Daalia uskoo yhä kesään |
Vaikka miten vastaan pyristelisi, syksy on tullut ja etenee vauhdilla. Viimein tuli vähän koleammat ilmatkin ja nehän saivat lopulta meikäläisenkin uskomaan kesän olevan tältä osin mennyttä. Tuskin mitään intiaanikesääkään enää on odotettavissa. Muutamana päivänä tuuli on tuivertanut sellaisella tarmokkuudella, että pian yksikään lehti ei puissa pysy. Ensimmäiset haravoinnitkin on jo tehty, jotta käytävillä pääsisi kulkemaan tarvitsematta kahlata vaahteranlehdissä.
Freesian sipulit nostettu |
Syystyöt ovat aikamoista siivoamista ja tavaran talteen kuskaamista. Terassilta olen kiikuttanut jo lähes kaikki kesäkukat kompostiin. Ruukuissa olleet pelaguut kannoin viikolla sisään, kun öisin mittari painui nollan tasolle. Kukkalaatikoissa kesän asuneet pelaguut ovat yhä pergolan reunustalla odottamassa siirtoa autotalliin ja myöhemmin sieltä kellariin.
Kiemurapenkistä kaivoin hädässä olevan mehitähden ylös, sillä syysasteri oli tukehduttamassa mehitähtiressukan. Istutin kasvin reikäpohjaiseen ruukkuun, jonka aion koittaa talvettaa kukkapenkissä. Ei ehkä selviä, koska tuskin ehtii kunnolla tuohon ennen talvea juurtua. Kaivoin kasvin isona paakkuna, vaikka juuret eivät suuren suuret olekaan. Aina kannattaa kokeilla.
Rhodo Gunningham's White |
Kukkimiset alkavat olla tältä kaudelta ohi. Gunningham's White -rhodo pukkasi yllättäen yhden kukan syksyn iloksi. Aika runsaasti nuppujakin rhodoihin on ilmestynyt, mikä tietenkin ilahduttaa. Toivottavasti niille ei käy samoin, kuin tänä keväänä. Silloin valtaosa nupuista kuivui avautumatta.
Gladiolukset ovat viettäneet kesää huhtikuun lopusta ruukussa ja vasta nyt ensimmäinen ja ainoa niistä kasvatti kukkavanan jopa aueten. Meinasin kukkavanan käydä leikkaamassa maljakkoon, mutta tuuli ja sade hoitivat asian puolestani yöaikaan. Kukkaressukka rötkötti aamulla pitkin pituuttaan terassilla ja aikamoisen surullisen näköisenä. Ei siitä enää ollut maljakkoon laitettavaksi.
Ukkokullan kanssa vapaa-aika menee nyt pihaa syyskuntoon laittaessa. Oikeastaan olemme vasta tehtävälistan alkupäässä, sillä lämpimien säiden vuoksi ei ole ollut mitään kiirettä. Leikkasin talon päädyssä olevan ison norjanangervon matalaksi, sillä totesin lehtiä siinä olevan lähinnä latvoissa. Edellisestä leikkauskerrasta onkin jo useampi vuosi. Samoin laitoin maan tasalle naapurista vyöryneet idänvirpiangervot. Myös naapurin puolella olevat pitäisi leikata, sillä kovin oli ruskeaa risukkoa ja vain muutama lehti niidenkin latvuksissa. Naapurin piha on ylempänä ja he näkevät pensaista vihreän latvuston. Niiden todellinen kunto paljastuu meidän suuntaan.
Vaikka angervopuskia oli melko paljon, hakettimella ne menivät pieneen tilaan. Kippasimme haketetun materiaalin takaisin pensaiden kasvualueelle. Sinne ne ovat maatuneet aiemminkin ja maatuvat varmasti nytkin.
Pensaiden poistuttua niiden alta paljastui muhkea sienikasvusto. Taitaa olla jotain kantosientä, sillä muistelen niiden kohdalla kasvaneen vuosia sitten pihlajan.
Ukkokulta putsasi myös talon rännit. Hurjan paljon niissä oli taas moskaa, jonka määrää on varmasti lisännyt tietyörempasta meille leijunut hiekkapöly. Ehdin jo ihmetellä, kun sateella vesi ryöppysi rännien yli pitkin poikin. Mitenkä se olisikaan moskan läpi syöksytorviin päässyt virtaamaan. Pergolan ränni on vielä putsaamatta, sillä kelloköynnös on kiivennyt sinne kukkailemaan.
Syystöitä riittää vielä pitkäksi aikaa ja niiden parissa on mukava ulkoilla ja harjoittaa hyötyliikuntaa. Toivottavasti ei ihan heti tule pakkasia tai lunta. Viime vuonna kanttasin alapihan istutusalueita vielä marraskuussa. Niin voisin tehdä nytkin, sillä myöhään syksyllä kitketyt rikkaruohot ja kanttausten huolto sai penkit pysymään kuosissa pitkälle kesään.
Koristeomena - Malus purpurea 'Aamurusko' |
Mukavaa lokakuuta kaikille!