Lokakuu alkoi aurinkoisena ja lämpimänä. Hommaa on päivälle riittänyt, mutta sen verran töiltäni pihamaalle ehdin, että muutama kuva tuli räpsittyä. Amiraalit ovat viime päivinä pörränneet ahkerasti mm. työhuoneen ikkunalaatikkoon ostamissani kanervissa ja nyt bongasin yhden ison yksilön daaliassa.
 |
| Välillä pää alaspäin |
Hetki sitten taivas vetäytyi paksuun pilveen ja juuri ikkunasta ulos katsoessani totesin siellä satavan oikein kunnolla. Huomiseksi on luvattu syysmyrskyä. Tämä vesisade taitaa olla alkua sille.
Nyt on oiva aika purkaa haasteita.
että Ireneltä Rakkaudesta Vironperään -blogista
Ensin vastaan Pelaguun kysymyksiin, jotka tulevat tässä kera elokuisin puutarhakuvin:
1. Rakkain muistosi lapsuudesta?
Tähän kai kuuluisi muistella lämpimiä hetkiä mummujen ja pappojen kanssa. Tai ensimmäisiä polkupyörällä ajoja ja oman äidin suukotuksia.
Mutta kun minun lapsuuteni muistot täyttyvät pelosta ja ahdistuksesta. Mummut ja pappa asuivat kaukana ja heidän luonaan ollessa illat olivat täynnä koti-ikävää ja yksinäisyyttä. Ei oikein ole rakkaita muistoja. Lämpimiä kylläkin. Aurinko paistoi lämpimästi ja kesät tuntuivat paljon pidemmiltä, kuin koskaan aikuisena. Joululomalla ehti leikkiä ja lukea ja syödä niitä herkkuja; tehdä juuri sitä, mitä tänä päivänä niin kovasti aina jouluisin mainostetaan.
Vaikka en voi kertoa rakkaista lapsuuden muistoista, on minulla kuitenkin hyvä ja onnellinen aikuisuus, pitkä avioliitto Ukkokullan kanssa ja kaksi ihanaa, nyt jo aikuista lasta.
2. Aika, johon haluaisit palata tai kokea?
Totta on, että aika kultaa muistot, eikä todellisuudessa ehkä kuitenkaan haluaisi takaisin menneisiin aikoihin. Jos joku aikakausi silti menee ylitse muiden, on se lasteni syntymä ja pikkulapsivaihe. Se kuuden vuoden jakso vanhimman syntymästä siihen, kunnes nuorempi täytti kolme vuotta ja palasin takaisin työelämään. Enpä voisi onnellisempaa tapahtumaa elämästäni löytää, kuin lasten syntymät.
Ensimmäisen jälkeen oli tarkoitus palata töihin, mutta 80-luvulla päivähoitopaikat olivat pääkaupunkiseudulla kiven alla. Ja jos hyvän paikan löysit, saitkin sitten pulittaa aikamoisen summan siitä. Jäin kotiin ja sitten tuli toinenkin lapsi. Nuorimman ollessa 3-vuotias saimme molemmat lapset miehen työpaikan erinomaiseen päiväkotiin ja minä palasin työelämään.
3. Kirja vai aikakauslehti?
Tuleehan noita aikakauslehtiä selattua, mutta kyllä kirja on ehdoton ykkönen. Aina on sängyn vieressä joku romaani meneillään. Kirjastossa käymme paljon ja jonkin verran ostan kirjoja myös kaupoista sekä tilaan kirjakerhoista, joihin olen kuulunut yli 20 vuotta.
4. Minkä kirjan luit viimeksi?
Suomalaisen Vera Valan Roomaan sijoittuvan dekkarin "Kosto ikuisessa kaupungissa". Ostin kesällä läjän pokkareita tarjouksesta ja niitä on nyt tullut lueskeltua iltaisin ennen nukkumatin saapumista.
5. Romaani, puutarhakirja vai joku muu, mikä?
Olen kyllä harvinaisen kaikkiruokainen kirjallisuuden suhteen, mutta etusijalla on yleensä kotimainen proosa. Hyvänä kakkosena tulevat dekkarit; etupäässä kotimaiset ja skandinaaviset, mutta ennakkoluulottomasti tutustun ihan kaikkiin muihinkin.
6. Mökki vai matkailu?
Meillä ei ole koskaan ollut omaa mökkiä. Sukulaisten mökeillä on kyllä tullut vierailtua ja todettua, että omakotitalon omistajalle mökin ylläpitäminen on aika työläs urakka. En vain pystyisi siihen, että aina pitäisi priorisoida asioita oman pihan ja mökillä käynnin välillä. Luultavasti tulisin siinä tilanteessa ihan kaistapäiseksi.
Matkailu olisi mukavaa ja lasten ollessa pienempiä reissattiinkin aika paljon. Viime vuosina matkustaminen on jäänyt muutamiin Tallinnan ja Tukholman risteilyihin. Osittain siksi, ettei budjetti tahdo antaa myöten. Osaksi siksi, että omassa pihassa on niin kiva touhuta. Ja kolmantena syynä on se, ettei Juusolle tahdo löytyä hoitajaa. Kukaan ei ole oikein innokas hoitamaan kissaa, jota pitää käyttää pissalla, kuin koiraa ikään.
Hiukan myös kauhistuttaa matkailun - erityisesti lentomatkailun ekologinen näkökulma.
7. Maa, joka sinua kiinnostaa ja johon haluaisit matkustaa?
Taitaisi olla yksinkertaisempaa listata ne maat, jotka eivät kiinnosta tai joihin en halua matkustaa. Kun rahaa on vähän, on järkevää mennä joka kerran eri paikkaan. Jotta ehtisi elämässään nähdä ja kokea mahdollisimman paljon. Toisaalta taas hiljan Lontoossa käydessäni totesin, ettei lyhyellä lomalla ehdi niin isosta paikasta, kuin rääpiä päällimmäiset, joka taasen johtaa haluun palata kyseiseen paikkaan toisenkin kerran.
8. Lempi vuodenaika?
Kesä, aivan ehdottomasti. Rakastan valoa ja lämpöä. Sitä, että ovet ja ikkunat voivat olla aamusta iltaan levällään ja koti laajenee puutarhaan. Rakastan puhtaita ja kirkkaita värejä, tuulen suhinaa puissa, lintujen laulua ja auringon lempeää lämpöä iholla. Paljaita jalkoja ja keveitä kesämekkoja. Sulavaa jäätelöä kulhossa, savun makuista kalaa ja viileää viiniä korkeajalkaisessa lasissa pihapöydän ääressä. Voi, miten ikävä onkaan jo kesää!
9. Käytkö jossain kansalaisopiston kurssilla, jos niin missä?
Pääkaupunkiseudulla on erinomainen kattaus erilaisia kansalaisopistoja. Olen ollut naapurikunnan Vihdin työväenopistossa vesijumpassa, oman kunnan kansalaisopistossa tietotekniikka- ja valokuvauskursseilla ja pääkaupunkiseudun eli Espoon ja Helsingin työväenopistossa monenmoisilla kursseilla. Viimeksi vain muutama viikko sitten olin Espoon työväenopiston luontokuvauskurssilla Nuuksiossa.
Kansalais- ja työväenopistot ovat erinomaisia ja hinnaltaan varteenotettavia paikkoja harjoittaa aikuisopiskelua.
10. Mielenmaisemasi tai lempimaisema?
Vesi kiehtoo aina ja sitä olisi mukava katsella omalla pihamaalla istuen. Meidän allas on kuitenkin niin pieni, että sen laineiden liplatus on sekunneissa katsastettu. Olen usein unelmoinut, että alapihalle johtavat portaat olisivatkin laituri järveen tai mereen. Että alapihalla lainehtisi sininen vesi ja laituriin kiinnitettynä odottaisi vene souturetkelle ja iltakalaan. Sitten ammun moisen unelman äkkiä alas, sillä jos alapihan tilalla olisi vettä, puutarhani olisi merkittävästi pienempi.
Kyllä sitä mielikseen omaa pihaansa yleensä katselee, vaikka pian sen katselun tuloksena nostaa takamuksensa ylös ja lähtee vähintäänkin nyppimään jotain ylimääräistä. Ja yhtä nopeasti huomaa olevansa taas multainen ja likainen, kun se nyppiminen on vienyt mennessään, vaikka oli vain tarkoitus istua ja nautiskella.
11. Mitä harrastat talvella?
Kesäaikaan kaikki ylimääräinen aika menee omassa pihapiirissä. Talvella luulisi aikaa kaikkeen muuhun olevan enemmän, mutta toisaalta myös päivät tuntuvat kovin lyhyiltä. Muutama edellinen talvi on kulunut varsin tehokkaasti omaishoitohommissa milloin missäkin sairaalassa tai terveydenhoitoyksikössä jonottaessa ja asioidessa. Nyt siltä osin näyttäisi asiat olevan paremmin, joten luultavasti kudon enemmän sukkia, luen enemmän kirjoja, askartelen enemmän kortteja ja käyn enemmän lenkillä Ukkokullan ja kameran kanssa.
Ja seuraavaksi on vuorossa vastaukset Irenen kysymyksiin:
Ensin vastaan Pelaguun kysymyksiin, jotka tulevat tässä kera elokuisin puutarhakuvin:
1. Rakkain muistosi lapsuudesta?
Tähän kai kuuluisi muistella lämpimiä hetkiä mummujen ja pappojen kanssa. Tai ensimmäisiä polkupyörällä ajoja ja oman äidin suukotuksia.
Mutta kun minun lapsuuteni muistot täyttyvät pelosta ja ahdistuksesta. Mummut ja pappa asuivat kaukana ja heidän luonaan ollessa illat olivat täynnä koti-ikävää ja yksinäisyyttä. Ei oikein ole rakkaita muistoja. Lämpimiä kylläkin. Aurinko paistoi lämpimästi ja kesät tuntuivat paljon pidemmiltä, kuin koskaan aikuisena. Joululomalla ehti leikkiä ja lukea ja syödä niitä herkkuja; tehdä juuri sitä, mitä tänä päivänä niin kovasti aina jouluisin mainostetaan.
Vaikka en voi kertoa rakkaista lapsuuden muistoista, on minulla kuitenkin hyvä ja onnellinen aikuisuus, pitkä avioliitto Ukkokullan kanssa ja kaksi ihanaa, nyt jo aikuista lasta.
 |
| Lilja Lollypop |
2. Aika, johon haluaisit palata tai kokea?
Totta on, että aika kultaa muistot, eikä todellisuudessa ehkä kuitenkaan haluaisi takaisin menneisiin aikoihin. Jos joku aikakausi silti menee ylitse muiden, on se lasteni syntymä ja pikkulapsivaihe. Se kuuden vuoden jakso vanhimman syntymästä siihen, kunnes nuorempi täytti kolme vuotta ja palasin takaisin työelämään. Enpä voisi onnellisempaa tapahtumaa elämästäni löytää, kuin lasten syntymät.
Ensimmäisen jälkeen oli tarkoitus palata töihin, mutta 80-luvulla päivähoitopaikat olivat pääkaupunkiseudulla kiven alla. Ja jos hyvän paikan löysit, saitkin sitten pulittaa aikamoisen summan siitä. Jäin kotiin ja sitten tuli toinenkin lapsi. Nuorimman ollessa 3-vuotias saimme molemmat lapset miehen työpaikan erinomaiseen päiväkotiin ja minä palasin työelämään.
 |
| Lilja Sweet Surrender |
3. Kirja vai aikakauslehti?
Tuleehan noita aikakauslehtiä selattua, mutta kyllä kirja on ehdoton ykkönen. Aina on sängyn vieressä joku romaani meneillään. Kirjastossa käymme paljon ja jonkin verran ostan kirjoja myös kaupoista sekä tilaan kirjakerhoista, joihin olen kuulunut yli 20 vuotta.
 |
| Oranssi lilja |
4. Minkä kirjan luit viimeksi?
Suomalaisen Vera Valan Roomaan sijoittuvan dekkarin "Kosto ikuisessa kaupungissa". Ostin kesällä läjän pokkareita tarjouksesta ja niitä on nyt tullut lueskeltua iltaisin ennen nukkumatin saapumista.
 |
| Lilja Peach Dwarf |
5. Romaani, puutarhakirja vai joku muu, mikä?
Olen kyllä harvinaisen kaikkiruokainen kirjallisuuden suhteen, mutta etusijalla on yleensä kotimainen proosa. Hyvänä kakkosena tulevat dekkarit; etupäässä kotimaiset ja skandinaaviset, mutta ennakkoluulottomasti tutustun ihan kaikkiin muihinkin.
 |
| Hennon keltainen lilja |
6. Mökki vai matkailu?
Meillä ei ole koskaan ollut omaa mökkiä. Sukulaisten mökeillä on kyllä tullut vierailtua ja todettua, että omakotitalon omistajalle mökin ylläpitäminen on aika työläs urakka. En vain pystyisi siihen, että aina pitäisi priorisoida asioita oman pihan ja mökillä käynnin välillä. Luultavasti tulisin siinä tilanteessa ihan kaistapäiseksi.
Matkailu olisi mukavaa ja lasten ollessa pienempiä reissattiinkin aika paljon. Viime vuosina matkustaminen on jäänyt muutamiin Tallinnan ja Tukholman risteilyihin. Osittain siksi, ettei budjetti tahdo antaa myöten. Osaksi siksi, että omassa pihassa on niin kiva touhuta. Ja kolmantena syynä on se, ettei Juusolle tahdo löytyä hoitajaa. Kukaan ei ole oikein innokas hoitamaan kissaa, jota pitää käyttää pissalla, kuin koiraa ikään.
Hiukan myös kauhistuttaa matkailun - erityisesti lentomatkailun ekologinen näkökulma.
 |
| Päivänlilja, mutta mikä niistä? |
7. Maa, joka sinua kiinnostaa ja johon haluaisit matkustaa?
Taitaisi olla yksinkertaisempaa listata ne maat, jotka eivät kiinnosta tai joihin en halua matkustaa. Kun rahaa on vähän, on järkevää mennä joka kerran eri paikkaan. Jotta ehtisi elämässään nähdä ja kokea mahdollisimman paljon. Toisaalta taas hiljan Lontoossa käydessäni totesin, ettei lyhyellä lomalla ehdi niin isosta paikasta, kuin rääpiä päällimmäiset, joka taasen johtaa haluun palata kyseiseen paikkaan toisenkin kerran.
 |
| Pioniunikko |
8. Lempi vuodenaika?
Kesä, aivan ehdottomasti. Rakastan valoa ja lämpöä. Sitä, että ovet ja ikkunat voivat olla aamusta iltaan levällään ja koti laajenee puutarhaan. Rakastan puhtaita ja kirkkaita värejä, tuulen suhinaa puissa, lintujen laulua ja auringon lempeää lämpöä iholla. Paljaita jalkoja ja keveitä kesämekkoja. Sulavaa jäätelöä kulhossa, savun makuista kalaa ja viileää viiniä korkeajalkaisessa lasissa pihapöydän ääressä. Voi, miten ikävä onkaan jo kesää!
 |
| Tarha-alpi |
9. Käytkö jossain kansalaisopiston kurssilla, jos niin missä?
Pääkaupunkiseudulla on erinomainen kattaus erilaisia kansalaisopistoja. Olen ollut naapurikunnan Vihdin työväenopistossa vesijumpassa, oman kunnan kansalaisopistossa tietotekniikka- ja valokuvauskursseilla ja pääkaupunkiseudun eli Espoon ja Helsingin työväenopistossa monenmoisilla kursseilla. Viimeksi vain muutama viikko sitten olin Espoon työväenopiston luontokuvauskurssilla Nuuksiossa.
Kansalais- ja työväenopistot ovat erinomaisia ja hinnaltaan varteenotettavia paikkoja harjoittaa aikuisopiskelua.
 |
| Sninen kruunuvuokko |
10. Mielenmaisemasi tai lempimaisema?
Vesi kiehtoo aina ja sitä olisi mukava katsella omalla pihamaalla istuen. Meidän allas on kuitenkin niin pieni, että sen laineiden liplatus on sekunneissa katsastettu. Olen usein unelmoinut, että alapihalle johtavat portaat olisivatkin laituri järveen tai mereen. Että alapihalla lainehtisi sininen vesi ja laituriin kiinnitettynä odottaisi vene souturetkelle ja iltakalaan. Sitten ammun moisen unelman äkkiä alas, sillä jos alapihan tilalla olisi vettä, puutarhani olisi merkittävästi pienempi.
Kyllä sitä mielikseen omaa pihaansa yleensä katselee, vaikka pian sen katselun tuloksena nostaa takamuksensa ylös ja lähtee vähintäänkin nyppimään jotain ylimääräistä. Ja yhtä nopeasti huomaa olevansa taas multainen ja likainen, kun se nyppiminen on vienyt mennessään, vaikka oli vain tarkoitus istua ja nautiskella.
 |
| Punainen kruunuvuokko |
11. Mitä harrastat talvella?
Kesäaikaan kaikki ylimääräinen aika menee omassa pihapiirissä. Talvella luulisi aikaa kaikkeen muuhun olevan enemmän, mutta toisaalta myös päivät tuntuvat kovin lyhyiltä. Muutama edellinen talvi on kulunut varsin tehokkaasti omaishoitohommissa milloin missäkin sairaalassa tai terveydenhoitoyksikössä jonottaessa ja asioidessa. Nyt siltä osin näyttäisi asiat olevan paremmin, joten luultavasti kudon enemmän sukkia, luen enemmän kirjoja, askartelen enemmän kortteja ja käyn enemmän lenkillä Ukkokullan ja kameran kanssa.
 |
| Valkoinen kruunuvuokko |
Ja seuraavaksi on vuorossa vastaukset Irenen kysymyksiin:
1. Mistä kuvittelet saaneesi kipinän puutarhaan, kasveihin, luontoon?
Omakotitaloon muuton myötä innostus pihan laittamiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Sitä yksinkertaisesti haluaa ympärilleen kauneutta ja sitä tehdessä ruokahalu on yltynyt.
Merkittävä kipinä iski kuitenkin aloittaessani tämän blogin kirjoittamisen kesäkuussa 2011. Löysin upeita blogeja, joista ammensin valtavasti uutta tietoa ja hienoja ideoita. Syttyi ihan omanlaisena palo puutarhan rakentamiseen ja sillä tiellä yhä ollaan, eikä loppua näy... Hyvä niin, olen aivan höyrähtänyt puutarhaan.
 |
| Rosa Ritausma |
2. Oletko enemmän kukkien kasvattaja vai hyötyläinen?
Aivan selkeästi kukkien kasvattaja. Siinä sivussa täytyy kuitenkin kokeilla myös hyötykasveja, sillä minusta puutarhaan kuuluu olennaisena osana ainakin hedelmäpuut ja marjapensaat.
Jälleen kerran tänäkin kesänä totesin, että hyötytarha on meikäläisellä enemmän puuhastelua, kuin järkevää ruokavarastojen täydentämistä. Siitä huolimatta aion jatkossakin laittaa kasvamaan kaikenlaista hyödyllistä suuhun pantavaa. Ei se ole pois kukkien kasvattamiselta. Päin vastoin. Moni hyödyllinen on myös kaunista.
 |
| Sammalruusu - Rosa centifolia muscosa |
3. Pidätkö enemmän kesäkukista, perennoista, pensaista vai puista? Tai missä suhteessa?
Ihan ensimmäisenä pitää tästä listasta poistaa puut, sillä tontin koko asettaa selkeät rajat sille, mitä tänne voi istuttaa. Meillä kasvaa jo vaahteroita, omena- ja kriikunapuita sekä pari mäntyä ja koivua. Pikkupuita olen myös istuttanut, niin lehti- kuin havupuitakin, mutta tuskin niitä kovin montaa enempää enää mahtuu.
Itse asiassa tykkään ihan kaikesta täysin suhteettomasti. Puutarhassani on pensaita, puita, perennoja ja kesäkukkia. Sulassa sovussa tahi välillä vähän riidellenkin. Riippuu ihan siitä, mistä kulloinkin innostun ja sitä innostumista näyttää riittävän.
 |
| Maanpeiteruusu - Rosa Fairy |
4. Missä koet onnistuneesi parhaiten puutarhassa?
No, välillä koen totaalisesti epäonnistuneeni ja välillä taas hivenen onnistuneeni. Täytyy myöntää, etten voi kehuskella kovin hyvällä itsetunnolla ja se näkyy myös puutarhanhoidossa. Enimmäkseen vähättelen kaikkea.
Ehkä parhain onnistuminen puutarhassa on se mahtava hyvä mieli, jota kaikki möyriminen ja myllääminen ja lopputulosten katseleminen saa aikaan. Kun hikisenä ja multaisena tyhjentää saappaansa roskista ja pikkukivistä terassilla, nakkaa kuraiset hanskat kaiteelle ja riisuu likaiset vaatteet pyykkikoriin puikahtaakseen viilentävään suihkuun. Ja sen jälkeen pukee puhtaat vaatteet ylleen, kampaa hiuksensa takuista ja istahtaa kylmän vesimukin kanssa katselemaan kättensä aikaansaannoksia. Se, se vasta on jotain!
 |
| Jaloruusu |
5. Mitä opit puutarhassasi tänä kesänä?
Tänä ja jokaisena edellisenäkin kesänä. Kuinka tärkeää on perustaa kukkapenkit heti alkuunsa hyvin. Siten ei tarvitse jälkikäteen kaivella penkkejä auki ja kasveja ylös, siirrellä niitä ylenmäärin, kaivaa ja kärrätä. Niin se vain on, että se minkä taakseen jättää, sen edestään löytää....Tässäkin asiassa.
 |
| Pelaguu |
6. Minkä asian aioit jättää ehdottomasti tähän kesään. Ensi vuonna en....
Enpä pysty sellaista sanomaan. Tiedän sen vasta ensi vuonna, tai seuraavana, tai sitä seuraavana. Ylipäätään vältän sanomasta "ei koskaan" -tyyppisiä lauseita, sillä enemmän kuin kerran olen joutunut syömään sanani.
 |
| Pelaguu tämäkin |
7. Oletko tarkan työn tekijä puutarhassa vai annatko enemmän luontoäidin hoitaa sommitelmat?
Aloitan aina tarkasti ja sitten homma yleensä leviää ja laajenee, alan väsähtää. Lopuksi tulee usein sellainen tunne, että pakko tämä homma on jotenkin saada päätökseen ja sitten rupean oikomaan aidan matalimmalta kohdalta.
Minun pitäisi oppia hyväksymään keskeneräisyys ja epätäydellisyys. Oppia siihen, ettei kaikkea tarvitse tehdä juuri tänään valmiiksi, ehkei koskaan. Se on vaikeaa ja haluan aina uuvuksiin saakka saada valmista aikaan. On niin kiva herätä seuraavana päivänä, kun tietää, ettei tarvitse palata eilisiin hommiin, vaan aloittaa taas jotain uutta. Onneksi niitä luontoäidin sommitelmia voi käydä pienemmän urakan puitteissa parantelemassa.
 |
| Lilja Ercolano |
8.Onko puutarhassasi taidetta, tonttuja, keijuja ja enkeleitä?
Ei todellakaan taidetta, vaan ihan reilusti kaikenlaista halpaa rihkamaa. Pieniä keijuja, sammakoita, lintuja ja muita pystejä. Yksittäisiä kiviä ja useampiakin päällekkäinkin. Ihan vähän itse tehtyä ja enemmän kaupasta ostettua. Olisihan se huikeaa saada omaan puutarhaan jokin oikea taideteos; vaikkapa pieni merenneito Kööpenhaminasta - jos siis olisi vähän isompi allas tai mieluummin vaikka kunnon puutarhalampi.
 |
| Valkoiset sormustinkukat omenapuun juurella |
9. Mitä eläimiä asustelee pihassasi?
Ihka oikea tiikeri eli harmaaraidallinen 14-vuotias maatiaiskissa Juuso, jonka luita on ilmeisesti alkanut kolottaa, sillä se viihtyy yhä vähemmän pihamaalla. Kesällä se sentään köllötti auringon lämmittämällä leikkimökin kuistilla tai angervopusikossa. Nyttemmin mieluummin sohvalla tai olkkarin pöydän alla korissaan. Tai mamman sylissä.
Onhan meillä toki paljon erilaisia lintuja ja hyönteisiä, hiiriä, myyriä ja päästäisiäkin Juuso välillä onnistuu nappaamaan.
Ja naapuruston kissoja eksyy välillä Juusoa moikkaamaan. Lähinnä pitkäkarvainen ja aika arka Leevi sekä musta ja kiukkuinen Elvis, jonka kanssa Juusolla syntyy aina sähinää ja murinaa.
Tänä kesänä Ukkokulta näki myös parin vuoden tauon jälkeen jälleen siilin. Aiemmin niitä asusteli meidän terassin alla, mutta johonkin sitten häipyivät.
 |
| Vaaleanpunaiset sormustinkukat |
10. Minkälainen suhde sinulla on eläimiin?
Kissoista tykkään todella paljon, olen aina tykänny ja väitän olevani puhdasverinen kissaihminen. Koiria vähän arastelen, minua on nuorena purrut ystäväni koira. Useilla ystävilläni ja tuttavillani on koira ja ihan hyvin tulen niiden kanssa juttuun. Monet koirat ovat hauskoja otuksia ja jos eivät, syy on usein omistajassa. En vain halua koiraa itselleni.
Tyttärelläni on hevosia ja hänen harrastuksensa ja nyttemmin ammattinsa vuoksi olen oppinut paljon hevosista. Niiden koko aiheuttaa edelleen kunnioitusta, mutta ei enää pelkoa.
Muihin eläimiin minulla ei oikeastaan ole mitään erityistä suhdetta. Useimmat ovat osa luontoa ja sellaisena saavat ollakin.
 |
| Valkoinen myskimalva |
11. Onko sinulla esikuvaa maailmalla? Jotakin puutarhuria tai puutarhaa?
Oikeastaan ei mitään erityistä esikuvaa. Maailma on täynnä ihastuttavia puutarhoja, joista voi ottaa palan sieltä ja palan täältä malliksi omaan puuutarhaan. Yleensä ne palat ovat kauniita kasveja ja mielenkiintoisia ideoita.
Telkkarista on kiva katsella hyviä puutarhaohjelmia, sillä niistä saa paljon asiantuntevaa tietoa ja hyviä ideoita. Ja ylipäätään on mukava katsella, miten muut harrastavat puutarhaansa. Soisin niitä puutarhaohjelmia näytettävän mieluummin talvella, jolloin olisi aikaa niitä katsella. Kuka viitsii istua kauniina kevät- tai kesäiltana telkun äärellä. Ja parhaassa tapauksessa vielä tuijotamassa ohjelmaa, joka uusitaan kolmannen kerran.
 |
| Tiikerinlilja |
Tämä Liebster award -tunnustushaaste lähtee seuraaville blogeille:
1. Akileijat - nuo hurmaavat viettelijättäret
2. Kantapään kautta
3.Kaupunkilaistyttö muutti maalle
4. Kivipellon Saila
5. Lopotin Toimelan pihaunelmia
6. Metsätontun Ruusutarha
7. Mutamäki mansikoilla
8. Puutarhaeloa
9. Röttelön remontti
10. Takkatuli ja villasukat
11. Vaahteranlehdellä
Kysymykseni juuri haastetuille:
1. Millainen on päivärutiinisi - siis jos sinulla sellainen on?
2. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta KESÄ?
3. Polkupyörä, auto vai bussi?
4. Miksi kirjoitat blogia?
5. Mikä kiukuttaa puutarhassasi?
6. Juttu, josta et luovu?
7. Paras paikka puutarhassasi?
8. Mitä teet, kun et touhua puutarhassa?
9. Puu, pensas, perenna, kesäkukka vai hyötytarha?
10. Unelmiesi puutarha?
11. Mistä tulee blogisi nimi?
Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.
 |
| Puutarhatiikeri nimeltä Juuso |
