 |
| Vuorimänty |
Talvi alkoi sitten täysillä. Pikkupakkasia ja lumisadetta niin reilusti, ettei pihan ja kulkuväylien kolaamiseen tunti riittänyt. Aurakin jysäytti sisäänkäyntiin vallin, jonka yli ei normiautolla olisi ajettu. Jokunen kilometri tuli talsittua lunta sivuun kolatessa. Ehdinkin jo miettiä, pitäisikö viikonlopun kävelyreissut tuplata tai lähteä vielä iltapimeällä kylää kiertämään. Ei tarvitse, jos kaikki luvatut lumisateet toteutuvat. Ulkoilu ja kunnon kohennus hoituu hyötyliikunnan parissa.
 |
| Syyshortensia Vanilla Fraise |
Tein torstaina puutarhakierroksen auringon jo laskiessa. Koin klassisen sinisen hetken, jonka satumaisuus korostui pakkasenkeveän lumen puuteroimassa maisemassa. Autojenkin äänet vaimenivat, vaikka ei meidän nurkilla kovin vilkasta liikennettä muutenkaan ole. Mitä nyt mustarastaat välillä kinastelivat leikkimökin kulmalla.
 |
| Kotikivi |
Piha on nyt pullollaan pallopäitä kasvien ja rakennelmien saatua lumihattunsa. Pakkaslumi on aika kevyttä, mutta yllättävän paksu kerros sitä oli kertynyt kasvihuoneen päälle. Pudotin pitkävartiisella harjalla lumet pois, jotta keväällä ei tarvitse metsästää uusia kennomuovikaistaleita.
 |
| Kartiokuuset |
Pallopäiden lisäksi puutarhasta löytyy nyt monia muitakin muotoja. Kartiokuuset ovat lumisinakin kartiomaisia. Aluksi koitin astella alapihalla siten, että jättäisin mahdollisimman vähän jälkiä. Rikkumaton hanki on kaunis. Lunta ei ole vielä niin paljon, että raaskisin astella istutusalueilla. Niinpä niitä askelpolkuja tuli sinne tänne. Yöllä jänikset käyvät nekin muodostamassa omat moottoritiensä eli se siitä rikkumattomasta hangesta.
 |
| Pallotuija |
Monet kasvit on vielä selvästi havaittavissa. Viime talvena lunta tuli niin paljon, että esimerkiksi kuvan pallotuija katosi hangen sisään. Tässä vaiheessa ei ole minkäänlaista käsitystä, millainen lumitalvi on edessä. Siksi kiikutin lunta kolalla mahdollisimman pitkälle. Onpa sitten paremmin tilaa, jos valkoista massaa kertyy kasapäin.
 |
| Omenaminttu |
Talventörröttäjät ovat vähissä. Tai näkyvät törröttäjät, sillä monen pensaankin oksat notkuvat maata kohti osan jo upottua lumen sisään. Nyt kannattaakin olla tarkkana ja käydä ravistelemassa puuvartisia kasveja, etteivät oksat lohkea pahasta paikasta lumen painosta. Metsäruusun sekaan levinnyt omenaminttu kurkotti kulkuväylälleni. Kelpaakohan se jäniksille? En ole aiempina vuosina huomannut seurata asiaa.
 |
| Allium Summer Drummer |
Kasvimaan aidan luona mietin hetken, mikä kumman lumipaakku aitaan on tarttunut. Villiviini siellä köynnöstää, mutta ei niin tiheästi tuossa kohtaa, että lumi siihen isommin takertuisi. Sitten muistin jättäneeni isokokoisen laukan leikkaamatta. Se oli kuivuneenakin hauskan näköinen. Olen istuttanut laukan Summer Drummerina, joka se tuskin on. Pikemminkin matalavartinen pallolaukka. Muutaman kesän ajan se on uskollisesti noussut. Toivottavasti taas ensi vuonna.
Syksyn viime hetkillä aitasin pikkupuutarhan, jotta peurat eivät pääsisi siellä mellastamaan. Eipä siellä talvella paljon mitään syötävää ole, mutta kuvittelen tällä tavoin kouluttavani sorkkaotuksia valitsemaan reittinsä jostain muualta, etteivät taas kevään tullen napostelisi kaikkia sipulikukkiani. Tuskin ovat reittivalinnassa mitenkään oppivaista porukkaa, mutta itsepäinen olen minäkin.
Peurat pääsisivät helpostikin loikkaamaan noiden maksimissaan 150-senttisen viritelmieni yli. Toistaiseksi ne ovat jäljistä päätellen kulkeneet aitaa myötäillen etsimässä aukkoa ja poistuneet sitten tielle tai puistoon. Olivat penkoneet vuorenkilpiä, joita pilkotti lumesta. Viimeisin lumisade peitti loputkin vihreät. Seuraavaksi kai peurat käyvät niiden pensaiden kimppuun, joihin verkkojen yli ulottuvat.
 |
| Siperianhernepensas |
Autotallipäädyn siperianhernepensas on kasvanut monirunkoiseksi pikkupuuksi. Lumi painaa sen oksia käytävän päälle, jolloin kulkijan on kumarruttava välttääkseen niskaan satavan lumen. En kuitenkaan halua leikata reunimmaisia oksia ja runkoja, koska minusta kaartuvat oksat ovat kauniita. Talonväki väistäköön.
Siperianhernepensaalla on ylöspäin levenevä maljamainen kasvutapa. Minulla sitä kasvaa kahdessa paikassa. Kummassakin olen sitonut leveällä nauhalla runkoja toisiinsa, jotta eivät lumen painosta notkahtaisi liiaksi.
Kävimme Ukkokullan kanssa Helsingissä katsomassa jouluvaloja ja kiertämässä Senaatintorilla Tuomaanmarkkinat. Ajankohta ja sää eivät olleet parhaat mahdolliset. Ensinnäkin Espalla valot eivät vielä olleet syttyneet. Ilmeisesti myös energiakriisi on vähentänyt jouluvalomäärää, sillä kokonaisvaikutelma oli kaikin puolin vaisu. Kotoa lähtiessä lunta satoi sakeasti. Helsingissä se oli vettä ja räntää. Ei pahemmin huvittanut kameraa laukusta ottaa esille, kun pipostakin olisi voinut vääntää vettä oikein kunnolla. Hesa-kuvat taitavatkin olla blogini ensimmäiset kännykuvat.
 |
| Stockan jouluikkuna |
Tuomaanmarkkinoilta ei ostettu yhtään mitään. Kojujen lähelle kyllä pääsi helposti tuotteita katselemaan, kun väki oli ilmeisesti paennut räntäsäätä sisätiloihin. Erityisiä ostotarpeita ei ollut, eikä mitään mullistavaa nähty.
Hesa-reissumme syy oli käydä syömässä jotain hyvää hääpäiväämme juhlistaaksemme. Nyt ei tullut pyöreitä vuosia, vaan kivahan se on käydä valmiiseen pöytään. Tällä kertaa söimme sushia.
Olimme suunnitelleet käyvämme myös Amos Rexissä katsomassa belgialaisen taiteilijan Hans Op de Beeckin "Hiljainen paraati" -näyttelyn. Vatsat täynnä hyvää ruokaa ja juomaa päädyimme siirtämään museoretken toiseen kertaan. Mikä oli huristella kotia kohti bussilla loskan roiskuessa moottoritiellä metrien päähän. Sattui vielä mainio kuski, kuten usein näissä meidän "maalaisbusseissamme".
 |
| Juhannusruusu |
Keskelle viikkoa sattuvat pyhät sekoittavat ajankäsitystäni. Itsenäisyyspäivän jälkeen olen elänyt päivä toisensa jälkeen maanantaita. Pitää oikein terästäytyä tajutakseen, että taas onkin perjantai ja edessä viikonloppu.
Älkäähän teloko selkäänne lumitöissä.
Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!
