Ruusuilla vaisu kesä

Austin-ruusu 'Lady of Shalott'

 

Kuluva kesä ei ole ollut ruusujen kannalta paras mahdollinen. Ainakaan meidän nurkilla. Varmaan runsailla sateilla on ollut osuutensa. Alkukesästä ruusuissa oli myös runsaasti kirvoja, ruusuetanaista ja vattukärsäkästä. 

Kirvoista en ole huolissani. Ne eivät kukkia tuhoa, vaan pikemminkin houkuttelevat muita hyönteisiä niitä syömään. Usein kirvojen perässä seuraa ahkera joukko leppäkerttuja. Tänä kesänä leppäkertut ovat syystä tai toisesta olleet vähissä. 

Rosa spinosissima 'Plena' - Ruusuetanaisen kiusaama Juhannusruusu heinäkuun alussa.

Vattukärsäkäs munii nuppuihin, nuput katkeavat roikkumaan ja putoavat maahan. Vattukärsäkästä on ollut jo vuosia mm. juhannusruusussa ja 'Tove Janssonissa'. En ole tehnyt asialle mitään, koska nuppuja on yleensä runsaasti, jolloin vain osa niistä joutuu vattukärsäkkäiden uhreiksi.

Rosa spinosissima 'Plena'

Ruusuetanaista ei ole joka kesä. Nyt se oli ihan kunnon riesa. Monet ruusut olivat koko alkukesän ankean näköisiä ruskeine lehtineen. Toukat napsivat nuppuja, mikä harmitti erityisesti Austin-ruusujen kohdalla. Suihkuttelin toukkia pois vedellä ja valkosipuliuutteella. Paras tulos taisi tulla vesisuihkulla.

Rosa spinosissima 'Plena' - Juhannusruusu elokuun alussa.

 
Ruusuetanaisen kurittamat ruusut toipuivat oikein hyvin tuholaisen hyökkäyksestä. Vielä heinäkuun alussa lähes kokonaan ruskeat ruusut kasvattivat uudet, entistä ehommat lehdet. Austin-ruusutkin selvisivät alkaen tuottamaan muhkeita nuppuja. 

Austin-ruusu 'Lady of Shalott'

Toukista toipunut ihana oranssinen 'Lady of Shalott' kukki jo yhden useamman nupun ryhmän. Uusia kukkia on avautunut ja lisää on tulossa. Mittasin Ladyn korkeuden, jota tuli kokonaista 140 senttiä. Lady pysyy aika tanakasti pystyssä, mutta useamman nupun avautuminen tuottaa versolle sen verran painoa, että katsoin parhaaksi laittaa korkeimmille varsille tuen. Varsinkin rankkasade saattaa lisätä avonaisten kukkien painoa ja taivuttaa ruusun kurkkimaan maata kohti.

Austin-ruusu 'Carolyn Knight'

'Lady of Shalottin' vieressä kasvaa 'Carolyn Knight'. Sen olen ostanut Austin-ruusuna, mutta kyseisen Austinin pitäisi olla oranssi. Minun Carolyni on hennosti kerman värinen. Muuten se kyllä sopisi hyvin Austiniksi. Silkkisiä terälehtiä on lukuisia vieri viereessä, jolloin kukka on kuin kakkukoriste. 

'Carolyn Knight' koki samaisen ruusuetanaisten kohtalon. Sen nuput pärjäsivät taistossa sen verran paremmin, että ne avautuivat. Nyt 140-senttisten varsien päässä on uusia nuppuja piakkoin avautumassa.

Austin-ruusu 'Emily Brontë'

 Alapihalla kasvaa kolmas Austinini eli 'Emily Brontë'. Jotenkin mielsin Emilyn Ladya ja Carolynia matalammaksi, joten kipaisin senkin mittaamassa. Kohta jo kukintansa loppusuoralla oleva verso olikin matalampi. Vain 100-senttinen. Sen vieressä kurottaa korkeuksiin nuppuinen 140-senttinen hujoppi. Eivät siis mitään kyykyssä siliteltäviä pikkukaunottaria vaan melkein silmästä silmään katsottavia. No, pikkuisen joudun vielä kumartumaan, kun oma mittani on 165 cm.

Austin-ruusu 'Emily Brontë'

Austin-ruusu 'Emily Brontë'

Mieli tekisi uusia Austineita, mutta en ole edelleenkään osannut päättää sopivaa istutuspaikkaa. Yksi ehdokas olisi. Tai kenties kaksikin. Austinit ovat ehdottomasti mieluisia, koska ne eivät tee juurivesoja. Siinä vasta ärsyttävä vitsaus muuten niin kauniille kasveille.

Rosa rugosa 'Sointu'

Ruusupenkin kolme pensasruusua leikkasin keväällä matalaksi, kuten olen tehnyt ennenkin. En sentään joka kevät. 'Sointu', 'Sävel' ja Neilikkaruusu olivat intoutuneet rehottamaan vähän joka suuntaan. Jokainen niistä kestää hyvin leikkausta. Ovat kasvaneet entisiin mittoihinsa ja kukkivat oikein hyvin.

Rosa rugosa 'Sävel'

Kokemuksesta tiedän, että nämä rugosa-ruusut kukkivat vielä ahkerammin, jos jaksaa leikata kukkineet kohdat pois. En tunnusta olevani kovin laiska, mutta kesä on ollut monella tavoin kiireinen. Jos leikkaaminen onkin ollut mielessä, jotain vielä tähdellisempää tekemistä on aina ollut. Sain vihdoin tämänkin projektin pois päiväjärjestyksestä, mutta vasta tällä viikolla. Uskon uusia nuppuja ilmestyvän kukkineiden tilalle. Ruusut kukkivat kuitenkin pitkälle syksyyn.

Rosa 'F.J.Grootendorst' - Neilikkaruusu

 
Neilikkaruusussa on ollut valtavasti kukkia, vaikka en ole sitä ehtinyt kunnolla hoitamaan. Neilikkaruusu on sentään hentopiikkisempi verrattuna sen vasemmalla puolella kasvavaan 'Säveleen', jossa piikkejä riittää liikaakin. Vieläpä todella tanakoita ja kipeästi pistäviä.

Mikä parasta, nämä ruusupensaat eivät tee juurivesoja. Toisin on alkukesästä kukkineen 'Tove Janssonin' kanssa. Pidän valtavasti sen samettisen tummanpunaisista kukista. Mutta en sen kurittomasta tavasta vallata tilaa ympäriinsä. 

Rosa rugosa 'Ritausma'

'Ritausman' kukka on hyvin kaunis. Vähän sellainen lapsuuden kiiltokuvaruusu. Mutta sateesta Ritausma ei tykkää, ei sitten yhtään. Joskus jo sen nuputkin mätänevät liiasta märkyydestä. Ritausma on kukkinut kohtuullisen mukavasti. En ole vain ehtinyt kameran kanssa sen vierelle sopivasti kukkien ollessa parhaimmillaan.

Ritausmankin laitoin keväällä matalaksi. Leikkaamisen tämä ruusu kestää hyvin. Pian se on taas kasvanut uhkeaksi pensaaksi. Piikkejä löytyy Ritausmastakin vaikka toisille jaettavaksi.

Rosa pimpinellifolia 'Suviruusu'

Ritausman kaverina kasvavat Tornionlaaksonruusu ja Suviruusu. Jälkimmäinen on runsaskukkainen, kaunis pensas. Ja aivan mahdoton tekemään juurivesoja. Tällä tiedolla ja kokemuksella en enää ikinä sitä mihinkään istuttaisi. Nämä ruusut ovat kukkineet jo alkukesästä.

Rosa rugosa 'Therese Bugnet'

Yläpihalla kasvavan Teresanruusunkin leikkasin. Se kasvaa melko korkeaksi, ylöspäin leveneväksi pensaaksi. Aika nopeasti se saavutti leikkaamisen jälkeen parimetrisen korkeuden. Teresanruusun ympärille laitan tukinarun, koska rankkasade kaataa sen laitimmaiset oksat pitkin pituuttaan. 

Tavallisesti Teresanruusu on ollut ahkera kukkimaan. Nyt niin ei ole ollut. Kukkia on toki tullut, mutta aiempaa vähemmän. En usko leikkaamisen olevan siihen syynä, sillä olen Teresan ruusun leikannut säännöllisesti noin joka toinen vuosi.

Rosa 'Fairy' - Maanpeiteruusu

Oikearinteessä kasvavat kolme maanpeiteruusu 'Fairya' ovat kukkineet tasaiseen tahtiin. Alkukesästä näiden ruusujen lehdet olivat harmillisen reikäisiä johtuen tämän kesän lihavista kotiloista. Sain hankittua uuden säkillisen Ferramolia vasta heinäkuun lopulla. Sitä olen ripotellut nyt pari kertaa kotiloiden suosimille paikoille. Kenties toiveajattelua, mutta kotiloita näyttäisi nyt olevan vähemmän. 

Rosa Neon

'Neon' -ruusunkin pitäisi olla maanpeiteruusu. Sain sen vuosia sitten verkkokaupasta tilausbonuksena. Se on nimensä mukaisesti kuin neonvärinen ärhäkkä valomainos. Näkyy kauas. Sopii hyvin tuomaan väriä korkeaksi kasvaneen aroniapensaan alla. 'Neon' vaikuttaa kestävältä ja kasvavalta ruusulta. Sen pitkät versot ulottuvat niin oikealle kuin vasemmalle. Versojen päässä on sitten kuvan kaltaisia kukkarykelmiä.

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu

Tähän koosteeseen on tullut niin alku-, keski- kuin loppukesänkin ruusukukkijoita. 

Norjanruusu asustaa talon tienpuoleisella sivulla, Pikkupuutarhassa. Se on hyvin rotevakasvuinen ja runsaana kesäkuussa kukkiva ruusu. Vuosi sitten Norjanruusu oli aivan täynnä kukkia. Nyt se oli paljon maltillisempi.

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu

Rosa gallica 'Mundi' - Kirjoapteekkaarinruusu nojaa koristeomppuun.

 

Samassa Muuripenkissä Norjanruusun lisäksi on myös rosa 'Lumo', rosa gallica 'Mundi eli Kirjoapteekkarinruusu' ja ranskanruusu 'Duchesse de Montebello'. Näistä kukin teki muutaman kukan, mutta suurta ruusunkukkien hurmaa ei tänä kesänä syntynyt. 

Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson'

Samoin 'Tove Jansson' kasvaa Muuripenkissä. Se kukkii kesäkuun alussa. Yksi kukka avautuu ja kuihtuu nopeasti. Nuppuja on yleensä paljon, joten aina ehtii ihailla avautuneita kukkia ennen terälehtien putoamista.

Rosa magnifica - Omenaruusu

Alapihan Kaivoruusupenkistä pensasruusujeni taival alkoi. Ensimmäisenä sinne istutin juhannusruusun, sitten Hansa-ruusun ja punalehtiruusun. Joitakin vuosia myöhemmin Sammalruusun ja Omenaruusun. 

Omenaruusu kukki muutamin kukin. Se kärsi ruusuetanaisesta paljon. Luulin koko ruusun jo menehtyvän. Niin vain se työnsi tyvestä muutaman uuden verson, joihin tuli myös nuppuja. 

Sammalruusu ei tehnyt tänä vuonna ainuttakaan kukkaa. Itse puska on mukavan tanakka ja hyvävointinen. Monena talvena sammalruusun versonkärjet ovat paleltuneet, mikä on varmasti vaikuttanut kukkimattomuuteen. Ehkä niin kävi nytkin. En muista huomioineeni sammalruusun versonkärkiä keväällä mitenkään tarkasti. 

Rosa rugosa 'Hansa'

Hansa-ruusu kuuluu niihin ruusupensaisiin, joita en enää istuttaisi. Se ei tee juurivesoja aivan hulvattomasti, mutta leviää silti sen kuuluisan entisen Elannon tapaan. Kohtuullisen hyvin Hansa on pysynyt paikallaan, kunhan sitä lapion kanssa hieman hillitsen. Nykyisin suosin kasveja, jotka pysyvät toivotusti paikoillaan ilman suurempia toimenpiteitä. Minusta kasville riittäisi lapion kohtaaminen istuttaessa. Tai myöhemmin syystä tai toisesta pois kaivaessa. Siinä välillä saisivat kasvaa nätisi vähemmillä toimenpiteillä.

Rosa glauca - Punalehtiruusu

 
Huomasin juuri istutustiedoista, että olen siirtänyt punalehtiruusun alapihan Kaivoruusupenkkiin yläpihalta keväällä 2007. Muistissani punalehtiruusu on kasvanut alapihalla mukamas pidempäänkin. Hyvin tuo näyttää viihtyvän. Se on kasvanut korkeaksi. 

Yritän poistaa punalehtiruususta syksyllä kiulukoita, etteivät linnut kiikuta niitä muualle luontoon. Punalehtiruusu on vieraslaji (kuten niin moni muukin puutarhojemme kasvi), mutta ei ainakaan vielä haitallinen vieraslaji.

Kiulukoista kasvaa tyven alueelle pikkuisia punalehtiruusun taimia. Ne on helppo kitkeä pieninä pois. Tai purkittaa ja antaa jollekin halukkaalle.  

Koko ruusujuttu taisi lähteä lapasesta, vaikka tarkoitus oli laittaa pari kuvaa ihanista Austin-ruusuista. Niitä olen ihaillut mm. Kivipellon Sailan ja Saaripalstan Sailan blogeissa. Kunpa olisin tutustunut Austineihin jo vuosia sitten. Sitä on turha nyt ryhtyä suremaan. Parempi iloita ja ihailla Ladya ja Emilyä, kun sellaiset olen puutarhaani hankkinut.

Kirjoitan tätä lauantai-iltana. Median suitsuttaman kesämyräkän pitäisi olla juuri tuloillaan. Taivas on kyllä täyttynyt yhä tummemmista pilvistä. Vielä ei tuule. Huomenna saattaa olla sisäpäivä, mikäli säätiedotteet pitävät paikkansa.

Toivottavasti puutarha imee kaiken veden, emmekä huku rankkasateeseen. 

Satokausi parhaimmillaan

Auringonkukka 'Astra Gold'

 

Ihmeen paljon syötävää saa pienestäkin puutarhasta ja vähällä vaivalla. Kesän käännyttyä viimeisen kolmanneksen loppupäiville tulee ajatelleeksi, että tässäkö se taas oli. Vaan se ei pidä paikkaansa. Satokausi jatkuu syksyllä. Pian on hedelmäpuiden vuoro.

Kasvimaa on poikkeuksellisesti jo nyt aika tyhjä. Sato olisi voinut olla parempikin, mutta laiskuudesta sakotetaan. Laiminlöin alkukesällä lavakaulusten kastelua. Istutusten ja kylvöjen aikaan kasvit tarvitsevat paljon vettä jaksaakseen ryhtyä kasvamaan. Vaikka kesän aikana muuten on saatu sateita kiitettävästi, touko-kesäkuussa vettä ei kovin paljon taivaalta tullut.

Lavakauluksissa kasvoi tänä kesänä valtavasti vesiheinää. Se toimii hyvänä katteena, mutta liikoja olisi kannattanut kitkeä. Porkkanaa oli vaikea löytää vesiheinän lomasta. Niinpä nostin kaikki porkkanat jo elokuun alussa. Sipulit ja valkosipulit nostin viime viikolla. Sato oli tavallista pienempi, mutta omilla valkosipuleilla pärjätään pitkälle talveen. Keltasipulia syötiin jo ennen sadon korjaamista.

Mangoldia pitää muistaa kylvää jatkossa vähemmän. Samoin yrttejä on turha rivitolkulla kylvää. Kirveliä kuivasin, loput ehtivät kukkimaan. Salaattia, tilliä ja persiljaa en kylvänyt vaan laitoin kaupan paljasjuuriset lavakaulukseen. Niistä sain hyvin satoa suoraan ruokapöytään ja persiljaa pakkaseenkin.

Perunoita olen monena kesänä laittanut muutaman mollukan ämpäriin. Nyt istutin niitä kokonaisen lavakauluksellisen, mikä oli hyvä teko. Nostin perunoita aina tarpeen mukaan. Viime viikolla sitten kaikki loput. Joku sanoikin jossain, että miksi ihmeessä kasvattaa koko kesä satoa säilöttäväksi? Parempi noutaa omasta maasta suoraan syötäväksi ja hankkia sitten syksyllä ja talvella kaupasta. Eri asia tietenkin, jos viljelytilaa on runsaasti.

Perunoita nostaessani keskin tehdä pitkästä aikaa Tartiflettea. Se on herkullinen uuniruoka Ranskan alpeilta. Tarvitset perunoita, pekonikuutioita, sipulia, valkosipulia, valkoviiniä, kermaa ja Replochon-juustoa. Replochon-juusto on ranskalaista, lehmänmaidosta valmistettua puolipehmeää juustoa. Sitä en löytänyt lähiseudun kaupoista, joten korvasin Replochonin vuohenjuustolla. 

Oman maan  kurpitsaa on tänä kesänä syöty tavallista vähemmän. Kesäkurpitsaa on tullut varsin vähän. Muutama spaghetti-kurpitsa on kypsymässä ja yksi isoksi kasvava Tom Fox-kurpitsa. Jatkakoon kypsymistä.

Paprikat ovat olleet varsin satoisia. Roter Augsburgeria, California Wonderia ja Zazua olen poiminut useamman kerran ja pikkelöinyt niitä.

 
Yksi paprika California Wonder on kasvattanut itselleen kummallisen ulokkeen. Tutkin "siamilaista siskopaprikaa", joka irtosi kevyesti pyöräyttämällä. Ihan näytti osalta muuta paprikaa ilman siemeniä.

Takana punajuuret, edessä paprikat pikkelssiliemessä.

Punajuuria tuli mukava määrä siihen nähden, että olin kylvänyt niitä pari riviä yhteen lavakaulukseen. Porkkanan kaveriksi. Säilöin punajuuret mausteliemeen, jossa ne säilyvät pidemmälle syksyyn.

Tomaattia on tullut kasvihuoneesta tasaiseen tahtiin. Kasvatan kirsikkatomaatteja, koska olen todennut niiden kypsyvän parhaiten pienessä kennokasvarissani. Parhaan sadon ovat antaneet Gardener's Delight, Sungold ja Vilma. Myös Microdwarf Orange Dream on tuottoisa ja herkullisen makuinen.

Olemme olleet omavaraisia tomaatin suhteen juhannuksesta lähtien. Satoa on vielä vähäksi aikaa, mutta kypsymisen tahti on selvästi hiipumassa. Yöt ovat olleet melko viileitä, tiistaiaamuna mittari näytti +9. Maksimi-minimimittarin mukaan lämpö on ollut elokuussa alimmillaan ulkona +6.7 ja kasvarissa +7.4.

Kurkkuja alkoi kypsymään jo kesäkuussa niin runsaasti, että niitä riitti muille jaettaviksi. Elokuussa on kypsynyt vain harva kurkku, vaikka kukkia on vielä jonkin verran. Huomasin yhteen kurkkulaatikkoon pesiytyneet muurahaisia, mikä piinasi selvästi kurkkuja. Kurkku lähti kompostiin ja muurahaiset luontoon.

Omena Valkeakuulas

Runsaasta omenasadosta on jo uutisoitukin. Omenia on puissa paljon, joskin enemmän pienikokoisia. Omppuja olisi kannattanut harventaa jo paljon aiemmin. Nyt puut tekevät sitä ihan itse. Valkeakuulas pudottaa omppuja maahan aika reippaasti. Pyrin keräämään pudokkaat joka päivä. Osa pudokkaista menee suoraan kompostoriin, sillä valkeakuulas ohutkuorisena pilaantuu helposti pienestäkin kolahduksesta. Jonkin verran on myös muumiotautia, mutta kenties muita kesiä vähemmän.

Omena Huvitus

Toistaiseksi en ole vielä omppuja liiemmin säilönyt. Yhden kannellisen omenapiirakan tein viikonlopuksi. Valkeakuulas ja Huvitus ovat mainioita piirakkaomenoita pehmeälihaisuuden vuoksi. Paistuessa omenat muuttuvat hillomaisiksi.

Omenoista tykkäävälle runsas sato on juhlaa. Mikä ilo onkaan käydä aamulla hakemassa rouskutettavaa omien puiden alta. Tähän vuodenaikaan ei tarvitse eikä kannata tuoda kaupasta hedelmiä. Syödään omia.

Tarkoitus on pilkkoa omenoita pakkaseen. Ehkä teen niistä myös hilloa tai hilloketta. Todennäköisesti annan omppuja myös muille, sillä neljän puun verran satoa ei meillä säilöttynäkään syödä. 

Aronia

Aronioitakin on nyt oksat notkuen. Mustarastaat ovat lopettaneet mullan ja karikkeen kuopimisen. Nyt ne napsivat aronioita ja ampuvat sinililoja kakkakasoja ympäriinsä. 

Aronia on ravinteikas marja, joskin sen maku ei kaikkia miellytä. Ajattelin yhdistää aronian ja omenan hillokkeeksi. Ehkä mehuksikin. Lähipäivinä aion laittaa aronialiköörin alulle. Pitää vain ehtiä hakemaan Alkosta kirkasta yhdeksi liköörin ainesosaksi. 

Ohjeita on useita, joista yksinkertaisin on

1 kg aronioita
1 kg sokeria
1 l kirkasta alkoholia (vodkaa tai koskenkorvaa)

Laita ainekset suureen lasipurkkiin ja anna purkin olla vuorokauden huoneenlämmössä.
Siirrä purkki kylmään 3 kuukaudeksi. Aluksi juomaa on hyvä sekoittaa, jotta sokeri sulaa ja sekoittuu tasaisesti. Lopuksi siivilöi marjat pois ja pullota likööri.

Kultapallo hakee tukea koristeompusta.

Listoista tykkäävänä ihmisenä minulla on myös kasvattamistani hyötykasveista tietoa useammalta vuodelta. Koen hyödylliseksi laittaa ylös kylvämiseen ja istuttamiseen liittyviä tietoja. Samoin näin loppukesästä kirjoitan huomioita kustakin kasvista, kasvukäyttäytymisestä, satoisuudesta sekä ilman muuta kommentteja, kuinka suhtautua niihin tulevina vuosina. Turha kasvattaa jotain, joka ei menesty tai jota ei tule käytettyä.

Toisessa penkissä kultapallo kaulailee koristeomppu Musta Rudolfia.

 

Huteja tulee joka kesä. Se on selvä. Sääolosuhteilla on suuri merkitys kaikessa kasvattamisessa. Samoin omilla kesäaikatauluilla. Jos puutarhuri lentää liihottaa pitkin maita ja mantuja, kasvatettavat jää liikaa oman onnensa nojaan. Hyötykasvitkin tarvitsevat hoivaa ja rakkautta pitkin kesää. 

Sorbus aucuparia - Pihlaja 

 
Jatkakaamme elokuuta kesäisin mielin.

Kesäkukka jos toinenkin...

Dahlia 'Cafe au Lait'

Vuosi toisensa jälkeen päätän, että jatkossa vähennän kesäkukkien määrää. Ainakin niitä, jotka viettävät kesän ruukuissa. Käsien venyttäminen painavia kastelukannuja kantamalla ei ole niitä kesän hauskimpia puuhia. Toisaalta tänä kesänä kasteleminen on ollut tavallista helpompaa. Talon kolmella kulmalla sijaitsevat 220 litran sadevesitynnyrit ovat olleet kaiken aikaa täynnä, mikä on lyhentänyt ja helpottanut kannujen kantourakkaa merkittävästi. Hellepäiviäkään ei ole ollut liiemmin, joten kukat ovat pärjänneet vähemmällä kastelulla.

Dahlia 'Cafe au Lait'

Daalioita on jälleen kertynyt. Siitäkin huolimatta, etten onnistu niiden talvetuksessa kovin hyvin. Viime talvi meni daalioiden suhteen kohtuullisen hyvin aina kevään alkumetreille saakka. Silloin suurin osa juurakoista pääsi kuivumaan. Kellarissamme on liian lämmin, tiedän. Autotallissa taasen liian kylmä.

Dahlia 'Creme de Cassis'

Aiempina kesinä daaliani ovat viettäneet kesän terassilla keraamisissa ruukuissa. Tänä vuonna istutin daaliat isoihin muoviruukkuihin. Ajattelin siirtää daaliat syksyllä ruukkuineen kellariin. Muoviruukkua jaksaa sentään kantaa täysinäisenäkin. Aion perehtyä daalioiden talvetukseen jälleen kerran. Josko jossain vaiheessa löydän sellaisen keinon, jonka avulla onnistun. Niin kiva kuin onkin keväällä hankkia uusia daalioita.

Kuvan 'Creme de Cassis' aloitti kukinnan ensimmäisten joukossa. Se on kukkinut ahkerasti alusta lähtien. 

Dahlia 'Miss Brandy'

Tämän 'Miss Brandyn' suhteen olen ymmälläni. Ostopussin kuvassa kukka on selvästi punaisempi. Luonnossa se on selvästi oranssi. Korkeutta tälle daalialle on luvattu 100 cm ja sen korkuinen se todella on. Kunnon tuki on tarpeen, vaikka talon seinusta onkin melko tuuleton paikka. Eikä sadekaan osu hakkaamaan hujoppia kumoon.

Dahlia 'Autumn Fairy'

Yhtä hoomoilasena olen 'Autumn Fairyn' suhteen. Pussikuvan mukaan sen terälehdet ovat pitkulaisempia ja kärjestään terävämpiä. Värikin on luonnossa enemmän punainen kuin oranssi. Aivan kuin edellisen kuvan 'Miss Brandy' ja tämä 'Autumn Fairy' olisivat vaihtaneet kukkia, mutta pitäneet varret nimensä mukaisina. Jälkimmäinen nimittäin on 40 cm, mikä on oikein hyvä korkeus ruukkukukalle.

Dahlia 'Blue Bayou'

'Blue Bayou' on avannut toistaiseksi vasta yhden nupun. Muut eivät osaa päättää, avautuako vaiko ei. Pörriäiset tykkäävät tästä kukasta, joten toivon mukaan nuput jaksavat avautua.

Dahlia 'Night Butterfly'

Tämän daalian ostin vuosi sitten. Se on niitä harvoja, jotka selvisivät talvesta kuivumatta tai mädäntymättä. Keväällä kaupan daalialaaria tonkiessani tykästyin kukkaan, jollainen minulla jo oli eli tähän 'Night Butterflyhyn'. Tosin eri nimellä, sillä uudessa paketissa lukee 'Mary Evelyn'. Ulkonäkö sama, mutta nimi eri. Korkeudessakin on eroa, sillä 'Night Butterflyn' korkeus on 55 cm ja 'Mary Evelynin' 90 cm. 

Dahlia 'Night Butterfly'

Väri on todellisuudessa tummempi, mitä kuva antaa ymmärtää. Enemmän viininpunainen kuin pinkki. Tästäkin pörriäiset tykkäävät. Nämä 'Night Butterflyt/Mary Ellenit' ovat kukkineet runsaina. Samanaikaisesti on monta kukkaa eri vaiheissaan.

Dahlia 'Sneezy'

Valkoinen 'Sneezy' on jo useamman vuoden takainen kasvatti. Se on matala- ja rentokasvuinen. Eli sen hentoja varsia on hankala tukea, kun ne ryöppyävät kiemuraisina vähän sinne sun tänne. Kiemuraisuus saattaa johtua ruukussa asumisesta. Ehkä eivät pääse kasvamaan niin vapaasti kuin kenties haluaisivat. 

Scabiosa atropurpurea 'Summer Fruits' - Koreatörmäkukka

Koreatörmäkukan siemenet kylvin huhtikuun puolivälissä esikasvatettavaksi. Myöhemmin siirsin taimet Majalispenkkiin ja muutaman myös isoihin ruukkuihin. Tykkään, että siemenistä iti näin hienon värisiä, tummahipiäisiä kukkia. 

Scabiosa atropurpurea 'Summer Fruits' - Koreatörmäkukka

Samasta sekoituspussista tuli myös näitä vadelmanpunaisia kukkia. Muuten kivoja, mutta miksi niiden varret rentoilevat sinne tänne? Majalispenkkiä ei varjosta mikään puu eikä pensas. Ihan ovat paljaan taivaan alla, joten luulisi kukkien suuntaavan kasvunsa kohti taivasta. Muutama niin tekeekin. Penkin reunaan on pitänyt laittaa metallitukia, ettei nurmikkoa leikatessaan aja kuoliaaksi penkistä ulos röyhyäviä kukkia.

Majalispenkki elokuun alussa

 
Kylvin vuosi sitten majalispenkkiin erilaisia pioniunikoita ja kehäkukkia. Tänä keväänä toistin saman, vaikka tiesin siemeniä jääneen penkkiin jo entisestään. Tarkoitus on ollut odottaa, josko vuosi sitten poistettu metsäruusu ponnistaisi vielä jostain kohtaa ylös. Viime syksynä löysin pari pientä versoa, tänä kesänä yhden. Ehkä uskallan vähitellen suunnitella jotain monivuotistakin Majalispenkkiin. Toisaalta tykkään, että pihassa on edes yksi villi paikka kesäkukkien kylvöä varten.

Osalle penkistä on jo pitkäaikaisempia suunnitelmia. Sain Lappalainen etelässä -blogin Nilalta ison määrän esikoita, jotka odottavat kesäkukkalaatikoissa maahan istutusta. Osa pioniunikoista on jo siirtynyt siemenkotavaiheeseen, joten esikoiden on pian määrä päästä laatikoista maamultaan. 

Pioniunikoita

Ehdin jo purnata, kun kylvämäni pioniunikot kasvavat ja kukkivat kaikki vaaleanliloina. Liian aikaisin purnattu. Majalispenkistä on noussut erilaisia värejä ja muotoja. Vaaleanpunaista pallohörsylämäistäkin on jo muutama avautunut kukkimaan. Ehdin jo niidenkin puuttumista murehtia.

Rudbeckia hirta var. pulcherrima 'Cherry Brandy'

Nämä eivät mitään kesäpäivänhattu 'Cherry Brandya' ole. Se kukkii melko tummana, kirsikanpunaisena. Tykkään kyllä tästäkin. Nämä kylvin aivan maaliskuun lopussa ja siirsin taimina Majalispenkkiin. Tätä ajattelin hankkia tulevinakin vuosina. Vaikuttaa helpolta ja näyttää kukkivan pitkään. Rankkasateetkaan eivät ole sen kummemmin tämän kesäpäivänhatun eloa haitanneet.

Tuoksuherneet

Tuoksuherneet kuuluvat joka kesäiseen valikoimaani. Näitä kasvatan ruotsalaisen Cecilia Wingårdin hyviksi havaituilla ohjeilla. Tänä vuonna ostin kuutta erilaista siementä ja lisäksi kylvin edellisvuotisia omia siemeniä. Kuva on otettu juuri, kun olen leikannut pois siemenkotia edistääkseni uusien kukkien syntymistä. Värejä on siis muitakin, kuin mitä kuvassa näkyy.

 

Kosmoskukat

 

Samoin kosmos on jokavuotinen kesäkukka-asukas yhdessä lavakauluksessa. Kylvin 'Apricottaa', 'Velouettea' ja 'Candy Stripeä'. Kosmosten kumppanina on malvikkia.

Tsinniat

Tsinnioitakin olen kasvattanut parina kesänä. Samettikukkia myös joka kesä. Tänä vuonna sammareiden itävyys ei ollut paras mahdollinen. Ehkä siemeneni ovat liian vanhoja. Parhaiten itivät 'Jolly Jester' ja 'Strawberry Blonde'.

Tagetes patula 'Jolly Jester'

Gladiolus 'Jessica' tai 'Coral Crush'

Gladioluksia olen kasvattanut monta vuotta sitten. Ne ovat kauniita, mutta en tykkää niiden kaatuilemisesta. Ehkä pysyisivät paremmin itsenäisesti pystyssä maahan istutettuina. Minulla ne ovat ruukussa. 'Jessica' ja 'Coral Crush' ovat melko samanlaisia. Viime syksynä ne nostaessani mukulat menivät sekaisin, joten saavat tänä kesänä kasvaa samassa ruukussa. Kukinta on jo loppusuoralla.

Miljoonakello

Ystävältä sain miljoonakelloamppelin. Se on kukkinut pidäkkeettä koko kesän. Tätä sanotaan helpoksi, koska sitä ei tarvitse nyppiä. Jonkun verran olen kuitenkin kuihtuneita kukkia nyppinyt ja välillä varovasti ravistellut pitkiä versoja kuivien osien poistamiseksi.

Verbena bipinnatifida - Rautayrtti

Rautayrttiä hankin nyt toista kesää peräkkäin. Tämä on ahkera kukkija, kunhan muistaa välillä poistaa kukkineet osat. Sisäänkäynnin molemmin puolin on amppelit, joissa on pinkin rautayrtin viininpunakukkaista kaverina. Rautayrtti kestää jonkin verran kuivuutta ja sopii hyvin kuumaan ja paahteiseen paikkaan. Märkyyttä se ei siedä. 

Viola - Orvokki

Alkukesän viileyteen parhaita kesäkukkia on orvokit. Niitä tulee ostettua aina. Nämä punaiset ovat jo aika resuisia, vaikka olen nyppinyt niitä säännöllisesti. Alasleikkaus saattaa siivittää ne uuteen kasvuun ja kukintaan. Nyppiessäni heitän kuihtuneet kukan perennapenkkiin, jonne ne hukkuvat isompiensa joukkoon. Niinpä meillä orvokkeja putkahtelee kummallisistakin paikoista. Jopa kivituhkakäytävällä, jonne en nypintäroippeita tapaa heitellä.

Rhodochiton atrosanquineum - Keijunmekko

Keijunmekosta on tullut hiukan sellainen "must" -kukka, kun olen onnistunut saamaan siitä omia siemeniä. Pitäähän ne siemenet laittaa sitten seuraavanakin keväänä multaan itämään. Yleensä saan muutaman hennon verson, jotka laitan samaan ruukkuun. Ihan hyvin voisin istuttaa niitä versoja useampaan ruukkuun, sillä viihtyessään tämä kukka kyllä kasvaa ja rehottaa aika tehokkaasti. En vain tykkää ripotella kesäkukkia ympäriinsä, koska niitä keskittämällä myös kastelu helpottaa.

Kutsun keijunmekkoa pippelikukaksi. Ilman yhtään kaksimielistä ajatusta en vain näe tässä kukassa keijuja mekkoineen. 

Amaranthus cruentus 'Velvet curtains' - Purppurarevonhäntä

Kylvin ja esikasvatin purppurarevonhäntä 'Velvet curtainsia'. Se iti erinomaisesti, jonka vuoksi näitä pörröhäntiä on kolmessa suuressa ruukussa. Korkeutta kasville on tullut 70 cm. En ole kovin viehättänyt tämän revonhännän ulkomuotoon. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnalla on hienompaa, 'Oeschberg' -nimistä revonhäntää, jossa lehdetkin ovat purppuraiset. Eivät vihreät, kuten tässä minun versiossani. 

Amaranthus cruentus 'Velvet curtains' - Purppurarevonhäntä

 

Tein netissä kuvahaun, jonka perusteella minunkin 'Velvet curtains' on purppurainen myös lehdiltään. Mitähän soluttautujia siemenpussiini onkaan joutunut? Tuskin siemenet vanhetessaan muuttuvat niin radikaalisti, että lehdet ovat vihreitä? 

Solenostemon scutellarioides - Värinokkonen eli isokirjopeippi

Värinokkosia olen kasvattanut sekä siemenestä että ostanut pieninä taimina. Aiemmin niitä oli pikkuisina taimina hyvä valikoima Plantagenissä. No, sitä firmaa ei enää ole. Sattumoisin törmäsin kaupassa tähän yhteen ainokaiseen malliin, joka sitten kopsahti ostoskoriin. Nyt se on alkanut kukkia vaaleansinisin kukin. Jos minä olisin noin upean värinen värinokkonen, valitsisin kukkieni värin toisin. Jaa-a, minkähän väriset itse asiassa?

Copaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnöksen kasvattamisesta on tullut jokavuotinen rituaali. Tänä keväänä homma ei mennyt niinsanotusti putkeen. Taimista tuli tavallista hennompia, eivätkä ne meinanneet ulos päästyään millään lähteä kasvuun. Kelloköynnöstä kasvaa pergolan sisäänkäynnin molemmin puolin isoissa ruukuissa. Tässä kuvan kohdassa oli alkukesästä kevyt verho tuomassa varjoa ruokapöytään. Kelloköynnös tarttui kärhillään verhoon, joten poistin verhon. 

Köynnöksen hentoudesta huolimatta siinä on runsas määrä kukkia. Toisin kuin avotaivaan alla, köynnösnurkkauksen päädyssä kasvavassa kelloköynnöksessä. Siinä on kokonaista yksi nuppu, vaikka itse köynnös rönsyilee vähän joka suuntaan. Ehkä se on käyttänyt energiansa kasvuun unohtaen nuppujen kehittämisen.

Ruukkuhortensia

Kesäkuun alussa Cittarista tarttui mukaan ruukkuhortensia hintaan 5 euroa. Olisi kannattanut ostaa useampi siihen hintaan, mutta älynväläyksillä on tapana luiskahtaa mieleen jälkijunassa.

Nämä pelaguut ostin Rustasta kesäkuun alussa neljä kympillä. Näitä on kahdessa laatikossa terassin kaitella ja yhdessä työhuoneen ikkunan alla. Tämä kuva on jo vanha, millä ei sinänsä ole merkitystä. Ovat kukkineet yhtä runsaina koko kesän. Välillä kukkavanoja on harvemmin, kun olen poistanut ylikukkineet. Näin uudet nuput saavat enemmän valoa ja tilaa nousta avautumaan. 

 

 
Pinkimpi riippapelaguu kasvaa ja kukkii korkeassa metallitelineessä.  Pelaguut ovat minusta helppoja kesäkukkia. Pärjäävät hyvin aurinkoisessa paikassa, kunhan eivät saa liikaa sateita niskaansa. Minulla ei ole ollut pariin vuoteen yhtään siemenestä kasvatettua tai pistokaspelaguuta talvetuksessa. Vielä ehtisi ottaa näistä pelaguista pistokkaat ensi kesää varten. Ehkä teen niin. Tuo lohenpunainen olisi kaunis.

Cordyline fruticosa - Verililjapuu ja Aptenia cordifolia - Mesiherttalehti

Sisäänkäynnin korkeisiin ruukkuihin hankin edellisvuosien tapaan verililjapuut ja mesiherttalehteä. Mesiherttalehteen olen ihastunut, mikä on varmasti käynyt lukijoille selväksi. Tein tänäkin keväänä ylimääräistä työtä löytääkseni mesiherttalehtiä puutarhoista. Sitä ei joka paikassa ole. 

Kukkaloistoa ei mesiherttalehdeltä kannata odottaa. Aika vaatimaton tuo kukka.

 

Viime vuotiseen tapaan ajoin Karkkilaan Puutarha Sundströmille, josta haluamaani kasvia löysin. Sundströmille kannattaa mennä muutenkin. Erittäin laadukas paikka, josta löytää kesäkukkien lisäksi myös monivuotisia kasveja ja kaikenlaisia oheistuotteita kasvatukseen ja puutarhaan. Löytyypä sieltä kesäkahvilakin.

Calendula off. - Kehäkukka

 
Kehäkukkaa ei sovi unohtaa. Siinä helppo, kestävä ja kaunis kesäkukka, jonka moni tuntee jo lapsuudestaan. Arvostan kehäkukkaa vuosi vuodelta enemmän. Uusien lajikkeiden myötä se on paljon muutakin kuin se perinteinen oranssi kukka mummolan kukkapenkissä.

Calendula off. - Kehäkukka

Ajattelin koota kaikki kesäkukat samaan postaukseen, johon voin palata viimeistään ensi keväänä miettiessäni tulevia kylvöjä ja hankintoja. Minulle blogi toimii ajatusten ja kokemusten vaihtamisen lisäksi puutarhapäiväkirjana ja muistiinpanopaikkana. Varmaan jotain jäi poiskin ja jotain tuli liikaa. Se ei ole vaarallista.

Tästä tuli tosi pitkä sepustus. Jonkun mielestä todennäköisesti liiankin pitkä. Päätös on sinun, luetko, selaatko kuvat vai ohitatko koko jutun seuraavaa kohti rientäessä. En ole kuvien ja kirjainten takana vahtimassa lukijoiden käyttäytymistä. Sitä vastoin olen aina yhtä iloinen jokaisesta kommentista ja monista harvemminkin kyläilevistä.

Kosmos-kukka

Vielä pari viikkoa elokuuta ja virallista kesää jäljellä. Minulla ei ole mitään kiirettä syksyyn, joten toivon kesän jatkuvan ja muuttuvan hitaaseen tahtiin upeisiin ruskaväreihin.