torstai 25. maaliskuuta 2021

Lumikelloja havaittu

 
Bongasin lumen alta paljastuneet lumikellot jo maanantaina. Vasta keskiviikkona ehdin tutustua niihin tarkemmin ja silloin lumikin oli entisestään sulanut. Istutin Huvitus-omenapuun alle syksyllä tähtilumikelloa, turkinlumikelloa ja Flore Plenoa siellä jo entuudestaan olevien lisäksi. Kyllä kannatti, kun niitä noin suurella joukolla on jo noussut.

Myös syyshortensia Vanille Fraisen tyveen istutetut lumikellot ovat heräämässä. Syyshortenisat ovat verkkojen ympäröimät, eikä niiden tyvi ole vielä lumesta vapautunut, joten toivon mukaan lisää lumikelloja on luvassa.

Huvituksen ympärillä on lunta vielä sielläkin. Osa lumikelloista ponnistaa suoraan hangen sylistä. Pienillä prinsessoilla on melkoinen tahdonvoima päästä valoon ja kevääseen.


Jänisten jälkiä on puutarhassa riittämiin. Niinpä laitoin kuvaamisen jälkeen omenapuun alla oleville lumikelloille verkon takaisiin suojakseen. On sieltä muitakin sipulikasveja aikanaan tulossa, joten verkoilla on käyttöä pidemmäksi aikaa.


Vasenrinteestä lumi on sulanut hyvin. Kiitos parin aurinkoisen plussapäivän. Lumirajalla tallustellessani huomasin krookuspiippoja näkyvissä.

Krookusten värikin on jo selvästi esillä. Nyt täytyy olla erityisen tarkka puutarhassa kulkiessaan, ettei vahingossa tallo sulavan lumen alta paljastuvia piippoja.


Rinteen krookukset hävisivät vuosi sitten joko jänisten tai peurojen suihin. Harmitti todella paljon. Kaikkia puutarhan piippoja en millään pysty suojaamaan, mutta näille krookuksille laitoin verkon. Tästä peurat ovat oikaisseet alapihalta ulospääsyä etsiessään. Kunhan lumikasat vielä vähän madaltuvat, viritän talon molempiin päihin väliaikaiset verkot peurojen kulkua estämään.

Jouluruusuja olen istuttanut moneen paikkaan, mutta valtaosa niistä on edelleen hangen peittämiä. Alapihan Ovaalipenkissä vaaleajouluruusu on paljastunut lumen alta. Äkkiä ne nupunkin saavat aikaan.

Kevätkaihonkukka on takuuvarma kevätvirkku. Vasenrinteessä sekin jo nostaa päätään. Muutama lämmin päivä ja hyvässä lykyssä saatan löytää jo ensimmäiset nuputkin.


Jotta totuus ei hämärtyisi, laitetaan tähän loppuun kuva todellisuudesta. Muutamista iloa tuottavista piippoesiintymistä huolimatta pihapiirissä on lunta edelleen vaikka toisille jakaa.

Sää 24.3.-2.4.21 (Kuva kaapattu Ilmatieteen laitoksen sivulta)

Edellisvuosien kevätkuvia selatessani voin todeta, että aika normikeväässä nyt mennään. Mikäli ennusteet pitävät paikkansa, hanki saa kyytiä ja piippojen esiintymistiheys kasvaa. Puutarhahörhön mieli on levoton ja kämmeniä kutiaa jo päästä lapion varteen. Multahommia odotellessa voi vaikka hajottaa pihan isompia lumikasoja ja siirtää jäisimpiä paakkuja aurinkoisiin kohtiin sulamaan.

Mummo lumessa kävelyreitin varrelle osuvan talon pihassa.

 
"Eteenpäin, sanoi mummo lumessa...". En ole mummo, enkä lumessakaan kahlaa. Sanonta sopii kuitenkin erinomaisesti tsemppaamaan meitä kohti lämpimämpiä säitä. Eli ilolla eteenpäin!