Pergola valmistuu, hitaasti, mutta varmasti. Katto siinä on ollut valmiina jo muutaman viikon ja sen suojissa olemme voineet istuskella. Sadetta on ollut niin vähän, ettei tosin sadesuojaa ole juurikaan tarvittu. Eipä tarvitse murehtia pehmusteiden kastumista ja ne saavatkin nyt olla jatkuvasti paikallaan.
Eilen valmistui rännit, joita ei alunperin rakenteeseen edes oltu suunniteltu. Ne vähäisetkin sateet kuitenkin ropisivat voimalla valokatteelta pihahiekoitukselle, joka taasen roiskui puupatiolle sotkien sen oitis kuraiseksi.
Nyt pergolan ulommaiselle sivustalle on laitettu rännit, joista vesi toivon mukaan valuu syöksytorvea myöten vieressä olevaan pensaikkoon. Rännien kiinnittämisen jälkeen ei vielä sadetta ole tullut, mutta pienimuotoinen koekäyttö ainakin näytti johtavan vedet sinne, minne oli tarkoitettukin.
Puiston puoleinen seinä on harvaa rimoitusta, mutta kummasti se suojaa tuulelta. Seinän takana sijaitsevassa istutuslaatikossa kasvaa tuoksuvatukkaa, joka tässä vaiheessa on vielä aika matalaa, mutta kesän mittaan sen latvukset heiluvat jo korkealla. Istutin sinne eilen viiniköynnös Zilgan ajatuksella, että se joskus köynnöstäisi pergolaa vihertäen.
Pergolaan on tulossa valaistus ja sähköpistokkeet - jollain aikavälillä, toivottavasti ennen loppukesän pimeitä iltoja. Olen kyllä valaisimet jo ostanut, mutta Ukkokullalle ei parane aikatauluja kovin tiiviisti laatia. Tulee vain pettymyksiä.
Pihan puoleinen pitkä sivu jaettiin kahtia ja toiseen osaan rakennettiin takaseinän kaltainen rimaseinämä puoleen väliin.
Ylä- ja alapation välinen lattian suojalauta puuttuu edelleen. Se laitetaan paikalleen, kunnes pergolan valaistusta varten vedettävät piuhat on asennettu. Kuvasta näkyy (tosin kuvakin on vinossa), että pergolan kattorakenne viettää talosta nähden pihamaata kohden sen verran, että sade- ja sulamisvedet eivät jää valokatteen päälle.
Pergolan puutarkenteet on tarkoitus petsata tummemmaksi, jotta pergola paremmin istuisi talon puuosien väritykseen. Petsauksella ei ole sinänsä kiire, enkä olisi siihen ehtinyt paneutukaan. Tärkeintä on ollut, että saamme sateelta suojaisan paikan ja paljon sitä on jo ehditty aamukahvitteluun ja ruokailuihin käyttääkin.
Ei tule sade läpi, se on jo huomattu |
Ostin tukevia koukkuja, joita ruuvasin pergolan tukirakenteeseen amppeleita varten. Amppelit jäävät sopivasti valokatteen alle, joten sade ei pääse hakkaamaan kesäkukkia aivan litimäriksi. Kattoon laitoin koukun tuikkukynttiläastiaa varten. Toistaiseksi on ollut niin valoisaa, ettei tuikkuja ole poltettu. Pergolan valaistuksen myötä kynttilöillä tulee jatkossa olemaan rooli lähinnä tunnelmantuojana.
Talon puoleisellle sivulle ei ainakaan toistaiseksi ole ajateltu rimoitusta. Ehdotin kyllä puoliseinää ruokailunurkkaukseen, mutta se on tässä vaiheessa mietinnän alla. Grilliä voisi siirtää enemmän oikealle. Grilliä ei palovaaran vuoksi suositella käytettäväksi lähellä taloa eikä katoksissa, joten se olkoon avotaivaan alla.
Tässä vielä rännit ja pari muutakin juttua puuttuu |
Alkuperäinen idea oli rakentaa L:n muotoinen valokate patioiden päälle. Varmaan se olisi onnistunut, mutta toteutus vaati enemmän mietintää ja vaativiakin ratkaisuja. Rännit ja valokatteen jiirikulma pohdituttivat. Samoin se, että valokatteen uloin reuna näytti tulevan liian matalalle, jotta kaadot olisi saatu asianmukaisiksi. Meni liian vaikeaksi ja pelkäsin jo, että toteutus siirtyy sinne hamaan tulevaisuuteen, jonne moni muukin juttu on hautautunut.
Nyt, kun pergolaa on päässyt päivittäin käyttämään, olen siihen todella tyytyväinen. Sateelta suojaisaa ruokailutilaa on entistä kangaskattoista versiota tuplasti enemmän, eikä rakennelmaa tarvitse kahdesti vuodessa edes osittain purkaa kellariin suojaan. Valokatteen päältä joutuu ehkä talvella lunta pudottamaan, sen aika näyttää. Tykkään kovasti ja ainoa, mitä harmittelen on se, ettei pergolaa rakennettu jo vuosia aiemmin.