Viikkojen tuskailun ja epätoivoisen odottamisen jälkeen kevät on vihdoin läsnä. Pihamaan jäätiköt hapertuvat ja kolatut kinokset madaltuvat. Osa kulkuväylistä on kuivahtanut ja pälvialueet laajenevat ihan silmissä. Kasvit ovat tarkkailleet tilannetta periskoopeillaan ja nyt säiden lämmettyä, ponkaisevat joukolla ylös mullasta.
Vielä joutuu pitkään arvuuttelemaan, mikä nousee mistäkin. Vai jääkö kokonaan nousematta? Onneksi kasvit eivät piittaa ihmisen aikatauluista. Eivät harmittele mennyttä maaliskuuta, eivätkä sure liian nopeasti lähestyvää vappua. Niiden omat lämpömittarit ja aurinkoanturit kertovat, että juuri nyt on aika ryhtyä kukkimaan ja kasvamaan. Kaikki tapahtuu jälleen kerran melkoisella voimalla ja vauhdilla. Puutarhaihminen ei joka paikkaan kameransa kanssa ehdi.
 |
| Syringa vulgaris Andenken an 'Ludwig Späth' |
Syreeneissä silmut ovat olleet lähtövalmiina jo pitkään. Viime keväänä peura kävi popsimassa Ludwig Späthin latvat, joten eipä tullut kukkiakaan. Nyt suojasin vielä matalan syreenin varjostusverkolla, kun muunlaisia verkkoja ei enää ollut. Ei ainakaan peura pääse maistelemaan mahdollisia nuppuja.
Flore Pleno -lumikellot ovat matalia ja päätään nuokuttavia, joten maassa makaamallakaan ei kukasta tahdo saada kuvia. Tosin en märkään maahan mahalleni käynytkään. Otin kukan varovasti sormiini ja laukaisin kuvan yhden käden otteella.
 |
| Ficaria verna - Mukulaleinikki |
Mukulaleinikki tunkee lehtiään ylös mullasta sellaisella innolla, että melkein ihminenkin kasvun kohinan kuulee. Vielä menee hetki nuppujen ilmestymiseen.
Latvottujen pelaguiden taimista osa teki vesilasissa juuret, osa ei. Laitoin kaikki pistokkaat multaan. Joskus olen onnistunut saamaan juurettomat pelaguupistokkaat kasvuun suoraan multaan tökättyinä. Katsotaan, kuinka nyt käy.
Pääsiäisnoidan lennellessä luudallaan, minä levitin talven tuhkat alapihan nurmialueille. Osa nurmikosta on jo päässyt lumen ikeestä. Tuhkaisissa kohdissa sulaminen on selvästi kiihtynyt.
Pari päivää sitten kannoin kuusi multasäkkiä alapihalta kellariin, jotta multa lämpiäisi. Sen se tekikin, joten sunnuntaina uurastin pitkän tovin siirtämällä tomaatit ja paprikat astioihin, joissa ne saavat jatkaa kasvuaan aikanaan kasvihuoneessa. Kurkut saavat vielä hetken odottaa, sillä niiden koulimisesta on vasta viikko. Taimet saavat jatkaa kasvuaan kellarissa kasvivalojen alla niin kauan, kunnes lämpötila sallii niiden siirtämisen kasvihuoneeseen.
Tilasin viime keväiseen tapaan lavallisen multasäkkejä. Vuosi sitten ajattelin, että johan nyt 65 säkkiä riittää pariksi vuodeksi. Ei näköjään riitä. Kasvihuoneessa on vielä yksi säkki ja alapihalla viisi säkkiä. Moni hyötykasvitaimi tarvitsee multa-annoksensa, samoin kesäkukat ja kaikki nekin, joita en vielä tiedä edes ostavani. Helpompi tilata pihaan tuotuna lavallinen säkkejä, kuin kiikuttaa niitä ruokakauppareissuilla muutama säkki kerrallaan.
Nokkonenkin herää jo
Istutusruljanssin jälkeen oli tarkoitus kiertää tutkimassa ja kuvaamassa puutarhassa. Jokin kummallinen väsymys iski ja kierros jäi. Ehkä intensiivinen kevätilmojen odottaminen ja mielessä pyörivä valmistautuminen tuleviin puutarhakoitoksiin yllättäen uuvutti. Huomenna on päivä uus eli toisena pääsiäispäivänä ylös ulos ja puutarhaan!
Punarinnatkin ovat ilmestyneet pihapiiriin, samoin nokkosperhoset. Kaksi viikkoa vappuun. Tankatkaamme valoa, sillä nyt sitä riittää!
