Villasukkia

Päivitin villasukkatekosiani, mutta en saanut sivua näkymään. Päivitykset löytyvät klikkaamalla  yläbannerin alta Villasukkatuotanto -sivua tai tästä.

Metsikön huminaa

Norsunjalkoja

Enin osa kuluneesta viikosta on ollut pilvistä harmautta ja välillä silkkaa vesisadettakin.  Jotenkin se harmittaa vähemmän kuin tammikuussa, koska jokainen taivaalta satava pisara tuntuu sulattavan muutenkin vajonnutta lumihankea ja vie meitä lähemmäksi kevättä. Pihasta osa on jäätikköä, jota saa päivittäin käydä hiekoittamassa, ettei siellä kävellessään kaadu nurin. Paikoin jo hiekkakäytävä pilkottaa esiin.

Metsässä ei tämän talven aikana ole paljon lunta ollutkaan, mutta nyt sekin vähä alkaa olla mennyttä. Nämäkin kuvat ovat jo muutaman päivän takaisia, joten lumen määrä on tästäkin vähentynyt.

Ketunleipiä

Sanon aina, että ulkoilu on pukeutumiskysymys. Vesisade on kuitenkin säätila, joka saa minut pysymään sisällä. Silmälasien käyttäjälle sade asettaa suoranaisia näkemisen esteitä, kun lasit huurtuvat ja kastuvat pisaroista. Vaikka taskussa olisi kokonainen puntillinen nenäliinoja lasien pyyhkimistä varten, on homma sen verran ikävää, että jätän suosiolla väliin. Kaipuu ulkoilemaan lisääntyy päivä päivältä ja välillä teenkin pieniä pyrähdyksiä pihamaalle. Siihen se sitten jääkin ja kaihoisasti ajattelen kevättä ja kesää, jolloin pihalla riittää aina puuhaamista.

Milloinkahan romahtaa?

Naapurimetsikkö on täynnä pystyyn lahoavia puita, joita sitten myrskyt kaatavat konkeloiksi ja muutaman viikon takaisen tykkylumitapahtuman vuoksi yksi lepistä taipui meidän puutarhaan. Samoin talon päädyn puoleisella osuudella kasvaa tuomia. Yksi niistä on haarautunut ja oksat roikkuvat jo meidän katolla. Näitä on tarkoitus lähipäivinä ryhtyä kaatamaan pois. 

Metsikkö on kutistunut rakentamisen myötä pieneksi viherkaistaleeksi, jota lähiseudun asukkaat käyttävät lähinnä läpikulkupaikkana. Valitettavasti osa ihmisistä piittaa ympäristöstään varsin vähän ja se näkyy kaikenlaisena roskaamisena. Lasipulloja, juomatölkkejä, muovipussseja, tupakka- ja karkkipapereita. Niitä tulee välillä kerättyä taskut pullolleen Juuson kanssa metsikössä kävellessä. Alkuvuosina naapuriyhteistyötä oli sen verran mukavasti, että huolehdimme yhdessä metsiköstä. Nykyisin asukkaat ovat vaihtuneet ja vieraantuneet, joten metsikkö on oman onnensa nojassa. 

Kunnalla ei ole ollut kiinnostusta ja resursseja metsikön hoitamiseen. Metsikköön on tulossa kevytrakenteiset yhteyskäytävät lähelle rakennettavalle korttelikentälle. Rakentaminen on viivästynyt kunnan huonon rahatilanteen vuoksi. Viimeisen tiedon mukaan rakentaminen aloitettaisiin ensi vuonna, mikäli loppuvuodesta päätettävässä budjetissa rahaa siihen riittää. 

Alue on niin pieni, ettei sitä metsäksi voi kutsua. Siispä puhun aina metsiköstä. Elättelen toivoa, että polkujen rakentamisen myötä kaadettaisiin huonokuntoiset lepät ja liian tiheässä kasvaneet puut, jotta muutamat männyt saisivat kunnolla tilaa kasvaakseen. Samoin komeat kuuset ansaitsevat paikkansa. Toivon metsikön siistimistä myös siksi, että jos siitä tehdään selkeästi puistomainen metsikkö, se ehkä vähentää lähiasukkaiden tapaa käyttää aluetta puutarha- ja pihanrakennusjätteiden kaatopaikkana. Kyllä minäkin sinne lehtiä haravoin, mutta vastapainoksi kerään pois maatumattomia roskia ja välillä myös kaatuneita lepänrankoja sekä oksia haketettavaksi.

Joku kaatoi kuusen, mutta jätti latvan

Jotkut ovat käyneet karsimassa ja kaatamassa puita, jotta ne eivät varjostaisi omaa tonttia. Metsikön puut ovat vuosien mittaan kasvaneet niin suuriksi, että aurinko paistaa meidänkin puutarhaamme merkittävästi vähemmän. Silti en näe tarpeelliseksi parturoida metsikköä paljaaksi, enkä luopua valtavista kuusista. Ne ovat kunnioitettavan komeita ja ansaitsevat tulla säästetyiksi.