaksi niistä kukkii nyt kauniisti.
 

Lilium martagon 'Claude Shride' - Marhanlilja

Claude Shrideen ei tullut nuppuja. Ikäänkuin joku olisi napsinut siitä palasia. Liljakukkoja olen listinyt hengettömäksi muutamia. Näiden marhanliljojen asuinalueella en ainuttakaan. Voihan se silti olla mahdollista. Jäniskään tuskin on kyseessä, sillä vieressä kaikki muut liljat ovat elinvoimaisia ja ehjiä. Ehkä Claude Shriden kukkii sitten ensi vuonna. Jaksan kyllä odottaa.

Lonicera periclymenum - Ruotsinköynnöskuusama

Honkkarista tarttui kesäkuussa mukaan kolmen euron ruotsinköynnöskuusama. Taimi oli melko hyväkuntoinen ja istutin sen omenapuiden lähelle aitaa vasten. Kuusama on lähtenyt hyvin kasvuun ja kukkiikin muutaman kukan voimin.

Kuusaman istutuspaikka on aika suojaisa, sillä muutaman metrin etäisyydellä aidan toisella puolella kasvaa pajuangervoaidanne. Vaikka alue kuuluukin kunnalle, ajan nurmikon säännöllisesti aidanteen kummaltakin sivulta, jotta pajuangervo ei tapansa mukaan ryöpsähdä versomaan joka suuntaan. Olen vuosikausia sitten istuttanut pajuangervot suojaamaan puutarhaamme pelikentältä vyöryviltä jalkapalloilta. Kuvittelin kunnan poistavan aidanteen pallokentän rakentamisen ja alueen kunnostustöiden yhteydessä, mutta jättivät paikalleen. Ilmeisesti tykkäsivät, että hyvin hoidettuna siitä pääsee nauttimaan muutkin.

Lathyrus odoratus Franciscus Cupani - Tuoksuherne

Kivipellon Sailalta sain pussillisen tuokusherne Cupanin siemeniä. Monena kesänä olen tuoksuherneitä kasvattanut, mutta niihin sen kummemmin paneutumatta kukinta on ollut aika vaatimatonta. Nyt koulin itäneet taimet huolellisesti purkkeihinsa ja tuin ne heti pieninä. Annoin taimien kasvaa kasvivalon lämmössä vahvoiksi ennen ulos siirtämistä. Istutin taimet isokokoiseen saviruukkuun, jossa ne nyt ovat alkaneet avata nuppujaan. Aika ihana väri tässä Cupanissa. 

Lathyrus odoratus Beaujolais - Tuoksuherne

Cupanin kaverina samassa ruukussa kasvaa Tallinnasta ostamani Beaujolais. Sävyltään vaaleampana, mutta hyvin Cupanin kanssa sopivana ovat kaunista katseltavaa. Joillekin tuoksuherneen kasvattaminen on ns. "peruskauraa" eli aina onnistuu. Minulle ei mikään taida olla peruskauraa, mutta onpa onnistuminen sitten sitäkin suurempi ilo.

Helianthus annuus'Ruby' F1 - Puna-auringonkukka

Pari vuotta laatikossa pyörinyt puna-auringonkukan siemenpussukka osui keväällä käsiin ja niinpä laitoin muutaman siemenen sitäkin multaan. Kaksi siementä iti ja nyt kumpainenkin on kasvimaan kupeessa, Syyspenkissä pullistelemassa nuppuaan. Varsi on paksuudeltaan pikkulapsen ranteen paksuinen ja korkeuttakin noin puolitoista metriä. Auringonkukka kun on, niin hauskasti se kääntelee päätään paistetta kohti. Useimmiten minun pitää kipaista aidan toiselle puolelle kukkaa katselemaan. Enhän minä nyt toisen päätä väkisin ala kääntelemään.

Pelaguiden alkukesä on ollut hiukan kivistä. Tai pikemminen niiden herkälle hipiälle liian koleaa. Ovat kyllä kukkineet, mutta vaisusti. Näyttävät nyt vihdoin pääsevän vauhtiin. Kuusi siemenestä kasvattamaani pelaguuta talvehti työhuoneen ikkunalla, muut kellarissa. Tämä kuvissa näkyvä yksilö on ollut kaikkein huonovointisin ja olen pelännyt sen menettäväni. Minulla ei ole kyseisen pelaguun lajiketietoja. Erityisesti nuppuvaiheessa se on minusta todella kaunis. Mikä värin samettinen syvyys nupussa kurkistaakaan.

On se kaunis auenneenakin. Kuva ei anna oikeutta värin samettiselle hohdolle ja syvyydelle. Tämän pelaguun kasvutapa on hieman köynnöstävä. Kukkavarsi on pitkä, eikä niitä yhtäaikaisesti yleensä ole kovin montaa. Lehtiä ei myöskään ole ruukun täydeltä, vaan hiukan kiiltäviä ja nahkeita sen verran sopivasti, että vihreältä näyttää.

Jokunen kesä sitten tein monenlaisia betonitöitä. Vanhat saappaat tuli ikuistettua pysyvään käyttöön pihamaalle. Alkukesästä testasin, kasvaisiko saappaissa jotain. Toiseen istutin kaunokaista ja toiseen laitoin mehitähden ruusukkeen. Kaunokainen kuivui ja heitti henkensä, mutta mehitähti on innostunut tehtailemaan vauvoja.

Koska betonisaappaassa ei ole reikiä, joista ylimääräinen vesi valuisi pois, on mehitähti sateelta suojassa. Toisinaan annan muutaman tipan vettä ja hyvin näyttää pärjäävän.

Latvoin kellarissa talvehtineita pelaguita ja lähes kaikki multaan istutetut latvat juurtuivat. Nyt niitä on kaksi kukkalaatikollista pergolan laidalla. Istutin pelaguiden kumppaniksi isosamettikukka Vaniljaa ja yhdistelmä onkin aika romanttinen. Hölmöyksissäni tungin samoihin laatikoihin köynnöskrassia ajatuksella, että ne muodostavat loppukesästä alaspäin valuvan kukkameren. Mikä lie lajike, sillä toistaiseksi seisoo kiusakseni tanakasti pystyssä sotkien koko ajatuksen. Niin hölmön näköistä, etten rohkene edes kuvata kokonaisuutta. Teillehän ei tällaisia hölmöyksiä tapahdu, eihän!

Patsaat Kasvihuoneilmiössä

Juhannuksen aikaan kävimme nuorison kanssa Kasvihuoneilmiössä. En tapaa ottaa itsestäni selfiekuvia missään. Nyt tuli tehtyä poikkeus. Ihan ei taida olla näköinen. Ukkokullalla on sentään enemmän hiuksia, eikä minullakaan harmaus sentään vielä tuota luokkaa ole.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Silkkaa laiskottelua tai sitten energian keräämistä

Lavatera trimestris 'Silver Cup' - Kesämalvikki

Suunnaton laiskuuden painolasti istuu olkapäilläni, enkä saa mitään järjellistä aikaan. En kyllä järjetöntäkään. Luultavasti mieleni kerää energiaa paria isompaa projektia varten. Sisäänkäynnin kukkapenkin mittava uudistus odottaa vain lähtölaukaisua. Myöhemmin syksyllä myös lavakaulusmaa on kohennuksen kohteena. Hyvä siis vähän vetää henkeä ja pyöritellä asioita ennen lapionvarteen tarttumista.

Lavatera trimestris 'Silver Cup' - Kesämalvikki

  
Lavakaulukseen kylvämäni kesäkukkasuosikki kesämalvikki on vihdoin alkanut avata nuppujaan. Kasvilla ei ole vielä korkeutta 20 senttiäkään, mutta pääasia, että kukkii. Vettä on kyllä tullut ihan runsaasti ja kuivana kautena kastelin ahkerasti. Mikä lie kasvien mitassa jumittaa. Kosmoskukissa ei ole vielä nuppuja. Eikä kyllä kovin paljon korkeutta niilläkään. Pysyvätpä paremmin pystyssä.

Digialis purpurea - Sormustinkukka

Sormustinkukat sen sijaan ovat korkeita ja muhkeita. Niin korkeita, että on helpompi kuvata niiden yksityiskohtia, kuin mahduttaa koko kasvi objektiivin ulottuville. Tällaisista korkeiden kasvien kuvaamisesta muistuu aina mieleen erään valokuvauskurssin opettaja, joka kehotti unohtamaan Eiffelin kuvaamisen, ellei saa sitä mahtumaan yhteen kuvaan.

Rosa gallica 'Rosa Mundi' - Kirjoapteekkarinruusu

Vesisateet latistivat ja nopeuttivat ruusupensaiden kukintaa. Ahkerasti ruusujeni ympärillä pörräsin ahmimassa niiden kauneutta. Kirjoapteekkarinruusu aloitti hiukan muita myöhemmin ja yhä siinä on avautumattomia nuppuja. On se vain käsittämättömän kaunis kaikessa erikoisuudessaan.

Rosa rugosa 'Ritausma'

  
Ritausma on erityisen herkkä vesisateille. Tänä vuonna siinä on ollut valtavia kukkaryppäitä, joita vesisade on hakannut. Nuppuja ei ole sentään aukeamatta mädäntynyt, mutta monet kukat ovat ruskettuneeet varsin nopeassa tahdissa.

Rosa Sommerwind

Rinteessä kasvava maanpeiteruusu Sommerwind on vihdoin alkanut avamaan lukuisia nuppujaan. Yksittäinen kukka on pieni, mutta isoina määrinä ne ovat kaunista katseltavaa. Nämä pienet ruusut saavat talvisin valtavan kasan kolauslunta päälleen. Alkuun asia huolestutti, mutta pian sain todeta, että ruusut pärjäävät hyvin painavan lumen alla. Lyhyt- ja rentovartisina ne painuvat maata vasten, kunnes lumen sulaessa on aika ponnistaa kohti valoa ja uutta kevättä.
 

Sanguisorba obtuse - Nuokkuluppio

Kiemurapenkin nuokkuluppio aloittaa myös kukintaansa. Sille on tainnut jäädä villapaidan napit avaamatta, kun nuput ovat vielä "vatsan" päällä kiinni.

Verbascum chaixii - Ranskantulikukka

Myös Mama's Garden -blogin Minnalta saatu ranskantulikukka on avautumassa muutaman varren voimin. Minua on peloteltu tulikukkien valtaamasta puutarhasta, mutta toistaiseksi siementaimia ei ole ympäristöön ilmaantunut. Tulikukalla on nyt neljäs kesä puutarhassamme. 
 

Monarda didyma 'Cambridge Scarlet' - Väriminttu

  
Sen sijaan väriminttu meinaa vallata koko Kiemurapenkin. Se luikertelee juurillaan ympäriinsä ja pieniä taimia kurkistelee vähän joka välistä. Kitkeminen on sentään kohtalaisen helppoa. Senkun kiskaisee voimakkaasti, niin hyvin lähtee. Muutaman työlään kitkentäurakan jälkeen olen oppinut ottamaan vakavasti "helposti leviävä" -termin ihan kaikkien kasvien kohdalla. Mieluummin istutan kolme hitaasti leviävää, kuin yhden salamana kaiken alan valtaavan. Tietenkin paikka ratkaisee. Jos voi kiertää ruohonleikkurilla kasvin ympäriinsä, ei leviävyys ole niin suuri ongelma.
 

Gaillardia aristata 'Kobold' - Syyssädekukka

  
Vuosi sitten kävimme naapurin Maritin kanssa Kaisaniemen Kasvitieteellisessä museossa. Elokuun lopulla siellä loistivat monet syyskukkijat, kuten kuvan syyssädekukka. Näkymä oli huikean kaunis niin minusta kuin perhosistakin. Päätin, että omaan pihaan pitää saada jotain samanlaista ja niin syyssädekukka Kobold saapui meille. Pyrin kokoamaan syksyllä perustettuun Syyspenkkiin syyskukkijoita ja ylipäätään kasveja, jotka houkuttelevat pörriäisiä. Kobold on osoittautunut oikeaksi valinnaksi. Pörriäiset siitä tykkäävät ja niin tykkään minäkin. Tanakka, runsaskukkainen ja kaunis. Kuin lukuisia aurinkoja kukkapenkissä.

Echinacea purpurea 'Magnus' - Punahattu

Punahattuja olen istuttanut useampaan kukkapenkkiin vuosien aikana. Se on osoittautunut häilähteleväksi luonteeksi. Tai pikemminkin sen talvehtiminen on epävarmaa. Nyt sitä kasvaa Päivänliljapenkin ja Kiemurapenkin lisäksi myös Syyspenkissä. Päätin jatkossa keskittää punahattujen kasvustot pariin paikkaan. Kahteen siksi, että testaan, kummassa ne viihtyvät paremmin. Syksyllä istutin punahattuja olopihan Allaspenkkiin. Keväällä ymmärsin paikan olevan aivan väärä ja siirsin punahatut Syyspenkkiin. Siirrossa yksi menehtyi, muut sen sijaan ovat nuppuvaiheessa. Jospa joskus voisin ihailla perhosten valtaamaa punahattujen metsikköä.
 

Dianthus x hybridus 'Rainbow Loveliness'

Syksyllä 2014 ostin Lontoossa ollessani puutarhalehden, jonka välissä oli Raibow Loveliness -neilikan siemeniä. Vasta tänä kesänä huomasin laittaa siemeniä multaan ja yksi pikkuruinen hapsutukka sieltä nousi. Muutama päivä sitten tein samaisista siemenistä uusintakylvön ruukkuihin varmistaakseni tämän kukan jatkuvuuden. Toivottavasti itävät ja saan näitä hapsutukkia lisää. Siemeniäkin jäi vielä muutama.

Yhtenä aurinkoisena päivänä terassin pöydällä tepasteli hämmästyneen oloinen heinäsirkka. Kaipa sitä ihmetytti voimakkaan auringonpaisteen luoma varjokuva itsestään. Ei soitellut viuluaan, jotta olisin voinut testata kuuloani. 

Myös amiraaliperhonen laskeutui sormustinkukalle kameran kanssa puutarhassa kävellessäni. Ressukka on menettänyt melkoisen osan siivistään. 

Passiflora caerulea - Kärsimyskukka

Iltapuhteeksi piti lähteä kameran kanssa kiertämään puutarhaa. Sen verran navakasti taas tuulee, ettei tarkentaminen taida onnistua. Ehkä jatkan energian lataamista tulevia puutarhatöitä varten paneutumalla Anu Patrakan "Syyllisyyden ranta" -dekkarin pariin.

Kurjenpolvien viidakossa

Geranium pratense 'Summer Skies' - Kyläkurjenpolvi

Kurjenpolvia on niin paljon, että omistakin olen ajat sitten mennyt laskuissa ja nimissä sekaisin. Blogeja lukiessa löydän uusia ihanuuksia, jotka synnyttävät tarpeen saada samanlaisia omaan puutarhaan. Aloituskuvan Summer Skies on hyvä esimerkki blogimaailmassa vastaan tulleesta ihanuudesta, joka aika pian löysi tiensä kukkapenkkiini.

Geranium sanguineum - Verikurjenpolvi

Verikurjenpolvi on pihani ensimmäisiä kurjenpolvia. En muista, mistä ja milloin hän meille muutti. Verikurjenpolvi toimii hyvin naamiointikasvina, sillä se valtaa ja peittää nopeasti asuinalueensa lähistöt. Verikurjenpolvea on myös helppo jakaa ja monistaa. 

Geranium sanguineum - Verikurjenpolvi

Verikurjenpolvi on kuin pikkuinen köynnös luikertaessaan versojaan vuorimännyn neulasten joukkoon. Vuorimänty saa näin koristeet oksilleen ja on kuin pieni joulukuusi koristeineen.

 

Geranium himalayense 'Baby Blue' - Idänkurjenpolvi

Idänkurjenpolvi Baby Bluen juurakot oli OmaPiha -lehden lukijalahjana keväällä 2018. Kuusi juurakkoa saapui ja jokainen niistä lähti hyvin kasvuun ruukuissaan. Myöhemmin kesällä istutin kolme Baby Blueta alapihan Ovaalipenkkiin ja kolme kappaletta Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin. Hyvin ovat kotiutuneet ja kukkivat kummassakin paikassa tänä kesänä runsaasti. Kukka on kaunis ja juuri noin sininen, mitä kuvassakin.

Geranium dalmaticum - Dalmatian kurjenpolvi

Kesäkukkia metsästäessäni päädyin naapurikunnan puutarhaan, jossa en ole aiemmin syystä tai toisesta käynyt. Pääasiassa puutarhassa on myynnissä kesäkukkia, mutta löytyi sieltä jonkin verran myös monivuotisia kasveja. Kesäkukkien lisäksi ostin dalmatian kurjenpolven. Nimilaput oli vain osassa potteja, joten ostamani kurjenpolvi voi toki olla jokin muukin.

Geranium pratense 'Splish-Splash - Kyläkurjenpolvi

Muistelen, että myös kyläkurjenpolvi Splish-Splash olisi OmaPiha -lehden jäsenlahja vuodelta 2014. Istutin sen aluksi rajanaapurin aidan läheisyyteen. Ovaalipenkin valmistuttua alapihalle, siirsin pari juurakkoa uuden penkin keskelle.

Geranium pratense 'Splish-Splash - Kyläkurjenpolvi

Alkuperäiseen istutuspaikkaan naapuriaidan luo jäi edelleen pari jo nyt isoksi kasvanutta juurakkoa. Toisesta juurakosta kasvaa sinisiä ja toisesta valkoisia kukkia. Valkoisetkaan eivät ole vitivalkoisia, vaan kukissa on hauskaa sinivalkoista kaksivärisyyttä. 

Geranium cantabrigiense - Peittokurjenpolvi tai Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum

Kuvan kurjenpolvea sain vuosia sitten erään ystävän pihasta. Hän ei tiennyt, onko kyseessä tuoksu- vai peittokurjenpolvi. Kallistun tuoksukurjenpolven puoleen, sillä tämä kasvaa peittokurjenpolvea korkeammaksi ja leviää myös nopeammin. 

Peittokurjenpolvi on tuoksukurjenpolven ja dalmatiankurjenpolven risteymä.

Geranium endressii - Espanjankurjenpolvi

Espanjankurjenpolvi on heräteostos Honkkarista. Taisi olla sillä kauppakerralla ainoa pienistä perennoista, joka oli kasteltu kunnolla. Vaaleanpunainen kukka on kaunis. Pienen kokonsa vuoksi kasvissa ei vielä ole kukkia runsain mitoin, mutta toivottavasti tämä kaveri viihtyy ja jatkaa eloaan tulevinakin vuosina Syyspenkissä.
 

Geranium sanguineum var. striatum - Neidonkurjenpolvi

Neidonkurjenpolven istutin viime kesänä Kurgaaniin. Ajatuksena oli saada paikkaan jotain muutakin, kuin valtoimenaan ryöpsähtelevää pikkusydäntä. Tänä keväänä pikkusydämet ottivat hurjan kasvuvauhdin ja meinasivat jyrätä pienen neidonkurjenpolven alleen. Niinpä alistuin tilanteeseen ja siirsin kurjenpolven espanjankurjenpolven kaveriksi Syyspenkkiin. Olkoon siellä, kunnes keksin paremman paikan.

Geranium pratense 'Summer Skies' - Kyläkurjenpolvi (väri on todellisuudessa sinisempi)

 
Ruukuissa odottaa istutusta myös muutama tummakurjenpolvi (Geranium phaeum 'Raven'), jotka ostin juurakkopussina marketista. Lisäksi Honkkarin hyllystä niinikään extemporena mukaan tarttunut peittokurjenpolvi Geranium x cantabrigiense 'Cambridge' sekä kolme harmaakurjenpolvi Ballerinaa odottavat istutusta.

Geranium pratense 'Spilsh Splahs' - Kyläjurjenpolvi

Kurjenpolvet ovat hyvä esimerkki harrastajan kasvimaailman laajentumisesta. Ensin pihaan ilmestyy "vain" yksi kurjenpolvi. Vähitellen tulee lisää toinen ja kolmaskin ja jossain vaiheessa sitä huomaa, että näitähän on monenlaisia ja jokainen vähän erilainen. Lopulta löytää itsensä varsinaisesta kurjenpolviviidakosta, jonne aina on tilaa vielä yhdelle.

Pionit meni - kärhöt tuli

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Harvoin pionien kukinta viikkotolkulla kestää, nyt hädin tuskin kaksi viikkoa. Pari rankkasadetta hoiti kukkien rähjäännyttämisen varsin vikkelästi. Ensimmäiseltä sateelta suojasin pionit auringonvarjolla. Toinen pääsi yllättämään.

Clematis 'Multi Blue' - Loisokärhö

Vaan ei hätää, kun yksi menee, toinen tulee. Osa kärhöistä on jo kukkimisensa kukkinut ja osa vasta aloittelee. Alapihan Päivänliljapenkissä Multi Blue on kukkinut pidempään ja useita nuppuja odottaa vuoroaan. Rouge Cardinal lähti mukaan kisaan ja avaa muhkeita nuppujaan toinen toisensa jälkeen.

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Olen täysin myyty Rouge Cardinalin upealle värille. Tykkään lähes kaikista väreistä, mutta tuollainen samettinen viininpunaiseen vivahtava käy suoraan sydämeen. Jotain olen näiden Päivänliljapenkin kärhöjen suhteen tehnyt oikein, sillä ne ovat terveitä ja kukkaisia. Kuuluvat toki pihamme vanhimpiin kärhöihin, joten ehkä ovat ohittaneet teini-iän kasvuongelmat ja elävät nyt seesteisiä aikuisuuden aikoja.

Clematis 'Ville de Lyon' - Loistokärhö

  
Pikkupuutarhan Ville de Lyon oli pari kesää hätää kärsimässä. Luulin sen tekevän kuolemaa. Ei tainnut toissa kesänä kukkia laisinkaan. Tänä keväänäkin kotilot söivät Villen kasvattaman ison verson, jonka seurauksena marinoin löytämäni kotilot etikkaan ja lisäsin vielä kärhön juurelle Ferramolia. Niin vain kärhö pukkasi uusia versoja ja vihdoin myös nuppuja. Juttelen hänelle mukavia, jotta viihtyisi, kasvaisi ja kukkisi tulevinakin vuosina.

Clematis integrifolia 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö

  
Aljonushkaa voin suositella kaikille, jotka tykkäävät katsella runsasta määrää rypistettyjä pinkkejä nenäliinoja puutarhassaan. Aljonushka on enemmänkin pensasmainen. Se ei kasva monien muiden kärhöjen tapaan korkeaksi, eikä se kiipeä itsenäisesti mitään pitkin. Eli se tarvitsee jonkinlaisen tuen pysyäkseen pystyssä. Minulla Ajonushka kasvaa Ruusupenkissä kahden 140 senttisen puolikaaren muotoisen köynnöstuen välissä. Tänä vuonna Aljonushkalle on tullut leveyttä ja korkeutta sen verran runsaasti, että tuki on vähän ahtaanoloinen. Olisi pitänyt aiemmin asetella tukea paremmin ja ohjata kärhön kasvua tasaisemmin. Nyt koko puska on liiaksi kallellaan vieressä kasvavaan Sointu-ruusuun nojaten.

Princess Dianana ostettu - ei ole

  
Edelleenkään en ole löytänyt nimeä Kiemurapenkin tuijan edessä kasvavalle pienikukkaiselle kärhölle, jonka olen ostanut Princess Dianana. Ei ole Diana, ei todellakaan. Diana on selvästi pinkki, kun taas tämä omani sinisempi, kuin mitä kuvassa. Tässä kärhössä on aina valtavasti pieniä kukkia ja se kukkii aika pitkään. Köynnöksen versot kohoavat jo korkeuksiin hakien tuijasta tukea. 

Onko ylipäätään jotain hyvää sivustoa, jonka avulla voisi tunnistaa ja katsella erilaisia kärhöjä? Monien puutarhamyymälöiden kuvat ovat aika pieniä ja yksityiskohdiltaan epätarkkoja. Otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

  
Tarha-alppikärhö Purple Dream on jo kukintaansa lopettamassa. Tässäkin on aivan ihana kärhö, joka aloittaa aikaisin ja kukkii runsaasti. Tänä vuonna se on ollut täynnä röyhelömekkoisia primadonnia. Onneksi olen istuttanut tämän kärhön alapihalle johtavan puutarhaportin kupeeseen, joten voin ihailla kukkia vaikka pergolassa istuessani. Ja taatusti joka kerran ohi kulkiessani olen pysähtynyt kukkia katselemaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Vuosi sitten leikkasin sinisen alppikärhön matalaksi heti kukinnan jälkeen. Se oli alaosastaan risuuntunut ja kukkia ja lehtiä oli lähinnä yläilmoissa. Kuivuuden vuoksi alppikärhön kasvu oli hidasta, mutta hengissä se edelleen on. Tänä vuonna ei kuitenkaan tullut yhtään kukkaa, vaan josko sitten ensi vuonna.

Tykkään valtavasti alppikärhöjen kukinnan jälkeisistä takkutukista. Purple Dream huolehtii, että pörröisiä takkutukkia on kuvattavana, vaikka sininen alppikärhö ei nyt niitä tehnytkään.

Clematis 'Hagley Hybrid' - Jalokärhö

Viime kesänä minulla kasvoi Hagley Hybrid ruukussa. Syksyllä siirsin sen maahan, kuten olen monen muunkin kärhön kohdalla tehnyt. Keväällä ja alkukesästä Hagley Hybridissä ei ollut elonmerkkiäkään. Niinpä kaupassa edullisen kärhön nähdessäni ajattelin ostaa uuden ja istutin tällä kertaa Hagley Hybridin Allaspenkkiin punahatuilta vapautuneeseen tilaan. Köynnös on vielä pieni, mutta yhden kukan se jo teki. Meinasi jäädä huomaamatta, kun vieressä kasvaa samansävyisiä myskimalvoja.

Kuinkas ollakaan, uudelle Hagley Hybridille paikkaa hakiessani löysin viime vuotisen Hagleyn hyvässä kasvussa. Unohdin taas, että kärhöille on annettava aikaa ja kärsivällisyyttä. Vaan ei haittaa yhtään. Kyllä minulle kaksikin Hagleytä kelpaa.
 

Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö

Multi Blue -kärhöä minulla kasvaa ainakin kahdessa paikassa. Luultavasti kolmessa. Puutarhaportin oikealla puolella oleva kärhö jumitti jossain maan povessa pari vuotta ja päätti viime vuonna ilmestyä jälleen esiin. Vahvasti epäilen senkin olevan Multi Blue. Ensin uumoilin sen olevan Jackmannii, vaan eipä taida olla. Niin vain minullakin tiedot katoavat, vaikka mukamas olen tarkka kirjaamaan kaiken ylös.

Kuvan Multi Blue kasvaa Pikkupuutarhan kriikunan tyvessä ja kiipeää puuta myöten ylös. Unelmissani on sinisenään kukkiva kriikuna, mutta toistaiseksi kärhön kukinta on pysynyt varsin maltillisena.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Viime kesä oli meidän pihalla kärhöjen juhlaa. Ne kukkivat runsaasti ja pitkään. Tänä vuonna kukinta näyttää olevan paljon maltillisempaa. Polish Spirit vahvistaa Rouge Cardinalin lailla kärsivällisyyden tärkeyttä. Ilmeisesti kärhöjen pitää saada kotiutua kunnolla ja tuntea olonsa turvalliseksi ennen kunnon kukintaan ryhtymistä. Luulin Polish Spiritin jättävän kukinnan tänä kesänä kokonaan väliin vaan eipä se niin tee. Ensimmäinen kukka on avautunut ja pian tulee lisää perässä. Nuppuja löytyy joka päivä uusia.

Clematis vit. purpurea Plena Elegans ' - Viinikärhö

Pariin paikkaan olen istuttanut saman tuen vaikutuspiiriin kaksi erilaista kärhöä. Kuvan Purpurea Plena Elegans asustaa Jackmanniin tai Presidentin kanssa. Tarkka määritys puuttuu vielä. Toivottavasti saan sen, kunhan sinisen kärhön kukinta alkaa. 

Väritykseltään ja olemukseltaan ei siis mikään paras yhdistelmä näillä kumppaneilla. Joskus istuttamisella tulee kiire ja kyllästyneenä sopivan paikan pähkäilyyn tyrkkään kasvit ensimmäiseen sopivaan. Minä en saa väripäänsärkyä toisiinsa soveltumattomista väreistä. En myöskään osaa katsoa eri kukkaa samanaikaisesti toista oikealla ja toista vasemmalla silmällä. Kyllä maailmaan väriä mahtuu, ainakin minun maailmaani.
 

Clematis vit. Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö

  
Myös Madame Julia Correvon asui viime kesän ruukussa ja pääsi syksyn tullen maahan. Julian väri on ihastuttava syvän punainen, lähes viininpunainen. Madame käyttää nyt juurtumiseen ja kasvuun ilmeisesti sen verran paljon voimia, ettei se kovin runsasta kukintaa tarjoa. Kolme nuppua sentään on jo näkyvissä. Ehkä niitä tulee vielä lisääkin. Olen todella iloinen, että tämä Madame selvisi talvesta.

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö

  
Myös lumikärhö on aloittamassa kukintaansa. Pidän tästä kärhöstä kovasti. Tässä vaiheessa voisin esittää itselleni kysymyksen, mistä kärhöstä en pidä. Eipä ole vielä tullut sellaista eteen, mutta vasta olen alkutaipaleella näiden kärhötuttavuuksien kanssa.

Lumikärhöä ei kannata ihan ahtaaseen paikkaan istuttaa. Se kasvaa niin korkeaksi, että alapihalla asustaessaan se kurkottelee kaksimetrisen tukensa yläpuolella ja näen sen työhuoneen ikkunasta. Ehkä se haluaakin kurkistella tekemisiäni ja ilmoittaa näin olemassaolostaan.

Clematis atragene 'Columnella' - Tarha-alppikärhö

  
Pikkupuutarhan Columnella kukki jo touko-kesäkuussa ja on nyt lopettanut. Sen kukka on aika tavalla samanlainen kuin Willyllä, mutta jälkimmäinen taitaa olla vaaleampi ja ilman terälehtien valkoista reunaa. Pohdin tätä sen vuoksi, että kumpaakin kasvaa pihallani, mutta en löydä Willystä kuvaa, vaikka varmasti sen olen ottanut.

Columnellan vieressä kasvaa Pink Fantasy, jonka ainokaisen nupun avautumista odotan. Jännä näiden kärhöjen kanssa, kun yhtenä kesänä yksi on uhkea ja täynnä kukkia. Seuraavana taas sama kärhö saattaa olla kaikin tavoin vaisu. Ehkä niilläkin on jokin yhteinen sopimus siitä, kuka on vuorollaan huomion kohteena.
 

Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö

  
Viime kesänä niin ikään ruukussa asunut ja syksyllä maahan siirretty Warszawska Nike ei ilmeisesti selvinnyt talvesta. Elän toivossa, että se on hidas ja haluaa käyttää aikaa sopivan ilmestymisajankohdan päättämiseen. Warszawska Niken syvän violetti kukka on upea ja jollei viime kesäinen kaveri jaksa nousta, hankin jossain vaiheessa sellaisen kaupasta. Tähän mennessä en ole törmännyt siihen kaupoissa, mutta enpä kovin monessa ole kiertänytkään.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Pitkään arastelin kärhöjen hankintaa. Pelkäsin niiden olevan vaikeita ja kuvittelin, ettei kärhöille sopivaa paikkaa meiltä löytyisi. Onneksi pääsin kuvitelmieni yli, sillä minusta kärhöt eivät ole sen vaikeampia, kuin moni muukaan kasvi. Monta kärhöä olen ostanut edullisesti ja hyvin ovat lähteneet kasvuun ja kukintaan. Useimmiten halvimpia kärhöjä olen pitänyt kesän isossa ruukussa ja istuttanut syksyllä maahan. Näin kärhö on kasvattanut kunnon juuret ja lisäksi minulla on ollut aikaa miettiä sopivaa istutuspaikkaa. Moni talvettaa kärhöjä kellarissa ja on siten saanut hyviä tuloksia. 

Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokolla on useita upeita kärhöjä. Hän on laatinut erinomaisen postauksen kärhöjen kasvattamisesta. Sieltä minäkin olen tietoa omaan käyttöön ammentanut. Ko. postaukseen pääset klikkaamalla lihavoitua blogin nimeä. Suosittelen!