tiistai 31. toukokuuta 2016

Ei hosuta, vaikka kesä kiirehtiikin


Niin on huikean hienot ilmat, ettei enää parempaa voisi toivoa. Luvassa on viilenevää ja varmasti jo muutaman asteen pudotus tuntuu oudolta tällaisten helteiden jälkeen. Koko ajan pitää muistuttaa itseään, että kesä on vasta aluillaan. Tänään on toukokuun viimeinen päivä ja tuntuu, kuin kesää olisi kestänyt iän ja kaiken. Eikä kyllä laisinkaan kyllästytä - ainakaan minua.


Tänä vuonna meidän postilaatikkoon ei ole pudonnut kutsuja lakkiaisiin tai valmistujaisiin. Ei rippijuhliin eikä häihin. Harvinainen kesä siinä mielessä. Monissa perheissä tämä viikko on kuumeista hyörintää tarjoilujen ja juhla-asujen parissa. Se on väsyttävää, mutta myös mukavaa ja onnellista aikaa.


Puutarha on parhaimmillaan niin kesäjuhlia ajatellen kuin ihan vain katsella ja käyskennellä. Sitä on viime päivinä tullut tehtyäkin. Illalla täytyy kiertää katsomassa, mitä uutta aurinkoinen päivä on tuonut esille. Radiossa arveltiin tänään, että paikoin kukinta olisi jopa kuukauden edellä. Kaksi viikkoa vähintäänkin. 


Kasvihuoneessa tomaatit kasvavat hurjaa vauhtia. Juuri muuta siellä ei vielä olekaan, sillä tilasin kurkut ja paprikat taimistolta edullisesti. Nyt myyjä on ilmoittanut olevansa ihan pulassa, sillä ihmiset ovat lämpimien säiden vuoksi käyneet kiireellä noutamassa ennakkotilauksiaan, vaikka vielä ei mikään kiire olekaan. Itsellekin tuli hiukan epämääräinen olo puolityhjässä kasvihuoneessa tomaateille tukinaruja viritellessä, että pitäisikö sittenkin ilmoittaa taimikauppiaalle tulevansa niitä kurkkuja noutamaan. Olkoon siellä kasvamassa. Haen vähän myöhemmin.

Piippuköynnös (Aristolochia macrophylla) on vasta aluillaan

Seuraavat kärhökuvat on netistä ja laitan ne tähän lähinnä siksi, että pysyisin itse kärryillä, mitä on odotettavissa ja mitä olen menettänyt.

Clematis mont. Rubens
Clematis vit. Polish Spirit

















  

Aika iloisia uutisia on taas puutarhasta löytynyt. Yläpihan syreenipenkkiin vuosi sitten istutetuista kahdesta kärhöstä ainakin toinen on herännyt. Kirjanpidostani ei käy selville, onko kyseessä Rubens vaiko Polish Spirit.
 
Muistelen, että toinen oli aika huonossa hapessa koko viime kesän, eikä toinenkaan kukkinut. Myös talon sisäänkäynnin puolelle viime kesänä istutettu tarhakellokärhö Arabella on pukannut 20 senttisen varren, jonka meinasin nyhtää rikkaruohona pois. Muutama päivä aiemmin puutarhaportin kupeesta löytämäni kärhö saattaa olla tarha-alppikärhö Willy. 

Clematis intergifolia Arabella
Clematis atrogene Willy

Tilasin nettikaupasta vuosi sitten keväällä useita kärhöjä, joista osa oli jo saapuessa erittäin surkeassa kunnossa. Osassa tilaamistani kärhöistä ei ollut mitään elämää ja niistä sain hyvityksen. Hyväkuntoiset luonnollisesti istutin ja osan niistäkin, jotka näyttivät olevan vähän siinä ja siinä. En muista, kumpaan sarjaan kruunukärhö Maidwell Hall kuului, mutta nyt se ei osoita minkäänlaisia elonmerkkejä. Ei myöskään mantsuriankärhö.

Clematis macropetala Maidwell Hall
Clematis mandsurica

Olen viime päivinä istuttanut hissuksiin kasvarissa tai sen kupeessa multaan pääsyä odottavia perennoja. Laitoin joku viikko sitten syksyllä maasta kaivetut ja kellarissa talvehtineet kruunuvuokon mukulat pariin ruukkuun. Päätin siirtää itäneet taimet kukkapenkkiin kuolleiden syysvuokkojen tilalle. Nostaessani syysvuokon multapaakkuja maasta, kahdessa kolmesta olikin tuoreita versoja. Versot eivät olleet vielä nousseet maan pinnalle, joten huomasin ne vasta kasvipaakut nostettuani. Istutin versovat syysvuokot kiireesti takaisin maahan ja sen kolmannen, jossa ei näkynyt versoja, laitoin varmuuden vuoksi ruukkuun. Josko sekin vielä heräisi henkiin.

Arovuokko Anemone sylvestri

Viime viikolla luin artikkelin, jossa kehotettiin puutarhureita maltillisuuteen ja odottamaan juhannukseen saakka, ennen kuin ryhtyvät kaivamaan elottomalta näyttäviä kasveja ylös. Ohjeen hyödyllisyyden olen nyt itsekin huomannut, sillä olen jo moneen kertaan miltei hautajaisia alkanut menetetyille kasveille järjestämään. Onneksi peijaiset ovat jääneet pihakahvittelun tasolle, koska kasvit ovat heränneet kuolleista - tai pikemminkin talviuniltaan ihan mukiinmenevästi. Hitaasti ehkä, mutta heränneet kuitenkin.

Virpiangervo - Spiraea chamaedryfolia

Huomenna alkaa siis kesäkuu ja allakankin mukaan kesä. Kesästä tässä on jo pitkään tullut puhuttua, seuraavat kolme kuukautta voikin niin tehdä ihan täydestä sydämestä. Ja vaikka säiden on ennustettu viilenevän, otetaan sekin positiivisella mielellä. Jaksaapahan taas tehdä puutarhassa raskaampia hommia, sillä tällaisilla helteillä puutarhurikin mieluummin istahtaa nautiskelemaan paisteesta ja lämmöstä.

Iloisia kesäpäiviä ihan kaikille!