sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Menneen ajan joulumarkkinat


Menneen ajan joulumarkkinat Lohjalla on tapahtuma, jonne pyrin menemään, vaikka kaikki muut markkinat jäisivät käymättä. Tänä vuonna näytti tosi tiukalta, mutta keksin yhdistää markkinat samalla suunnalla asuvan tuttavan joulupaketin vientiin. Pari viikkoa sitten tuntui, että tässähän on aikaa pilvin pimein ja nyt kalenteri täyttyy niin kiivasta tahtia, että aukkopaikkoja saa jo hakea. 

Koska aikataulu lauantaille oli täynnä kellotettuja menoja, ei aikaa ylimääräiseen haahuiluun jäänyt laisinkaan. Kiersin runsaan tunnin markkinoita varpaat ja sormet kohmeessa. Miten aina markkinoiden aikaan onkin niin hyytävän kylmää. Ensin kierros kameran kanssa ja samalla silmäys kojuihin, joihin voisi palata ostoksille. Kuvaaminen oli tavalliseen tapaan haasteellista, sillä ihmisiä oli paljon ja aina jonkun pää tai käsilaukku oli objektiivin edessä. Muutenkin niukka päivänvalo oli hurjaa vauhtia hupenemassa, sillä auto ei aamulla lähtenyt liikkeelle ja akkua ladatessa valoisaa aikaa kului hukkaan. 

Ostin pari joululahjaa ja purkillisen herkullisia ja mausteisia valkosipulinkynsiä. Mukavia lahjaideoita näin enemmänkin, mutta matkalla markkinoille en jaksanut jäädä ottoautomaatteille jonottamaan. Jonot ulottuivat korttelien taakse. Osalla markkinamyyjistä oli käytössään maksupääte, mutta ei suinkaan kaikilla. Siksi luultavasti ihmiset pyrkivät varautumaan käteisrahalla.

Ohessa muutamia hämäriä räpsyjä markkinoiden tarjonnasta.



















Puutarhahörhö ei tietenkään voinut ohittaa lilliputtikokoisia taimipurkkeja. Hetken jo olin ostamassa pientä tontuntainta, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin. Kun joulu on juhlittu, katse suuntautuu kohti kevättä ja kesää, enkä silloin enää ole kovin innostunut kukkapenkeistä kasvavista tontuista. Mitä, jos nuo pienet valkoiset hiippalakit muuttuvatkin kasvaessaan kirkkaanpunaisiksi?



Lohjan Menneen ajan joulumarkkinat on siitä mukava tilaisuus, että sieltä puuttuu kokonaan metrilaku ja kaikki muovikrääsä. Kauppiaat panostavat kojujen ulkoasuun ja pukeutumiseen. Seppien taontaäänet, palavan tulen ja tervan tuoksu ja lasten kirkkaalla äänillä laulamat joululaulut luovat todellakin menneen ajan tunnelmaa.


Yritin rajata kuvista pois roskalaatikot ja muita menneeseen aikaan viittaamattomia härpäkkeitä, joita pakostikin joka kuvaan tuppasi tulemaan. Ja kas kummaa, niin vain tähänkin kuvaan yksi roskis jäi, vaikka parhaani yritin. Ei anneta sen häiritä.

Mukavaa joulunodotusta teille kaikille!
 

Blogger Recognition Award

 

Pioni Anun puutarha -blogista ilahdutti lukuisaa joukkoa puutarhabloggareita tällä tunnustuksella, jonka ideana on kertoa, kuinka aloitti bloggaamisen ja sen lisäksi antaa ohjeita aloitteleville bloggaajille.

Huomasin vastanneeni tähän tunnustukseen 31.7., joten lienee viisasta, etten toista itseäni. Pääset lukemaanpostaukseni tunnustuksen tiimoilta tästä.


Tunnustus on kiertänyt blogeissa sen verran tiheästi, etten itse lähde sitä tämän enempää kierrättämään. Koska näin talviaikaan puutarhajutut saattavat olla hiukan hakusessa, voit ottaa tunnustuksen tästä ja jakaa sitä omalta osaltasi eteenpäin. Tunnustuksen ansainneita puutarhablogeja on minunkin lukulistallani runsaasti. Eli tässä säännöt.
Kiitos vielä Pionille!

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.  
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.  
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.  
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.  
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi. 


Joulu lähestyy ja valmistelujen tahti kiihtyy.
Muistetaan silti välillä vähän hengähtää ja istahtaa nautiskelemaan!