keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Tällainen tämä kevät

Helmililjojen nuput ovat vielä lehtien kätköissä.


Kevätfiilikseen pääseminen vaatii juuri nyt tavallista enemmän ponnisteluja, kuten varmasti teillä muillakin. Toivoa paremmasta on hyvä vaalia.

Pientä, hentoa ja harvaa. Suunta on ylös ja ulos.
 
Tomaatit itivät viikossa. Siirsin ne koulittuina kasvamaan kellarin kasvilampun alle. Tomaateista kylvetyiksi tulivat: Gardener´s Delight, Bumble Bee, Golden Sunrise, Sungold, Supersweet, Yellow Pearshaped ja Artisan Pink Tiger. Lisäksi kasvamassa on paprikoista: Zazu, Lompardo ja California Wonder.

Keijunmekoista on elossa yksi taimi, joka näyttää nyt varsin elinvoimaiselta. Kelloköynnöksistä iti yksi liotetuista siemenistä ja liottamattomista viisi on jo koulittuina. Lisää näyttää nousevan ainakin yksi. Purppurapunalatvoille kävi köpelösti, kun kompastuin niitä kellarista sisälle tuodessani ja osa koulituista taimista lensi pitkin pihaa. Kaksi tai kolme on ehkä elossa, aika näyttää. Värinokkosia on tulossa useampi taimi. Koulin ne, kunhan saavat vähän enemmän mittaa itseensä. 

Citrullus lanatus 'Sugar Baby' - Vesimeloni

Vesimelonia kylvin kolme siementä, joista jokainen iti viikossa. Olisi ehkä kannattanut kylvää kurkkujen tapaan vasta myöhemmin? Kokeilen vesimelonia ensimmäistä kertaa, joten mutu-tuntumalla nyt mennään.

Pikkupuutarhan kivi vasemmassa kuvassa 27.2.2022, oikeassa kuvassa 8.3.2021


Lunta on minuun makuuni vähän liikaa. Pikkupuutarhan kivi on ollut viikkotolkulla aivan uppeluksissa. Nyt aurinko on saanut kiven raottamaan lumivaippaansa hivenen. Kuvaparissa kiven tilanne viikko sitten ja vuosi sitten. Viime talvena kivi ei ollut kertaakaan kokonaan lumen uumenissa.

Vasen kuva: 2.3.2033, oikea kuva: 7.3.2021


Alapihallakin lunta riittää. Lavakaulukset eivät ole vielä paljastuneet hangen alta. Taidan lähipäivinä käydä leikkaamassa omenapuita.
Hankikanto on nyt niin manio, että yletyn leikkaamaan ilman tikkaita. Mitään isompia operaatioita puut eivät kaipaa. Muutama oksa on kasvanut liian pitkiksi ja hankaavat toisen puun oksia. Vesiversot leikkaan aina loppukesästä.

Ikivihreät ovat yhä varjostamatta. Tiedän, olisi jo pitänyt harsot niille laittaa. Ehkä masinoin jonkun potkimaan minua liikkeelle.

Lumikellot omenapuun alla 7.3.2021


Vuoden takaisia lumikellonäkymiä on tässä vaiheessa turha odottaa. Toivon mukaan ne ovat lumen alla valmiina työntämään nuppunsa esille.

Öisin on pikkupakkasta, päivisin selvästi plussaa. Auringon tullessa pilvien takaa esiin, lämpötila pomppaa pihan puolella jopa +5 asteeseen. Seuraaviksi päiviksi on luvassa kohtuullisen keväistä eli päivisin enimmäkseen aurinkoisia plussakelejä.

Nuorempi lehtikaktus innostui keväiseen uusintakukintaan. Vuodenvaihteessa se jo kukki kertaalleen, joskin hieman vaisummin.


Ostin liiteristä Huiskulan soilikin. Tai ostatin eli merkkasin sen Ukkokullan kauppalappuun. Siirsin kasvin muovipurkista saviruukkuun ja uuteen multaan. Tuloillaan olevia nuppuja löysin lehtien uumenista vain yhden. Minulla on ollut ennenkin soilikki, jonka onnistuin saamaan hengiltä. Toivon mukaan tämän elinikä on edeltäjäänsä pidempi.

Keltaiset kerrotut tulppaanit alkavat olla elinkaarensa lopulla. Räjähtäneestä ulkomuodosta huolimatta ne ovat hauskan näköisiä. Laitoin samaan maljakkoon muutaman sävyyn sopivan neilikanoksan, jotka myös auttavat väsähtäneitä tulppaaneja pysymään paremmin pystyssä.

Kuvaamista varten laitoin maljakon taakse ruskean askartelukartongin (mustaa en omista). Kuvaan tuli samaa tunnelmaa, joka oli Sinebrychoffin "Linné ja puutarha" -näyttelyn komeissa kukkamaalauksissa. 


 Päivällä on jo pituutta 11 tuntia. Valon määrä lisääntyy vauhdilla. Tuntuupa hyvältä.