Tänä vuonna päätin, että Helsingin kevätmessuille menen pohtimatta, kannattaako vaiko ei. On se jotenkin selkeä avaus uuteen kasvukauteen riippumatta säästä ja lumitilanteesta. Torstaipäivä oli lämmin ja aurinkoinen, joten ihan aitoon kevättunnelmaan pääsi myös ulkosalla. Liput messuille sain naapurin pojalta eli lämmin kiitos Visalle.
Kerrankin olin liikkeellä avoimin mielin ja ilman ennakko-odotuksia. Päätin rauhassa katsella ja kierrellä. Mitään erityistä ei ollut tarkoitus etsiä, mutta pari asiaa olin varautunut hankkimaan, mikäli niitä eteen tulisi.
Ideapuutarha tarjosi tänä vuonna neljä erilaista teemaa: City-eko puutarhan, Rakkausretriittipuutarhan, Lapsiperheen pihan ja Koiraperheen pihan. Esillä oli rakenteita ja esineitä, joiden avulla puutarhasta/pihasta voi tehdä haluamansa teeman mukaisen. Kasveilla ei minusta ollut kovin suurta roolia. Tulppaaneja, orkideoja, saniaisia ja viherkasveja oli antamassa väriä ja viherrystä.
Ideapuutarhan yhteen osaan oli ladottu jännä kiveys. Korkkareilla tuossa olisi vaikea kävellä, vaan eipä kai puutarhassa korkkarit jalassa kovin usein kävelläkään.
Mökkipuolella oli muutama hauska "kaveri". Yksi makasi pienen peräkärryn alla korjaamassa. Äkkipäätään oli niin aidon näköinen, mutta aika pian saattoi todeta kaverin olevan ilman yläkroppaa. Ja sinnikkäästi tuo jaksoi samassa asennossa kärryn alla aikaansa viettää.
Oliko tämä päätä myöten kukkapenkkiin itsensä upottanut kenties kärryn alla makaavan kaverin vaimo? Näin voi käydä innokkaalle puutarhahörhölle, kun keväänkorvalla yrittää innokkaasti piippoja kuvata.
Entäs tämä rouva sitten? Voisi olla utelias naapuri kurkkimassa kuusiaidan lomasta, miten naapuri hellii tomaattejaan kasvihuoneessa. Sinne vain rohkeasti juttelemaan ja ideoita jakamaan.
Keudan osasto oli yksi mukavimmista. Paljon erilaisia ideoita ötököiden houkuttelemiseksi. Muutenkin mieltä ja silmää hellivä osasto. Ilmankos porukkaa oli katsomassa niin paljon, ettei lähelle meinannut päästä.
Tämä idea vanhan peltipurkin muuttamisesta ötökkähotelliksi on helppo toteuttaa. Sitä en tiedä, tykkäisivätkö ötökät tällaisesta, mutta taidanpa kuitenkin kokeilla.
Pelaguukeräilyn suosio alkaa näkyä suomalaisillakin messuilla. Pistokkaita oli myynnissä ainakin kolmessa paikassa ja isompia ruukkupelaguitakin oli tarjolla aika mukavasti.
Eipä messuja ilman ulkomaisia sipulibingokauppiaita. Näitä pussukkapisteitä oli salissa useita, joten kovin helposti niitä ei päässyt ohittamaan.
Taitoshop/Kenkäverolla oli pieni osasto, jossa myynnissä oli sekä musta- että valkopohjaisena tutuiksi tulleita julisteita, kortteja, pyyhkeitä, kasseja ja muita samalla teemalla kuvioituja tuotteita. Olipa myös puseroita ja tunikoita, joita hetken hypistelin, mutta jätin ostamatta.
Yhä vähemmän näillä messuilla on varsinaisia taimikauppiaita ja puutarhoja. Pionien kodilla oli oma standinsa, samoin Taimialla. Huhun mukaan messujen standit maksavat niin paljon, että moni pienempi firma jättää tapahtuman väliin. Se on sääli, sillä näin messut painottuvat yhä enemmän kaikkeen muuhun tilpehööriin, koneisiin, kalusteisiin ja piharakenteisiin. Toki tällaisilla tuotteilla on paikkansa, mutta yhä jään kaipaamaan kasvipainotteista kevättapahtumaa. Ehkä Marketanpuistosta on mitä suurimmassa määrin tulossa sellainen.
Huhtikuun alku on vielä koleaa ja jäisen maan aikaa, joten se määrittelee kasvivalikoimaakin. Tarjolla oli punttitulppaanien ja tetenarsissien lisäksi ruusuja ja jalohortensioita. 50 kpl:n nipun tulppaaneja sai 20 eurolla ja kaksi jalohortensiaa 20 eurolla. Aika edullista.
Forsmanin teet ovat kaikilla messuilla esillä. Vaikka olin päättänyt, että ostan haluamani heti sen eteen tullessa, teet jäivät sittenkin hankkimatta. Yleensä messuilla on aika hyviä tarjouksia, mutta saahan noita Forsmanin myymälästäkin.
Siemenvarastojaan messuilla kannattaa täyttää, sillä tarjolla oli monen firman kattavat valikoimat hyvällä palvelulla lisättynä.
Niin Hyötykasviyhdistyksen kuin Maatiainen ry:nkin osastot pullistelivat siemenpussien lisäksi niiden rapistelijoita. Jokunen pussukka lähti minunkin matkaani.
Tavakseni on tullut ostaa messuilta puutarhaan hyviän hanskoja. Oli ohutta ja paksua, nahkaista ja kankaista. Kunpa joku vielä keksisi myydä pelkästään oikean käden hanskoja, sillä ne kuluvat meikäläisellä eniten. Tai jos jostain saisi yhtä vasemman käden hanskaa vastaan kaksi oikean käden hanskaa. Olen joskus hätäpäissäni koittanut laittaa ehjän vasemman käden hanksan oikeaan käteen, mutta eihän siitä mitään tule.
Malliparvekkeita messuilla oli esillä kuusi. Viihtyisin taisi olla K-Raudan Urbaani parvekepuutarha, jonka on suunnitellut ja toteuttanut Versoilevan Kati Jukarainen, Maria Kesänen ja Sanna Rasku.