Muutama yö sitten näin hauskan unen. Olin kuskaamassa iäkästä sukulaista jossain Lahden suunnalla. Kotimatkalla huomasin auton ikkunassa etäällä siintävän tutun puutarhan ja ajoin pihaan kysyäkseni, saisinko tulla puutarhakierrokselle. Kyseessä oli Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riinan puutarha. Riina perheineen olikin pihamaalla puuhaamassa jotain. Mainittakoon, etten ole koskaan Riinan puutarhassa käynyt, enkä myöskään hänen perhettään tavannut. Riinan kylläkin.
Unessa Riina otti minut iloisena ja ystävällisesti vastaan ja ryhtyi heti esittelemään puutarhaansa kierrättäen minua siellä samalla kertoen kasveista ja puutarhan rakentamisesta. Eikä ollut laisinkaan yllättynyt, että minä heidän pihaansa yhtäkkiä ilmoittamatta paukahdin. Blogissa olen nähnyt paljonkin kuvia Riinan puutarhasta, eikä unen puutarha ollut lähellekään samanlainen. Itse asiassa yksityiskohdista en paljon aamulla muistanut. Pikemminkin sen mukavan tunnelman, joka unesta välittyi.
Koska minulla oli vielä aika pitkä ajomatka kotiin, en pitkään Riinaa ja hänen perhettään puutarhakierroksella vaivannut, vaan lähdin kotia kohti. Autoon astuessani huomasin jotain silmäkulmassani, mutta heränneestä kiinnostuksesta huolimatta lähdin kuitenkin ajomatkalle. Unessa tuli seuraava päivä ja Riinan pihassa näkemäni asia jäi minua niin paljon askarruttamaan, että lähdin uudelleen Lahden suuntaan.
Saavuin Riinan pihaan ja kaukaa näin hänen hänen pelaavan perheensä kanssa pihamaalla trivial pursuitia. Jätin auton kauemmas, sillä koin noloksi palata heti seuraavana päivänä heitä häiritsemään. Hiivin paikkaan, jossa autoni oli edellisenä päivänä ollut ja kaivoin kameran repustani. Puiden lomassa maasta pilkisti paksuakin paksumpi tummansininen nuppu ja sen vierellä useita vihreitä versoja. Unessa sininen kukannuppu oli jokin hyvin harvinainen krookus, jollaista en ollut koskaan luonnossa nähnyt ja josta tulenpalavasti halusin kuvan.
 |
| Kasvarissa kukkii |
Joko uni päättyi siihen tai en muista enempää. Tunnelma unessa oli valoisa ja positiivinen. Riinan tavanneet tietävät, kuinka hänestä pursuaa ihanan eloisaa ja iloista energiaa. Olen varma, että jos tapahtuma olisi ollut totta, hän olisi kutsunut minut puutarhaansa, kuten teki unessakin. Ja varmasti hän olisi tehnyt sen seuraavanakin päivänä, mutta mikä lie, etten unessani kehdannut Riinaa toistamiseen vaivata.
Joulu on jo ovella. Olkaapa kilttejä.
