lauantai 5. elokuuta 2023

Onneksi katto ei vuoda

 
Suomalaisesta säästä riittää takuuvarmasti puhuttavaa. Niin tänäkin kesänä. Ensin kärvisteltiin viikko toisensa perään äärimmäisessä kuivuudessa ja hellettäkin piisasi ainakin Etelä-Suomessa. Jotta juttuaiheet ja taivastelu eivät loppuisi, siirryttiinkin toiseen laitaan eli kaatosateisiin. Onneksi katto ei vuoda ja siistejä sisätöitä riittää, ettei tarvitse itseään ulkotöissä kastella. Vaikka muuten olen tyytyväinen tonttiimme, olen joskus unelmoinut omasta rantaviivasta. Tällä menolla alapihan portaat muuttuvat kohta ihkaomaksi laituriksi, josta voin pulahtaa vesisateiden rakentamaan jokeen tai järveen virkistäytymään.

Sateenkaari 17.7. - yksi monista,

No, ei sentään. Ihmeellisesti kaikki päivä toisensa jälkeen taivaalta tuleva vesi katoaa jonnekin maan uumeniin. Missään ei ole lätäköitä, ei puroja, ei lämpäreitä. Sadevesitynnyrit ovat jatkuvasti ihan piripinnassa. Eipä tarvitse kovin paljon kastella. Ainoastaan seinustalla ja katetuilla alueilla ruukkukukat kaipaavat välillä janojuomaa. Eivätkä nekään paljon, kun ilmankosteus on kaiken aikaa 100 %. 

Kesäkuussa, vielä heinäkuussakin murehdin puutarhani kuivuudesta kärsiviä kasveja. Kolmatta kesää peräkkäin sama tilanne. Nyt kaikki saa toivon mukaan riittävästi vettä. Pohjavesivarannotkin lisääntyvät. Jospa joku lähtöaikeissa ollut kasvi päättää jäädä. Jospa kaikki tämä vesisade tuo helpotusta kasvien elämälle seuraavanakin kesänä. Moni kun alkaa valmistautua tulevaan talveen jo hyvissä ajoin.

Clematis 'Paul Farges' - Lumikärhö


Kärhöt eivät ole tykänneet kuivuudesta. Eivätkä koleasta keväästä. Viime kesänä panostin kärhöjen kasteluun. Tänä vuonna laiskuus iski, kun olisi pitänyt kiskoa letkua pitkin poikin puutarhaa tai retuuttaa kannuja sinne tänne. Kasvimaassa ja tuoreissa istutuksissa oli kastelemista riittämiin.

Clematis 'Paul Farges' - Lumikärhö

Lumikärhö ei taida olla kovin vaativa, sillä se kasvaa ja kukkii ihan yhtä runsaana kuin muinakin kesinä. Se on niin valtava, että kuvatessakin pitää etääntyä kauaksi. Tässä kuvassa kärhön tyvi jää marjapensaan taakse ja kärhön takana taasen näkyy yläpihan syreenit.

Alkuun virittelin lumikärhölle tukinaruja sen kasvusäleikköön, kun se versoilee kulkuväylille ja tarttuu ohittajan hiuksiin. Parissa päivässä tämä kärhö kasvaa kaikkien narujen yli ja sivuitse. Köynnöstä ei pidättele mikään.

Clematis Jackmannii

Sinikukkainen loistokärhö Jackmannii asustaa yläpihalla. Luulin sen jo kuolleen, mutta maasta nousi pari pitkää versoa, jotka venyivät ja venyivät. Matkan varrelle ei ilmestynyt ainuttakaan nuppua. Tuolla huipulla, 2,5 metrin korkeudessa niitä on useita avoinna ja avautumassa. 

Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokolla on erinomaiset kärhönkasvatus ohjeet, joista olen ammentanut tietoa omaan käyttöön. Leikkaan kaikki jalokärhöt keväällä matalaksi, koska lähes poikkeuksetta ne paleltuvat talven aikana. Uudet versot nousevat maasta ja kukkivat kesän aikana. Mm. Rouge Cardinal ja Multi Blue ovatkin rehevöityneet ja kukkiminen runsastunut. Muiden kanssa minulla on vielä matkaa päästäkseni lähellekään Kruunuvuokon upeita kärhöjä.

Clematis vit. Polish Spirit - Tarhaviinikärhö


Tarhaviinikärhö Polish Spirit on ollut uskollinen herääjä ja kukkija. Se kukkii myös vanhoilla versoilla, joten sitä en yleensä leikkaa kokonaan alas. Tänä keväänä Polish Spiritissä oli aika paljon paleltuneita oksia, joten se joutui kirimään kasvussaan tavallista enemmän. Myös kukinta alkoi myöhemmin, kuin muina kesinä. Nyt se alkaa päästä vauhtiin. Iso syreenit sen takana tarjoavat hiukan suojaa vaakatason tuulelta ja sateelta.

Clematis vit. 'Mme Julia Correvon' - Tarhaviinikärhö


Tarhaviinikärhöt ovat minusta luotettavia ja kestäviä kärhöjä. Julia Correvon on vielä aika nuori puutarhassani. Se on selvästi kärsinyt kuivuudesta ja varmaan myös kevään kylmyydestä. Nuppuja siinä on ollut paljon, mutta valtaosa niistä avautuu huonokuntoisina, kuten kuvasta näkyy. 

Joka kesä joku kasviryhmä loistaa ja paistattelee huomion keskipisteenä. Joka kesä on myös jollain kasviryhmällä vaisumpi jakso. Minun puutarhassani kärhöjen kesä ei ole paras mahdollinen. Iloitsen jokaisesta, joka ylipäätään on noussut edes muutamalla versolla. Iloitsen niistä vähistäkin nupuista ja avautuneista kukista. Olivat sitten repaleisia ja kärsineitä. Ehkä taas ensi kesänä on niiden vuoro.

Rosa F.J.Grootendorst - Neilikkaruusu


Monen ruusupensaan kukinta on jo tältä kesältä ohi. Neilikkaruusu on ahkera kukkija. Vielä ahkerampi, jos muistaa ja jaksaa leikata sen kuivuneita kukintoja pois. Sateen vuoksi tämä(kin) homma on odottanut vuoroaan. Torstai-iltana sateessa oli sopiva tauko, jolloin kävin napsimassa neilikkaruususta, Sävelestä, Teresanruususta ja Ritausmasta rupsahtaneet kukat pois. Uusia nuppuja oli jokaisessa. Yleensä ne innostuvat leikkauksen jälkeen tekemään lisää nuppuja.

Rosa (Polyantha-ryhmä) 'The Fairy' - Maanpeiteruusu


Oikearinteen maanpeiteruusu Fairyt ja Vasenrinteen Sommerwindit jäi vielä leikkaamatta. Se piti tehdä perjantaina, mutta enpä ehtinyt silloinkaan. Jännä, miten niinkin helppo toimenpide kuin kuihtuneiden kukkien leikkaaminen tai nyppiminen ryhdistää kasvia ja koko näkymää. Koittakaa jaksaa, viikonloppuna yritän ehtiä auttamaan teitä ruusuni!

Alcea rosea - Tarhasalkoruusu

Salkoruusujen kanssa minulla on tänä kesänä ihmeteltävää. Yhtä lukuunottamatta kaikki kukkivat jossain muussa värissä, mitä olen siemenestä tai juurakosta kasvattanut. Tämäkin vaaleanpunainen hörsylä on totaalinen yllätys. Kermanvärisiä lupasi siemenpussi. En valita, vaan odotan innolla nuppujen avautumista. Näyttäisi kerrotulta.

Salkoruusujen lehdet eivät ole kauneimpia mahdollisia. Eivät varsinkaan kaikenlaisten ötököiden vierailun jälkeen. Sateiden myötä kotilot ovat mönkineet esille. Pari lihavaa poimin salkoruusun lehdeltä purkkiin viimeiselle matkalleen.

Alcea rosea 'Peaches and Dreams' - Tarhasalkoruusu


Tästä salkoruususta pitäisi tulla kerrottu persikanvärinen. Tilasin näitä nettikaupasta viiden juurakon paketin. Ruukutin ne heti paketin saatuani ja kaikki lähti hyvin kasvuun. Nyt ne kasvavat Pikkupuutarhan Bermudassa. Lähellä sisäänkäyntiä, jotta niitä olisi helpompi ihailla.

Potentilla nepalensis 'Miss Wilmott' - Nepalinhanhikki


Rankkasateet ovat hakanneet monta jämäkämpääkin kasvia pitkin pituuttaan. Tukemista on saanut tehdä ahkerasti. Valkeakuulaan vierellä kasvava Nepalinhanhikki ei paljon tukemisesta perusta. Se rötköttää penkissä pitkin pituuttaan nostaen sentään kukkansa jonkun verran irti maasta. Siirsin tämän kasvin Päivänliljapenkistä sillä ajatuksella, että avarammalla paikalla se saisi valoa tasaisesti joka puolelta ja pysyisi paremmin pystyssä. Mitä vielä, ihan yhtä lailla se tykkää kasvaa pitkävartiseksi ja makailee mielellään.

Onko teillä kokemusta Nepalinhanhikista? Pysyykö se teidän puutarhassanne pystyssä?

Useimmiten Ukkokulta hoitaa viikonvaihteen ruokakauppaostokset. Sillä aikaa minä siivoan huushollin. Tällä kertaa päätin lähteä mukaan, kun oli muutamia ostoksia, joita halusin miettiä ja hiplata tarkemmin. Saksalaisessa Liiterissä pysähdyin heti ovensuuhun katselemaan, millaisia leikkokukkia siellä olisi tarjolla. Aika vaisu valikoima tällä kertaa, mutta kuuden mehikasvin setti tarttui mukaan. Vajaa 9 euroa ei ole kova hinta ihan mukavan kokoisista mehikasveista. Näille löytyy paikka, kunhan kerkeän istutuspuuhiin.

Kriikunapenkissä avautuneet liljat sopivat hyvin taustalla kasvavan japaninkirsikan väreihin.

Puutarhatyöt laahaavat edelleen jäljessä. Rikkaruohojen kitkemistä ja kanttausta riittäisi, mutta kun ei vaan ehdi. Sadetauot ovat olleet sen verran lyhyitä, ettei mitään aikaa vievää viitsi edes aloittaa. Tylsintä on joutua keskeyttämään hyvin alkuun lähtenyt työvire.

Jonkun verran olen tehnyt kasvisiirtoja. Nyt sellaisiin toimiin on erinomainen aika, kun taivas hoitaa kastelun mennen tullen. Monet siirretyt näyttävät kotiutuvan tosi nopeasti. Listalla riittää vielä siirrettävää. Illalla sadepilvien purjehtimista katsellessa ideamylly päässä jauhaa vilkkaassa tahdissa.

Hydrangea arborescens 'NCHA2' Pink Annabelle

Syksyä en odota enkä tässä vaiheessa lainkaan kaipaa. Kesän etenemisessä on kuitenkin se hauska puoli, että aina joku uusi kasviryhmä astuu ihailtavaksi. Syyshortensiat kuuluvat ehdottomasti loppukesän kaunottariin. Pink Annabelle aloittelee parhaillaan, muut tulevat perässä.

Kosmoskukka

Mukavaa viikonloppua kaikille!