sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Joulu appelsiinipuiden katveessa


Olen viettänyt uusia kokemuksia ja mielen lepoa tarjonneen kahden viikon loman appelsiinipuiden katveessa, Espanjan Aurinkorannikolla. Kaipasimme Ukkokullan kanssa irtiottoa arkisiin asioihin ja etäisyyttä perinteiseen jouluhössötykseen. Halusimme myös valoa ja hivenen enemmän lämpöä. Manner-Euroopan lämpimin paikka joulukuussa on Espanjan Aurinkorannikko - sinne siis. Siellä emme ole aiemmin käyneet. 


Vaikka matka-ajatus oli muhinut jo pidempään, käytännön toteutus jäi turhan myöhäiseksi. Varauksia tehdessämme törmäsimme "loppuunmyyty" -sanaan liiankin usein. Tilaa kyllä oli, mutta vähän jouduimme tinkimään paikasta. Lentokoneessakin jouduimme eri riville, mutta pääsimme sentään peräkkäisille paikoille.

Fuengirola oli oivallinen valinta siinä mielessä, että sieltä on erinomainen junayhteys mm. Malagaan. Parasta, että suhteellisen lyhyen matkan päässä on lukuisia mielenkiintoisia paikkoja. Majoituimme apartementos-hotelliin. Käytössämme oli makuuhuone, keittiö-olohuone, kylpyhuone ja huoneiston levyinen parveke. 


Lento Malagaan oli elämäni ryskyttävin kokemus. Turbulenssiä oli lähes koko matkan ja hetken jo ajattelin ruuvien irtoavan koneesta. Laskeutuessa alla näkyi vain silmänkantamattomiin merta. Sukeluslomako tästä oli tulossa, mietin. Maa oli koneen etualalla, joten se tuli näkyviin koneen ollessa jo hyvin alhaalla. Kone laskeutui kovassa sivutuulessa ja heilahti pelottavasti sivulle. Pääsimme ihan turvallisesti maahan. Ei siis pidä katsoa liikaa Lentoturmatutkintaa, joka saa ajatukset liitelemään väärille poluille.



Saapumispäivänä taivas oli pilvessä ja vettä tihkutti. Myös seuraavana päivänä satoi välillä ja tuuli navakasti. Sen jälkeen aurinko paistoi lähes joka päivä ja vaikka olisi ollut pilvistäkin, ei satanut. Lämpötila vaihteli +15 ja +23 asteen välillä. Aamuisin ennen auringonnousua oli viileämpää, noin +12...+13 astetta. Samoin illalla auringonlaskun jälkeen ulkosalla istuessa kaipasi pitkähihaista.


Malagan Calle Margues de Larios sunnuntaina 22.12. asteita +22

Ennen matkalle lähtöä olin seurannut Espanjan säätiedotuksia. Pakkasin mukaan vaatteita, joita käytän kesällä vastaavissa lämpötiloissa. Paikalliset kulkivat toppatakeissa ja karvavuorisissa saapikkaissa. Näinpä joillakin pipoja ja käsineitäkin. Turistin erotti helposti kevyemmistä vaatteista. Britit varsinkin kulkivat shortseissa. Ymmärrän, että jos on tottunut +40 lähenteleviin lukemiiin, vajaa +20 tuntuu kylmältä. Lämminverisenä ihmisenä kuorin villatakkini reppuun harva se päivä ja pitkälahkeiset housut tuntuivat ihan liialta. Loppulomaa kohden huomasin alkavani pukeutua paikallisten tapaan. Niin se seura tekee kaltaisekseen.


C-1 linjan juna kulkee Malagan ja Fuengirolan välillä.

Malagan lentokentältä pääsee näppärästi junalla kaikkiin kohteisiin Malagan keskustan ja Fuengirolan välillä. C-1 -linja kattaa neljä vyöhykettä ja samalla lipulla voi matkustaa myös neljä vyöhykettä kattavalla C-2 -linjalla, joka kulkee Malagan keskustan ja Aloran (Malagasta hieman pohjoiseen) välillä. Vaunuissa olevilta näytöiltä on helppo seurata seuraavia pysähdyspaikkoja. Ne myös kuulutetaan espanjaksi ja englanniksi.



Lippujärjestemä on uudistettu syksyllä. Automaateissa oli mahdollisuus valita kieleksi myös englanti, mutta jonkun verran lippujen ostaminen vaati sähellystä. Järjestelmä näytti olevan outo vielä paikallisillekin. Isommilla asemilla on myös henkiökohtainen lipunmyynti (jos se vain on auki). Yleensä asemilla oli keltaiseen liiviin pukeutunut henkilö, joka hyvin ystävällisesti neuvoi ja auttoi. Yhteistä kieltä ei aina ollut, mutta sen puuttuessa taluttivat ihan henkilökohtaisesti oikeaan paikkaan. Ostettua lippua ei kannata rypistää tai heittää pois. Se leimataan myös junasta poistuessa eli lippu avaa portit asemalaiturilta ulos. Lippuun voi myös ladata uutta rahaa, jolloin säästää 0,50 €.


Myös Fuengirolan kaupunkibusseilla tuli ajeltua useamman kerran. Lomamatkoilla tulee muutenkin käveltyä enemmän kuin tarpeeksi, joten joskus on helpompaa ajaa tutuiksi tulleet matkat julkisilla. Bussilla ja junalla matkustaminen oli edullista. Bussimatka maksoi 1,15 €. Pysäkkejä oli tiheästi ja ahtaisiin katuihin nähden bussit kulkivat yllättävän nopeasti.

Vuorille menossa

Vuokrasimme kolmeksi päiväksi auton päästäksemme liikkumaan laajemmalle omin voimin. Auton vuokraamiseksi jouduimme tekemään vähän enemmän töitä, sillä vapaita vuokra-autoja ei vain ollut. llmeisesti joulun aikaan sekä paikalliset että turistit liikkuvat enemmän. Lopulta saimme hotellimme kautta auton ihan kohtuulliseen hintaankin.

Yksi lukuisista liikenneympyröistä.

Espanjassa on samat liikennesäännöt kuin meilläkin. Alkuun tuntui, että silmät pitää olla niin selässä kuin olkapäilläkin. Liikenneympyröitä on paljon ja mm. niissä on vain rohkeasti tungettava autonsa muiden joukkoon. Suojateillä liikkujia väistetään hyvin. Valtateillä liittymissä ei ollut laisinkaan kiihdytyskaistaa ja usein liikenteen mukaan haluavat tunkivat itsensä väkisin kiihkeään liikennevirtaan unohtaen pakollisen väistämisvelvollisuutensa. Kaupunkien kapeilla kaduilla ja kiemuraisilla vuoristoteillä pieni auto oli näppärä. Pysäköiminen on oma operaationsa ja vapaata paikkaa joutui välillä etsimään. Bensan hinta oli vähän suomalaista halvempaa, dieselissä ero oli suurempi.


Pikkuteiden lisäksi ajoimme jonkin verran isoilla valtateillä, jotka meillä vastaavat ehkä moottoriliikenneteitä. Niillä ajaessa kannatti olla tarkkana, ettei jossain kohdin vahingossa siirtynyt moottoritielle. Moottoritiet ovat hyväkuntoisia ja nopeudet niillä korkeampia. Ne ovat kuitenkin maksullisia, eivätkä tarjoa paljon nähtävää. Yhden kerran jouduimme vahingossa moottoritielle ja pois päästäksemme oli ajettava useampi kilometri sopivan liittymän löytääksemme. Selvisimme 2,90 eurolla.



Vaikka huoneistossamme oli keittiö riittävine välineineen, emme paria kertaa lukuunottamatta tehneet itse ruokaa. Hotellin aamiainen oli runsas ja edullinen. Kaupasta haimme lähinnä juotavaa, hedelmiä ja pikkupurtavaa. Ruokakaupoissa hinnat olivat selvästi suomalaista edullisempia. Varsinkin hedelmissä, vihanneksissa ja kaloissa valikoima oli todella runsas. Miksi ihmeessä unohdin kuvata kalatiskien erikoisuuksia.




Ruokapaikkoja oli joillakin kaduilla ja aukioilla vieri vieressä. Jouluna rantakatujen ravintoloista moni oli kiinni. Halusimme tutustua espanjalaiseen keittiöön ja niinpä mm. tapakset, paella ja andalusialainen erikoisuus gazpacho eli kylmä tomaattikeitto tulivat kokeilluiksi. Gazpachon maku ja koostumus vaihteli kokin mukaan. Parhaimmillaan se on samettisen pehmeää ja makuaisteja hivelevää herkkua.

Gastrobar Don Julian, Fuengirola

Kuvan Don Julianissa söimme todella herkullisen paellan, jonka esillepano ja tarjoilu oli hieno kokemus sekin. Paellaa söimme toisessakin paikassa ja siellä se taisi olla pakasteesta sulatettu. Sellaistakin kuulemma on tarjolla.

Ravintoloissa syöminen ei ole Espanjassa kallista, mutta kyllä sielläkin kalliita paikkoja löytyy. Kaikki pikaruoka- ja kahvilaketjutkin oli hyvin edustettuina. Palvelu ravintoloissa oli ystävällistä ja aika nopeaakin. Usein ruokalistat oli myös englannin kielellä.



Kahteen viikkoon mahtuu niin paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa, etten edes yritä tunkea kaikkea yhteen postaukseen. Kiva, jos jaksoit kahlata tämän loppuun. Lisää on tulossa.

PS. Iso kiitos kaikille ahkerille kommentoijille. Yritin palattuani vastata jättämiinne kommentteihin. Teidän blogeissanne en sen sijaan ole vielä ehtinyt vierailla. Matkalla netin käyttö jäi välttämättömään, sillä hotellin wi-fi oli täysin onneton ja tarkoitukseni oli viettää myös somelomaa.

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2020 teille kaikille!