Taitaa olla syksy

Jo pidempään meteorologit ovat toistaneet, kuinka syys-lokakuun lämpötilat ovat olleet jatkuvasti viisi astetta yli normaalin. Vihdoin säätila on muuttumassa perinteiseen syysmoodiin. Sateet eivät ole liiemmin pihatöitä häirinneet, mutta nyt muutamana päivänä projekteja on joutunut siirtämään liiallisen märkyyden vuoksi. Olemme siirtyneet kauteen, jolloin aamulla kotoa lähtiessä on pähkäiltävä, mitä laittaa ylleen, kun päivällä saattaa olla kesäisen lämmintä ja illalla sateisen koleaa.

Poikkeuksellisen lämpimistä säistä huolimatta taidetaan olla jo syksyssä. Illat pimenevät ihan liian nopeasti ja aamullakin hämäryys on vallitseva olotila. Harmaus ei syystöitä haittaa. Melkeinpä on mukavampi heiluttaa lapiota, kun on vähän viileämpää.

Innostuin turveharkoista oikein perusteellisesti. Aiemmin jo kerroin laittaneeni niistä Pikkupuutarhan käytäville reunuksia korvaamaan muovinauhaa. Sain valmiiksi kaksi osiota ja turveharkotkin loppuivat. Tarkoitus oli jättää urakka siihen ja pohtia jatkoa joskus myöhemmin. Eihän se niin mennyt. Kun kerran vauhtiin pääsee, on itseään mahdotonta pysäyttää. Ajelin naapurikylään ostoksille ja kahdesta eri rautakaupasta löysin kolme säkkiä turveharkkoja, joilla sain urakan itseäni tyydyttävään malliin.

Yhden turveharkon koko on 19x19x39 cm. Halkaisin jokaisen harkon sahalla kahtia, jolloin sain ihan sopivan levyisen kappaleen. Harkkojen sijoittaminen toinen toisensa perään oli kevyttä ja helppoa. Suurin työ oli kaivaa harkoille sopiva ura käytävän reunaan, putsata ura juurista ja rikkaruohoista ja eristää se käytävästä. Etenin muutaman harkon vauhdilla, jotta tehtävän mahdollinen keskeyttäminen ei aiheuttaisi kammottavan näköistä sotkua. Kävin kyllä välillä syömässä, mutta iltapäiväkahvin jätin väliin. Päässä nakutti tavoite saada urakka iltaan mennessä valmiiksi. Ja sainhan minä. 

Kahden ensimmäisen osion työstäminen oli raskasta ja vei aikaa, koska samalla siirsin ja järjestelin kasveja niin Kivipenkissä kuin Kriikunapenkissäkin. Nyt homma oli lähinnä raakaa kaivamista, uran valmistelua ja harkkojen asentamista. Lopuksi oli vielä kärrättävä käytäville kivituhkaa ja tiivistettävä se harkkoja vasten siten, etteivät harkot pääse kallistelemaan. Muutamassa paikassa on vielä siistittävä multatilaa, mutta sillä ei ole kiire. Ehtii vaikka keväällä.

Jouluruusu ei suuttunut siirrosta, vaan pukkaa nuppuja esiin.

Pikkupuutarhan muokkaaminen on jo pitkään ollut suunnitelmissa ja nyt se liikahti isomman askeleen eteenpäin. Koko alue on muuttunut muutamassa vuodessa melkoisesti entisestä parin puskan täplittämästä nurmikosta polkuja kuljettavaksi puutarhaksi. Turveharkkoreunusten myötä alueen ilme ryhdistäytyy ja todennäköisesti myös kasvivalikoima tulee muuttumaan ja lisääntymään.

50 %:n alennusmainoksen villitsemänä kävin katsomassa, josko vielä löytyisi kivoja syyssipuleita. Vaikka ei yhtään enää pitänyt ostaa. Hyllyssä oli jäljellä vain muutama laukkapussi. Olisihan niitäkin voinut ottaa, kun halvalla sai. Mielessä pyöri kuitenkin lähinnä tulppaanit ja ehkä muutama krookuskin. 

Toisessa kaupassa sipuleita oli vielä melko kattavasti tarjolla, kaikki normaalihintaan. Ostin kolme pussia eri värisiä tulppaaneita, jotka sekoitin keskenään ja istutin pikkupuutarhan käytävän varrelle. Samalla istutin myös OmaPiha-lehden syksyn tilaajalahjahinnalla ostamani 50 valkoista scillaa.

Berberis thunbergii 'Atropurpurea' - Purppurahappomarja

Samaisessa puutarhamyymälässä oli jonkun verran perennoja alennettuun hintaan. Jonkinlaisen syysväsymyksen vallassa niitä katselin, mutta ainoastaan purppurahappomarjan hieno syysväri vetosi ja sen kannoin kassalle. Eikä se ollut edes alennettu. Kaivoin purppurahappomarjan sunnuntaina maahan. Luulenpa, että tämän kauden istutukset on nyt tehty.

Verenpisarat siirsin lauantaina autotalliin, mutta kelloköynnökset kukkivat yhä täydellä teholla pergolassa. Syystöitä pihassa riittää vielä pitkäksi aikaa, mutta mikäs niitä on tehdessä. Tuleepa ulkoiltua ja harjoitettua hyötyliikuntaa.

Mukavaa alkuviikkoa kaikille!