torstai 23. heinäkuuta 2020

Penan begoniat ja noidannuoli


Maanantaina kävin illansuussa onnittelemassa naapurin nimipäiväsankaritarta. Päivä oli ollut kiireinen kuin myös sään puolesta aika painostava. Kuin ilmassa olisi ukkosta, joka tulikin varsin lievänä vasta tiistaina.

Vein Maritille Helinä Rautavaaran museomyymälästä ostamani ugandalaisten naisten kierrätyspaperista tekemän kaulakorun. Marit tykkää turkoosista, joten väri oli onneksi nappivalinta.

Paperista on pyöritetty helmiä, joiden pinta on lakattu kestäväksi. Yllättävän paljon helmillä on painoakin, joka takaa kauniin laskeutuvuuden. 

Korut on valmistettu eettisesti ja niiden tekijät saavat kunnon korvauksen työstään. 


Maritin kanssa tulee ruodittua asioita laidasta laitaan, eikä kukkiakaan yleensä unohdeta. Maanantaina katse kiinnittyi Maritin miehen, Penan huolella vaalimiin komeisiin begonioihin. Kolmesta keltaisesta begoniasta kuvan uusin on minusta varsinainen kaunotar. Muut kaksi ovat viettäneet talvet autotallissa jo useamman vuoden ajan, ja kauniita ovat nekin. 


Kuva ei edes anna täyttä oikeutta begonian muhkeudelle ja kukkien runsaudelle. Kuin ruusuja koko amppeli pullollaan. Värikin liukuu jännästi oranssinpunaisesta keltaiseen. Monet eivät tykkää ollenkaan keltaisesta väristä, mutta tätä kasvia katsellessa taitaisi päät kääntyä väriä inhoaviltakin.

Dahlia 'Melody Harmony'

Oman terassin ruukuissa asustavat daaliat ovat vihdoin päässeet kukinnassa vauhtiin. Valkoinen Sneezy on kukkinut jo jonkin aikaa, samoin kaktuskukkainen pinkki versio. Nyt Melody Harmony liittyi heidän seuraansa. Keväällä kaupasta löytämäni Cafe au Lait on tehnyt yhden nupun, jonka aukeamista odotan innolla. Kyseinen daaliahan on ollut suosittu jo parin vuoden ajan. Viime kesänäkin minulla oli yksi Cafe au Laitin mukula, mutta se ei suostunut kasvamaan.

Rosa 'Fairy' - maanpeiteruusu
  
Ruukussa kesäänsä viettävä maanpeiteruusu Fairy on kasvanut muhkeaksi ja avaa vihdoin lukuisia nuppujaan. Kesäkuussa en vielä tiennyt, mihin tämän kasvin syksyllä istuttaisin. Nyt paikka alkaa olla jo melko varma. Oikearinteeseen hän pääsee, kunhan karsin sieltä läjän vuorenkilpeä pois.

Rosa rugosa 'Therese Bugnet' - Teresanruusu
  
Teresanruusu aloitti pensasruusuista toisena heti juhannusruusun jälkeen. Kukkia Teresassa on ollut ennätysmäärä. Viime vuotiseen tapaan leikkasin kuihtuneet kukat pois ja nyt on alkamassa toinen kukkien vyöry. Kuvassa yhden oksan kärki, jossa avautuneet kukat tungeksivat joukolla toistensa vieressä. Leikkaustoimenpiteen onnistuneista seurauksista innostuneena kiertelin yhden illan leikkaamassa muidenkin pensasruusujen kuihtuneita kukkia. Osa ruusuista on toki kukintansa tältä vuodelta kukkinut, eikä leikkaamisella ole siinä mielessä merkitystä. Kunhan kunnostauduin yli tarpeiden.

Rosa gallica Mundi - Kirjoapteekkarinruusu

Ennakkopeloistani huolimatta kirjoapteekkarinruusu on kukkinut monen kukan voimin. Hiukan sitä sade kiusasi. Samoin voimakkaasti vieressä kasvavan neilikkaruusun kainalovarjoon joutuminen. Mundille on jo uusi paikka varattuna. Viettäköön nyt hetken vielä vanhalla paikallaan.

Rosa F.J. Grootendorst - Neilikkaruusu kukkii ylenpalttisesti

Kaksi päivää herukka- ja vadelmapuskissa tuotti mukavasti marjoja ja mehua pakastimeen. Harmittavampi asia on kykkimisen ja ilmeisesti jonkinlaisen kiertoliikkeen aiheuttama noidannuoli. Selkä on ollut niin  kipeä, että kaikki asennot ja liikkeet ovat olleet tuskallisia. Saatoin nukkua vain selälläni ja huonosti niinkin. 

Keskiviikkoaamuna suunnistin kunnan keskustan terveyskeskuspäivystykseen. Oman kylän terkkari on aina kesällä kiinni. Ilmoittautuessani sain kuulla minua ennen olevan kahdeksan potilasta. Ehdottivat fysioterapeutin aikaa iltapäiväksi. Kokemuksesta tiedän, ettei ankarimmassa kipuvaiheessa fysioterapiasta ole apua, vaan ensin pitää saada jokin kipua helpottava lääke. Eikä kyllä innostanut odottaa useita tunteja fysioterapeutin aikaa. Niinpä päätin jäädä päivystysjonoon.

Rosa rugosa 'Ritausma'

Jono liikkui äärimmäisen hitaasti. Yksi ainoa lääkäri oli vastaanottamassa potilaita. Tuskissani tutkin jo lähellä sijaitsevan yksityisen lääkäriaseman aikoja löytäen sieltä ensimmäisen vapaan ajan klo 13.10. Vaihtoehtoja pähkäillessäni sekin aika meni ja seuraava olisi ollut klo 15.10. Kolmen tunnin jonotuksen jälkeen mukavanoloinen lääkäri kutsui minut huoneeseensa. Tutkimus haastatteluineen ja ohjeineen kesti tuskin varttia. Noitahan se minuun taas nuolensa oli iskenyt. Sain pari reseptiä ja kouraan neljä vahvaa kipulääkettä.

Kotona otin heti ensimmäisen lääkkeen ja kipu vaimeni selvästi hiukan. Vahvoihin kipulääkkeisiin tottumattomana ja vähiin jääneen yöunen vuoksi tunsin sitävastoin olevani vähän pöllyssä. Pääasia kuitenkin, että lääkkeet poistavat kipua, jotta pääsen vähitellen liikkumaan. Liikuntahan on parasta hoitoa kipeälle selälle. Sitä en vain tämän(kään) episodin jälkeen ymmärrä, kuinka 40 000 asukkaan kunnassa on tavallisena arkipäivänä päivystämässä yksi ainoa lääkäri. 


Puutarhatöiden kannalta tämä viikko menee pahasti miinuksen puolelle. Onpahan kuitenkin aikaa miettiä suunniteltuja siirtoja perinpohjaisesti. Noidat ampukoon nuoliaan mieluummin pusikkoon, eikä minun selkääni. Puutarhani tarvitsee tervettä selkää ja niin tarvitsen minäkin.

Pitäkää tekin huolta selästänne!

PS. Salamoita silmissäni aiheuttaneiden selkäkipujen vuoksi en ole postauksianne jaksnut kommentoida. Sen verran olen niitä selannut, että uskon olevani jotakuinkin ajantasalla.