perjantai 18. syyskuuta 2026

Sipulien piilotus aloitettu

 
Tänä vuonna syksy yllätti minut. Koko kesä on minusta ollut kesän saapumisen odottamista. Nyt sitten joka tuutista tulee puhetta syksystä, joten kai sitä on siihen uskottava. Hyvä, että aurinko paistaa lämpimästi. Eikä kaiken aikaa sada, vaikka toki sitäkin on riittänyt.


Olen aloittanut kesäkukkaruukkujen tyhjentämisen. Lukinliljan sipulit olivat kasvattaneet ruukun täyteen juuria. Niiden pois saaminen isosta ja painavasta ruukusta olikin oma operaationsa. Kippasin ruukun nurinpäin pressun päälle maahan ja hitaasti reunoilta rouhimalla sain vihdoin sipulitkin vahingoittumattomina ulos.

Pois jouti myös keväällä Liiteristä ostamani Kniphofia uvaria eli Soihtulilja, joka oli kaikin puolin onneton ilmesty. Kukki yhdellä vaatimattomalla vanalla. Orvokit ovat viettäneet ihan hyvän kesän, mutta parista alasleikkaamisesta huolimatta niidenkin aika oli lähteä.

 
Vielä on ruukkuja tyhjentämättä, eikä kaikilla lämpimien säiden vuoksi ole kiirettäkään. Ruukut, purkit ja purnukat kerään alapihalle pressun päälle pestäviksi. Jätän ne sitten aurinkoon kuivumaan ennen kellariin kiikuttamista. 

Tomaatti Yellow Pearshaped - kuva elokuulta

 
Olen myös tyhjentänyt kasvihuonetta. Kurkkujen taival päättyi elokuun jälkipuoliskolla. Tomaatit ovat tuottaneet erinomaisen sadon ja kypsyneet kasvarissa viileistä öistä huolimatta. Vilmassa oli vielä jonkun verran raakileita, mutta tänä syksynä en kiikuta niitä sisälle kypsymään. Sen sijaan muutenkin tuotteliaissa paprikoissa oli vielä iso joukko raakileita. Ne leikkasin talteen sisälle. Leena Luodon mukaan kypsyvät noin viikossa, joten saapa nähdä.

Majalispenkkiin kipattua multaa.


Vihannekset kasvavat kasvihuoneessa isoissa astioissa. Poistaessani syksyisin kasveja kasvarista, kippaan astian kottikärryihin. Ennen astian siirtämistä olen jo leikannut itse kasvin pois. Kottikärryissä putsaan mullasta kasvin juuret. Jäljelle jääneen, usein ihan käyttökelpoisen mullan vien istutusalueille. Näin sain lisää multaa mm. Majalispenkkiin sekoitettavaksi olemassa olevaan multaan.
 

Ajattelin istuttaa tulppaanin sipuleita Majalispenkkiin. Liiteristä tarttui mukaan kuvissa esiintyvät 'Double Beauty of Apeldoorn', 'Creme Upstar' ja alemman kuvan 'Flaming Flag' sekä 'Finola'.

Tulppaanien istutusta en ole vielä aloittanut. Niillä ei ole kiire, eikä Eurobulbista tilaamani sipulit ole vielä edes saapuneet. 

Kuvat kollaasiin lainattu Viherpeukaloilta.

Viherpeukaloilta tilaamani tulppaani 'Darwin Apricot Impression' ja 'Darwin Blushing Apeldoorn' saapuivat loppuviikosta. 

Kuvat kollaasiin lainattu Eurobulbilta.

Eurobulbilta odotan seuraavia tulppuja: 'Banja Luka', 'Orange Emperor' ja 'Princess Irene'. Kuten kuvista on helppo todeta, oranssi väri on kolahtanut mieleeni erityisen voimakkaasti. Tähän ilmiöön on osittain vaikuttanut Liisan kasvit -blogin kirjoittajan voimavärinä toimiva oranssi. Kumma juttu sinänsä, sillä oranssi ei ole aiheuttanut minussa minkäänlaista värinää sitten teinivuosien. Jos silloinkaan. Aika mukavaa todeta olevansa valmis vastaanottamaan uusia asioita. Oranssin värin valtauksesta ei liene pitkä matka ruskeisiin vaatteisiin, joita kauppojen rekit ovat nyt täynnänsä.

Kuvat kollaasiin lainattu Eurobulbilta.

Niinikään Eurobulbilta odotan saapuviksi tulipa humilis 'Persian Pearlia', tulipa turkestanicaa ja oranssisävyistä tulipa whittalliitä. 'Persian Pearl'ia olen istuttanut miltei joka vuosi, enkä kyllästy siihen lainkaan. Kääpiötulppaani tulipa turkestanica olen laittanut joskus. Kasvitieteellinen tulipa whittallii
 (tulipa orphanidea) on uusi tuttavuus.

Rustasta tarttui hyppysiin kaksi syysmyrkkylilja 'Colchicum Giantia'. Syysmyrkkyliljaa ei joka kaupassa ole, joten sitä nähdessä kannattaa olla vikkelä. Seuraavalla Rusta-käynnillä Giantin kohta olikin typötyhjä.


Keltaiseen krookus 'Fuscotinctus' on osoittautunut meidän puutarhassa kestäväksi ja pitkään kukkivaksi. Usein se myös aloittaa kukinnan ensimmäisten joukossa. 'Fuscotinctusta' minulla kasvaa alapihan kriikuna kakkosen tyvellä. Ensi vuonna kriikunan on määrä lähteä, joten varauduin siellä elelevän krookuksen kärsimyksiin istuttamalla samaa lajia muualle. Toki tarkoitus on joko poistaa krookukset paikalta kokonaan tai tilapäisesti ennen kriikunapuun käsittelyä.

Lumikelloja ei voi eikä pidäkään vastustaa. Näitä istutin kaksi pussia kumpaakin Pikkupuutarhan Austin-ruusujen läheisyyteen. En ole ehtinyt kauppojen sipulihyllyjä käymään läpi, joten tilasin Eurobulbilta myös galanthus 'Flore Plenoa'. Se on menestynyt meillä hyvin, joten miksi en sitä lisäisi.

Muutama vuosi sitten keksin istuttaa hyasintteja Vasenrinteeseen, jossa ne ovat viihtyneet hyvin. Syynä on varmaan paikan aurinkoisuus ja vettä läpäisevyys, josta hyasintit tykkäävät. 


Pikkupuutarhan alasleikattujen norjanangervojen alue on tällä hetkellä enemmän tai vähemmän rujoa katseltavaa. Paikassa piilee myös uusi mahdollisuus eli lähes tyhjää tilaa sipulien piilottamista varten. Aivan lähelle pensaiden juurakoita en nähnyt järkeväksi kuoppia kaivaa, koska aikanaan pensaat taas kasvavat. Eikä juuristoalueella kaivaminen olisi onnistunutkaan. Sen sijaan reuna-alueilla oli hyviä paikkoja.


Syystä tai toisesta en ole saanut narsisseja meillä pitkään menestymään. Liiteristä tarttui mukaan pussillinen recurvusta ja samoin kävi Rusta-reissulla. Vaihtoehtoja oli toki muitakin, mutta piheys iski. Ajattelin kyllä hankkia lisää narsisseja, kun paikkoja niille olisi nyt tarjolla.

Kuvat kollaasiin lainattu Viherpeukaloilta.

Kesällä ihastelin Viherpeukaloilta hankkimaani lilja 'Red Velvet'iä (alhaalla oikealla). Niin sitten innostuin tilaamaan niitä lisää. Samaan tilaukseen sujahti valkoinen tiikerilija 'Sweet Surrender' ja puulilja 'Miss Feya' (kuvassa ylhäällä). Puuliljoista minulla ei olekaan aikaisempaa kokemusta.


Liljoille piti saada lisää tilaa. Uudet liljat olisivat mahtuneet edellisten seuraan, mutta olin jo vuosi sitten aloittanut Olopihan allaspenkin siperiankurjenmiekan vähentämisen. Nyt jatkoin sen pois kaivamista. Taustalla näkyvät vuorimännytkin saavat jollain aikavälillä kyytiä. Nyt niiden edessä on suuri kivi, jota ei minun hartiavoimillani mihinkään siirretä. 

Vasemmalla näkyvä nuokkuluppiokin saattaa vielä muuttaa pois, kunhan saan kerättyä tarpeeksi puhtia sen ylös kaivamiseen. Ja keksin, mihin tällaisen nurkanvaltaajan siirtäisi. Alapihalla kasvaa toinen nuokkuluppio, joka on vallannut odotettua enemmän tilaa ympäriltään. Mihinkään pikkurakoon tätä kasvia ei kannata laittaa.
 

Auringonvalo villiviinin lehvistössä

Moni on varmaan huomannut, ettei blogilista päivity ollenkaan. Omalla blogilistallani tuoreimmat julkaisut ovat 9.9. Päästäkseni lukemaan blogijuttuja, olen mennyt suoraan haluaamani blogiin. Harmi vain, ettei sitä millään muista ja ehdi kertaheitolla kaikkien blogituttujen sivuja käymään läpi siinä toivossa, että uusia postauksia olisi. Toivottavasti ongelma korjautuu pian.

Mukavia syyspäiviä kaikille! 


tiistai 15. syyskuuta 2026

Sohvaperunan tuotoksia

 
Vaikka päätin ensi alkuun tyhjentää - tai vähentää omia lankavarastoja, jouduin kaupan tarjouksen äärellä pyörtämään päätökseni. Cittarissa oli MyHome -lanka tarjouksessa. Kympillä sai kolme 150 gramman kerää. Värivaihtoehtoja ei ollut kovin montaa, mutta turkoosi vaikutti kivalta. Sitä siis.

MyHome-lanka vastaa vahvuudeltaan Novitan 7veikkaa. Lanka koostuu 75 %:sta villaa ja 25 %:sta polyamidia. Lanka tuntuu kutoessa jotenkin liukkaalta. Jälkikäteen mietin, että lopputulos olisi ollut parempi nro 3:n puikoilla. Käytin 3.5-puikkoja.

Aivot ovat vielä vähän kesäterässä, joten tein polvisukat helpoksi kokemallani piirakka-ohjeella. Maltoin kutoa reilun varren ja jalkaterällekin sen verran pituutta, että 42:n jalka siihen mahtuu.


Kesän neuleteema on ollut jämälankakerien vähentäminen. Näiden marjapuuron väristen 7veikka-langalla kudottujen nilkkasukkien varret on tehty kahdesta erilaisesta liukuvärjätystä 7veikasta. Kaksi kerrosta vuorotellen kumpaakin. Nöttösistä jäi vielä sen verran, että ujutin ne sukkien kärkeen.

Sukassa on 12 s/puikko.  Sukan koko noin 36-37.


Sinistä Lankavan Lysti-lankaa löytyi laatikosta peräti kaksi 100 gr:n kerää. En ole aivan 100-prosenttisen varma, onko pitsimalli riikinkukkopitsiä. Aika lähellä kuitenkin. Helppoa ja nättiä joka tapauksessa.

Lysti-lanka on 7veikan vahvuista sukkalankaa. Koostumus on muiden tapaan 75 % villaa, 25 % polyamidia. Lysti on minusta mukava kutoa. Napakan tuntuista. Konepestävää 40℃. 

Höyrytyksestä huolimatta sukat näyttävät olevan jo valmiiksi "makkaralla". Näihin kudoin korkeamman varren ja jalkaosalle pituutta 42:n jalkaan sopiviksi. 


Vaihtelun vuoksi aloitin seuraavana työnä pipon. Lankana on mustaa 7veikkaa ja mustaa House-Pörrö -lankaa. Käytin lankoja kerroksen kumpaakin vuorotellen. Näin työstä ei tullut liian paksua, mutta mukavan jämäkkä kuitenkin. Pörrö-lanka ei tehnyt minkäänlaista pörröisyyttä työhön, vaikka aloittaessani niin kuvittelin. 

Puikkoina 3.5-sukkapuikot ja 60 cm:n pyöröpuikko 3.5. Ohjeen mukaan pipo aloitetaan 100 silmukalla ja lisätään resorin jälkeen silmukoita siten, että niitä on työn edetessä 120. Totesin 100 silmukan riittävän erinomaisesti, en siis lisännyt silmukoita. 

Resorin korkeus on n. 4 cm. Kavennukset aloitin joka toisella kerroksella työn ollessa 17 cm.  Kahdella ensimmäisellä kavennuskerroksella kudoin aina neljän silmukan jälkeen 2 oikein yhteen. Seuraavilla kavennuskerroksilla joka kolmannen silmukan jälkeen 2 oikein yhteen. Kun silmukoita oli 12, vedin langan niiden läpi ja päättelin aukon.

Tekokarvatupsuja ostin edellisellä Tallinna-reissulla Karnaluksista. Pujotin ja sidoin tupsun pipoon siten, että sen saa halutessaan helposti pois. Kaikki eivät tykkää tupsuista. 


Nilkkasukka kerrosrivinousu -mallilla valmistui lauantaina. Lankana MyHomen beige ja korallipunainen. Nämä langat ovat jutun alussa mainittuja Cittarin MyHome -tarjouslankoja.

Laitoin 13 s puikkoa kohden ja käytin 3.5 puikkoja. Resorit kudon lähes aina oikeat silmukat takareunasta nostaen. Näin resorista tulee siistin näköistä.  Kantalapun kummassakin reunassa kudon kaksi oikeaa silmukkaa. Näin saan siistin rivin, josta on helppo poimia silmukat kantalapun jatkoa varten. 

 
Seuraavakin sukkapari on jo valmistumassa. Lanka tarttui kauppareissulla marketista mukaan. Kyseessä on Novitan 7veikan Raita 939 Syysaamu. Yhdistin tähän Raita-lankaan laatikostani löytyneet vajaan kerän 7veikan 273 Haperoa. Sitä ei ole vähään aikaan näkynyt kauppojen hyllyillä, joten onko kenties jo lopetettujen joukossa?


Villiviinit ovat alkaneet vaihtaa syysväriin. Ehkä pian on aika pujottaa omatkin varpaat villasukkien lämpöön.


sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Välipäiväjorinoita

Anemone hupehensis - Syysvuokko
 

Nyt iski armoton syyslaiskuus. Harmillista, sillä tekemistä olisi niin ulkona kuin sisälläkin. No, ulkona ei kovin paljon tule mitään tehtyä, kun pilvet ovat päättäneet laskea sadelastinsa harva se päivä. Eikä vain kuuro silloin tällöin, vaan tuntitolkulla jatkuvaa peltikaton rummutusta.

Yllätys: kimalainen tulossa oikealta syysvuokolle.

Ihmeen lämmintä on silti, joten sateen tauotessa kamera hyppysiin ja pihamaalle. Kunhan ensin on kerätty maahan pudonneet omput ja kiikutettu ne pergolaan odottamaan jatkokäsittelyä.

Olen monessa jutussani hehkuttanut syysvuokon ihanuutta. Jokaisella on kulloisetkin jankutuksensa, joten sallinette minulle tämänvuotisen syysvuokkotoiston. Laitoin tähän kuvan Kiemurapenkin syysvuokosta, jotta näette sen koon. Kolmessa muussa paikassa saattaa olla odotettavissa samanlaista rehotusta, kunhan pääsevät kunnolla kotiutumaan. Kaksi siementainta on istutettu muualle toissa kesänä ja yksi vuosi sitten.

Hydrangea paniculata 'Grandiflora' - Syyshortensia

Syyshortensiat ovat ehdottomia syksyn kuningattaria. Niihin olen tykästynyt niin vahvasti, että tänäkin kesänä istutin kaksi uutta 'Vanille Fraisea' ja kaksi 'Little Limea'. Kuvan 'Grandiflora' on jo iäkäs puska. Kukkiessaan siitä tulee joka vuosi jättimäinen. 

Hydrangea paniculata 'Grandiflora' - Syyshortensia
 

Leikkaan syyshortensioita keväällä melko voimakkaasti. Hennot ja huonokuntoiset oksat kokonaan pois. Vanhempia ja vahvempia oksia 1-4 silmuparin jälkeen. Syyshortensia kukkii saman vuoden versoilla, joten leikkaamalla ei menetä kukintaa. Päinvastoin. Minusta leikattu pensas kukkii runsaammin ja suuremmilla kukilla.

Kuvan syyshortensian korkeus on 2,5 m ja leveyttä reilusti enemmän. Ei siis mikään pienen paikan kasvi.

Hydrangea 'Vanille Fraise'

Vanhinta 'Vanille Fraisea' taisin leikata keväällä liiankin helläkätisesti. Siinä on muutamia oksia, jotka eivät jaksa kannatella suuria kukintoja. Hennoimat oksat ovat taipuneet lähes maahan, mikä edesauttaa oksan murtumista. Katson ennen lumien tuloa, onko murtumien estämiseksi syytä lyhentää joitakin oksia heti. Muussa tapauksessa saavat odottaa kevääseen.

Hydrangea 'Vim's Red'


Joka vuosi joku syyshortensia näyttelee pääosaa puutarhassani. Tänä vuonna tässä roolissa on 'Vim's Red'. Se aloitti kukintansa ensimmäisenä ja runsaana. Väri on muuttunut aina vain tummemaksi. Tuo viininpunainen ihanuus kerää katseeni joka kerran alapihalla kulkiessani. Itse asiassa näen vilauksen 'Vim's Redistä' työhuoneen ikkunastakin, kunhan osaan oikeasta kohdasta kurkistaa.


Puita ja pensaita istuttaessa on vaikea hahmottaa niiden kokoa sitten aikuisina. Tässä asiassa mokaan kerta toisensa jälkeen eli istutan kasvit liian lähelle toisiaan. Perennojen kanssa ongelma on hoidettavissa kaivamalla ja siirtämällä. Vaan siirräppä isokokoinen pensas, puista puhumattakaan. 

'Vanille Fraise' ja 'Vim's Red' kyllä mahtuvat kasvamaan vierekkäin, vaikka ahdasta tuleekin. Laitimmaisena vasemmalla kasvavasta ruusuorapihlajasta leikkasin kaksi alinta oksaa pois. Osaksi tehdäkseni tilaa hortensioille. Toinen syy oli asiallisempi, koska oksan kulma aiheutti sille murtumisvaaran. Näin tapahtuessa murtuva oksa olisi saattanut repäistä myös runkoon pahan haavan.

Oikearinne

Oikearinteen toista päätyä hallitsi vuosia honteloiksi kasvaneet vuorimännyt. Itseäni saan syyttää niiden rumasta ulkonäöstä, kun en ymmärtänyt ajoissa ja säännöllisesti typistää niiden vuosikasvuja. Vuosi sitten niistä kaadettiin osa. Tänä keväänä kolme lisää. Jäljelle jäi vielä kaksi siedettävämpää. Niiden naamioinnista lumikärhö on huolehtinut esimerkillisesti.

Vuorimäntyjen poistuminen toi runsaasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia uusille istutuksille. Istutin erilaisia pallohortensioita, jotka sopivat paikkaan oikein hyvin. Ylempänä kasvaa valkoista pallohortensiaa, alempana vaaleanpunaista 'Sweet Annabelleä' ja 'Pink Annabelleä'.  En tiedä, miten ne eroavat toisistaan, vai eroavatko ollenkaan. Nättejä ovat.

Pallohortensia on kätevä, pensasmainen kasvi. Se kasvaa melko korkeaksi ja aikaa myöten kasvusto myös levenee. Lumen painokaan ei pallohortensiaa liiemmin haittaa, koska kasvi leikataan keväällä matalaksi. 

Geranium x cantabrigiense - Peittokurjenpolvi

Sisäänkäynnin oikealla puolella olevaa Bermudaksi nimeämääni istutusaluetta reunustaa kuunliljat ja tässä alkupäässä peittokurjenpolvi. Olen saanut tätä kurjenpolvea pois muuttaneelta naapurilta nimettömänä. Veikkaan tämän olevan 'Cambridge'. Kasvi viihtyy oikein hyvin ja rehottaa vuosi vuodelta enemmän. Talvella sen päällä on lunta ja usein myös jäätä. Aika pian kevään edistymisen myötä tämä peittokurjenpolvi kohottaa päänsä ja aloittaa kesän mittaisen taipaleensa. 

Olen ottanut tästä useita alkuja muualle siirrettäviksi. Kivoja tällaiset kasvit, jotka toimivat oman pihan taimitarhoina.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard'

Asteri 'Patricia Ballard' on muistaakseni OmaPiha-lehden lukijatarjous useamman vuoden takaa. Tykkäisin kovasti, jos tämä suostuisi kukkimaan edes vähän. Vaan kun ei ehdi joka vuosi kukkimaan, vaikka nuppuja on paljon. Edelliset kukinnat taisivat olla syksyllä 2023 ja pienesti 2025. Ehkä hänellä on jokin sisäänrakennettu vuorovuosisysteemi. 

Aptenia cordifolia - Mesiherttalehti

Täyden kympin kesäkukka mesiherttalehti ei ole pettänyt tänäkään kesänä. Taaskin se on kasvanut peittämään korkeat ruukut, joiden lohkeillut maalipinta on edelleen korjaamatta. Jonkun verran sain alkukesästä rapsuteltua maalia pois, mutta lujassa on. Toiveena on tuoda esille ruskea saviruukkupinta, joka oli ruukut hankkiessani peitetty harmaalla betonmaisella aineella. 

Heinät osoittautuivat liian korkeiksi ikkunalaatikkoon. Ensi kesänä jonnekin muualle.
 

Laitoin mesiherttalehteä myös keittiön ikkunan alla oleviin laatikoihin, joissa se on niinikään viihtynyt. Muistaisinkohan ensi keväänä kokeilla mesiherttalehteä myös talon toisella puolella. Kasvin nimittäin sanotaan viihtyvän paahteisella paikalla. 

Veronica variegata - Pensastädyke


Sisäänkäynnin pöydälle laitoin pensastädykkeen. Se olisi hieno kasvi myös puutarhaan istutettuna, mutta pärjää korkeintaan -2 pakkasasteeseen saakka. Suojaruukku on kooltaan sopiva, mutta värimaailma ei niin minun mieleeni. Säilöntäpulloja Ikeasta hakiessani mukaan tarttui kuvan sienikoristeet. Kunhan kerkeän, teen nätimmän asetelman pensastädykkeestä ja sienistä.

Heitin sisäänkäynnin isossa lyhdyssä kesän viettäneen kukan kompostiin. Jotta tulijaa ei tervehtisi tyhjä pömpeli, laitoin sinne Vanha Sauna koukussa saveen -blogin kirjoittajan valmistaman kutovan tonttutytön. Kutsun häntä kylläkin punapukuiseksi keijukaiseksi. Pitäähän tytöllä seuraa olla. Niinpä laitoin samaan tilaan parilla eurolla jostain markkinoilta ostamani kruunupäisen keijukaisen. Siinä he juttelevat, josko laittaisin jotain kasvia tai muuta hörhellystä pehmentämään tunnelmaa.

Saxifraga arendsii - Patjarikko

"Sydämellinen" patjarikko ei ole lainkaan piikikäs, vaikka sen ylle on kerääntynyt runsas määrä männyn neulasia. 

Kuvan myötä toivotan kaikille raikkaita puutarhapäiviä!



torstai 10. syyskuuta 2026

Kristiina K:n haaste: Kotimme siistein nurkka

 
Kristiina K laittoi haasteen: Kotimme siistein nurkka. Haasteessa tulee kertoa, minkä paikan kodissasi siivosit viimeksi? 

Tiistain kaatosadepäivän käytin kodin siivoukseen eli mattojen ravistus, imurointi, laattalattioiden moppaaminen, pölyjen pyyhintä, huonekasvien kastelu. Tämä on jokaviikkoinen rituaali, eikä sitä varmaan tässä haasteessa kysytä.

Harvinaisempi siivousurakka kohdistui autotalliin. Tosin sielläkin järjestelin isommin jo kesäkuussa, kun autotallin nurkkaan asennettiin aurinkopaneelien akkujärjestelmä. Siirsin kellarissa uuskäyttöä odottaneita Lundia-hyllykköjä ja yhden nimettömän hyllyn autotallin ikkunaseinustalle. Lundia on kätevä järjestelmä, kun hyllyvälien säätely sujuu helposti. Niinpä sain ikkunaa varten aukon, jonka avulla ikkunan voi avata siirtämättä hyllyä. Eipä autotallissa ikkunoita tule juuri muulloin availtua, kuin syksyllä pesun yhteydessä.


Meillä on kellarissa runsaasti säilytystilaa. Sinne vain on kuljettava ulkokautta, mikä meikäläisen laiskoina hetkinä tuntuu ylivoimaiselta ponnistukselta. Niinpä minulla on säilöntään tarvittavia purkkeja, purnukoita ja pulloja varten tila autotallissa. Sieltä purkit saa nopeasti ja helposti noudettua säilömisprosessin aikana. 

Moni kauppa myy edullisesti muuttolaatikoita, jotka sopivat hyvin myös tavaroiden säilyttämiseen. Samoin muoviset säilytyslaatikot ovat oivallisia kaikenlaisen tavaran järjestämiseen ja säilyttämiseen. 


Kävin kaikki purkit läpi siivoten huonokuntoiset ja huonosti säilöntään sopivat kiertoon. Olen vuosien varrella hankkinut ilmatiiviitä patenttikannella varustettuja purkkeja ja pulloja. Ne kestävät pesua ja käyttöä pitkään. Niitä voi kasata päällekkäin, jolloin ne vievät vähemmän tilaa jääkaapissa ja muussa säilytyksessä. 

Purkit ja pullot on nyt lajiteltu omiin pahvilaatikoihinsa, jossa ne eivät pölyynny ylenmäärin. Ilman muuta purkit on pestävä ennen käyttöönottoa. 

Näissä purkeissa on elokuussa säilöttyjä paprikoita ja punajuuria.

Suurin osa syksyn sadosta onkin jo säilötty. Viikonloppuna pikkelöin punasipulia ja ison kulhollisen kasvihuoneesta hakemiani paprikoita. Vielä sinne jäi muutama kypsymään.

Höyrytin ämpärillisen omenoita soseeksi, jonka laitoin pakasterasioihin. Sitä voi talven mittaan lusikoida puuron päälle. Laitoin myös omenoita lohkoina pusseihin pakastimeen esimerkiksi piirakoita varten.


Sain serkulta 20 puolen litran muovista pakastepulloa, joihin ajattelin säilöä Zilga-rypäleistä syntyvän mehun. Lisäksi teen mehusta hyytelöä, jonka laitan pieniin patenttikantisiin lasipurkkeihin. Niitäkin on jo riittävästi autotallin laatikossa odottamassa Zilgan kypsymistä. Zilga-hyytelö maistuu hyvältä esimerkiksi liharuoan kanssa, maksa- tai kaalilaatikon kera ja juustojen kumppanina. Hyytelöpurkki on kiva viedä tuliaisiksi ja antaa lahjaksi. 

Aroniamarjoista teen jouluksi likööriä. Kaksi isoa purnukkaa on kellarissa tekeytymässä. Aikanaan siivilöin marjat pois ja pullotan liköörin 0,5 litran patenttikorkkisiin pulloihin. Sopivia pulloja löysin Clas Olssonilta ja Ikeasta. On niitä todennäköisesti muissakin myymälöissä.


Siivosin myös työpöytäni. Ei se koskaan kovin sotkuinen ole, mutta tämän kesän pöytä on lastattu isän kuolinpesän hoitamiseen liittyvillä papereilla. Nyt kuolinpesän asiat ovat aivan loppusuoralla, joten saatoin silputa paljon turhia papereita pois. Kuolinpesän paperit on säilytettävä kuusi vuotta. Äiti kuoli viisi ja puoli vuotta vuotta sitten ja nyt toukokuussa isä, joten niputan kumpaakin koskevat paperit samaan mappiin. 


Tästä keskiviikostakin näytti tulleen sadepäivä. Tänään en siivoa hyllyjä enkä laatikoita. Ajattelin tyhjentää kuvat kamerasta ulkoiselle kovalevylle ja polttaa samat kuvat dvd:lle. Minulta on rikkoutunut yksi ulkoinen kovalevy, joten varmuuden vuoksi tallennan kuvat kahteen eri paikkaan. Näin teen säännöllisesti. Siivoamista sekin, vaikka tulokset eivät ole heti silmin nähtävissä.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

 
Kiitos Kristiinalle kivasta haasteesta. Ottakaa muutkin aihe käsittelyyn.