Helmikuinen vesisade saattaa masentaa joitakin ihmisiä. Ei pääse hiihtämään, ei pulkalla mäkeä laskemaan ja maisemakin on ankean harmaa. Viikkotolkulla putkeen sataessa itse kukin kyllästyy, mutta minua tämä piristää ja ropina toimii vaihteluna runsaslumisille päiville. Ja ennenkaikkea korkeat kinokset madaltuvat kuin myös tiiviiksi jäätyneet kolauskasat pehmenevät.
Ulkona liikkuminen ei ole ihan helppoa. Ei nastakengillä eikä varsinkaan ilman. Hiekkaa on kylvetty pihan kulkuväylille liukkauden torjumiseksi säkkitolkulla. Hetkessä se imeytyy jään sisään ja lisää on laitettava. Tällä hetkellä vesi on löytänyt lukuisia uomia pitkin pihaa, rännit lorisevat kuin viimeistä päivää. Kaduille on ilmestynyt isoja ja pieniä kuoppia, varsinkin notkelmiin pienen lammen kokoisia lätäköitä. Niitä on väisteltävä, kun ikinä ei tiedä, millainen kuoppa kussakin lätäkössä renkaita väijyy. Ei myöskään ole kivaa roiskuttaa vettä jalkakäytävillä kulkevien ihmisten päälle.
Naakkaporukka on keksinyt ruokintapisteen talipötkylät. Ne pyrähtävät isoina parvina sekä pötkylään että maahan vuoroaan odottamaan. Jo kauas kiirii niiden kiivas ja äänekäs kinastelu. Toisinaan porukkaan liittyy muutama varis ja harakkakin. Muutama viikko sitten siirsin talipötkylät pois leikkimökin takana olevista syreeneistä, kun naapuri harmitteli naakkojen kovaäänistä nahistelua. Naapurin etätyöhuone sijaitsee sopivasti kuuloetäisyyden päässä.
Parinkymmenen naakan parvi nakertaa hetkessä talipötkylän laihaksi, eivätkä siten jätä pikkulinnuille syötävää. Jos vain olen kotosalla, kopautan ikkunaan tai avaan tuuletusikkunan. Silloin naakkaparvi säikähtää ja lennähtää ensin isoon vaahteraan ja sieltä jonnekin kauemmas. Nälkäinen luontokappale se on naakkakin. En vain tykkää suuremman voimalla öykkäröivistä. Oli sitten kyse linnusta tai ihmisestä.
Copea scandens- Kelloköynnös |
Apua, siemenen kuori ahdistaa minua! Niin, apua tosiaan. Miten olette poistaneet nuo kelloköynnöksen lehtien kärkeen tarttuneet siemenkuoret? Olen varovasti leikannut kuivaan kuoreen terävillä ristipistosaksilla viiltoja, mutta eivät sittenkään irtoa sitten millään. Joka kevät tällaisia pikkuisia taimia on yksi tai kaksi. Joskus olen onnistunut saamaan kuoren kokonaan pois, joskus osittain. Pari kertaa koko taimi on lopulta kuihtunut.
Tänä vuonna kelloköynnökset eivät syystä tai toisesta idä yhtä runsaana kuin aiempina keväinä. Kylvin jo toisenkin erän, josta yksi taimi kurkkii mullasta. Muista ei näy vielä mitään. Olen usean vuoden ajan tottunut siihen, että minulla on aina itse kasvatettuja taimia lähestulkoon yli oman tarpeen. Joudunko tänä vuonna pärjäämään parilla hassulla kelloköynnöksellä? Tai pahimmassa tapauksessa kiertämään kesäkukkamyymälöitä löytääkseni ostotaimet?
Muscari auchari 'White Magic' - Helmililja |
Kävin pitkästä aikaa Plantsussa katselemassa tarjontaa. Olihan siellä hienoja ruukkuja, viherkasveja ja monenlaista kaunista. Daalian juurakoitakin melkoinen määrä. Kiivaasti lisääntyvä kevätinnostus ohjasi minut katsomaan ruukkuihin istutettuja sipulikukkia. Useimmat olivat vielä hyvin pieniä. Niinpä päädyin ostamaan kaksi ruukkua valkoisia helmililjoja. Ei haittaa, vaikka niiden kasvu on vasta aluillaan. Huoneenlämmössä ne kasvavat vauhdilla, joten hyvällä tuurilla minulla on kukkivia helmililjoja sopivasti pääsiäisenä.
Pelargonium zonale hybrida 'Toscana Chocolate' |
En myöskään voinut vastustaa pikkuisia pelaguun pistokkaita. Omien pelaguiden talvetus ei ole mennyt ihan putkeen. Seitsemästä on elossa kaksi, jotka kumpikin ovat viime vuoden Plantsun pistokkaita eli riippuvat 'Toscana Dolce vita Karen' ja 'Toscana Estrelle Appleblossom'. Nyt ostin kaksi kirjavalehtistä eli 'Happythought Red' ja kuvan 'Toscana Chocolate'. Muut kolme ovat tuoksupelaguut 'Concolor Lace' ja kaksi kappaletta 'Orange Fizz'.
Mielestäni pesin syksyllä kaikki saviruukut kunnolla, mutta niin vain kannoin kellarista pistokkaita varten varsin multaisia ruukkuja. Sain puunattua ne kohtuullisen siisteiksi ikkunalaudalla katsottaviksi.
Austin-ruusu 'Lady of Shalott'
Monet ovat laittaneet upeita koosteita viime kesän julkaisemattomista kukkakuvista. Niitä onkin ollut antoisaa selata alusta loppuun ja lopusta alkuun. Sen lisäksi, että kauniista kuvista saa ammennettua voimaa ja innostusta, löytää niistä myös hyviä ideoita omaan puutarhaan.
Sydämellistä viikonloppua kaikille!