perjantai 11. lokakuuta 2019

Syystöitä jänisverkoista alkaen

Puistopuolen naapurin vaahtera on kaunista katseltavaa.

Kumma juttu, miten sitä tuskailee kaikkia puutarhatöitä ennakkoon niin kamalasti. Lopulta työhön tarttuessaan huomaa, ettei se nyt niin paljon aikaa vienyt, eikä ollut raskastakaan. Ilmeisesti tekemättömät työt tuottavat eniten päänvaivaa seilatessaan pääkopassa sopivaa aloitusajankohtaa etsien.

Rajanaapurin haapa on keltaista kultaa.

Viime aikoina vettä on vihmonut taivaalta harva se päivä. Kylmä ei minua haittaa, eikä moni muukaan sää, mutta sateessa on tosi tylsä tehdä yhtään mitään. Ilman sadetakkia koko ihminen kastuu päästä varpaisiin ja sadetakki taasen hikoiluttaa sisäpuolelta päin ikävästi. Kun silmälaseissakaan ei ole pyyhkijänsulkia, näkyvyys tuppaa sadesäällä sumenemaan liiaksi.

Hosta for. 'Gold standard' - Kuunlilja

Lauantaina aurinko paistoi sopivasti välillä pilvien raosta ja välillä ihan pilvettömältä taivaalta. Vettä ei tullut tippaakaan. Oli hyvä hetki laittaa jänisverkot paikoilleen. Usein odotan, että lehdet ovat pudonneet puista ja pensaista ennen verkkojen asentamista. Nyt totesin, että pudotkoot sinne verkkojen sisälle tuottamaan talvisuojaa puille ja pensaille. 

Ruusuorapihlaja ja syyshortensiat sen takana verkotettu.

Verkkojen asentamisessa on aina omat kiemuransa, kun samalla täytyy varoa vahingoittamasta oksia ja runkoja. Koristeomena Royaltysta ja Aamuruskosta leikkasin elokuussa kummastakin muutamat hennoimmat alaoksat pois, koska ne tarttuivat ikävästi jänisverkkoon. Sama homma täytyy tehdä keväällä Musta Rudolfille. Muissa pikkupuissa alimmat oksat ovat korkeammalla  tai kasvavat enemmän yläviistoon.

Oma, alapihan vaahtera oli myös kullankeltainen. Nyt lehdet jo putoavat.

Kesäkukat on kiikutettu kompostiin, kellariin tai autotalliin, pelaguut sisälle. Ruukut pesty ja laitettu odottamaan uutta kasvukautta. Vain kelloköynnökset ovat yhä pergolassa. Hiukan parin viime yön pikkupakkanen on köynnöksiä purrut, mutta toistaiseksi en ole raaskinut muuten hyväkuntoisia kasveja kiskoa alas. Kukkiakin on yhä runsaasti. Pian kelloköynnösten kompostimatka on edessä.

Clematis Polish Spirit

Perennoista suurin osa alkaa jo päästää otettaan niin kukista kuin väreistäkin. Kärhö Polish Spirit uhmaa yhä syksyä ja availee nuppujaan, joskin kesäistä pienempinä.

Malva moschata - Myskimalva

Myskimalvat ovat koko kesän kukkineet ahkerasti. Loppukesästä ottivat vielä uuden spurtin, mutta nyt niistäkin into näyttää hiipuvan.

Convallaria majalis - Kielo

Lauantaina kannoimme pihakalusteet ja grillin kellariin. Turha niitä on pergolassa seisottaa, kun emme enää tarkene ulkona istuskella. Pergolasta ja terassilta on helpompi lakaista jatkuvasti sinne leijailevia lehtiä, kun ei tarvitse siirrellä kalusteita tieltä pois. Myös lumet olemme kolanneet talvella terassilta, jotta sitä ei keväällä olisi niin paljon. Pihakoristeita, kasvitukia ja muuta talvisäilöön kuuluvaa kannoin kasveista tyhjennettyyn ja siivottuun kasvihuoneeseen.

Iris siberica - Siperiankurjenmiekka

Loppukesän aikana olen tehnyt yksin ja yhdessä Ukkokullan kanssa muutaman isomman projektin, joten näille syyspäiville ei mitään erikoistöitä ole tiedossa. Kauan suunnitelmissa olleet Bermudankolmion ja alapihan Majalispenkin (uusi nimi osalle Hortensiapenkkiä) kunnostus on vihdoin hoidettu. Ukkokullan kanssa urakoimme kasvimaan lavakaulukset ympäröistöineen uuteen kuosiin. Siirsin myös alapihalla kasvaneet mustikkapensaat niille parempaan paikkaan yläpihan Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin. Samalla tuli koko Kriikunapenkki myllättyä, mikä sekin on ollut ajatuksissa. Kaikki alapihan istutusalueiden kanttaukset on huollettu, joten nekin ovat valmiina kevääseen.

Colchicum autumnale - Syysmyrkkylilja

Syystöistä jäljellä on perennojen leikkaus. Sen voi toki jättää kevääseenkin, mutta minusta on mukavampi siistiä puutarha mahdollisimman pitkälle syksyllä ja aloittaa keväällä puhtaalta pöydältä. Alapihalla emme talvisin pahemmin käy, joten sinne ei talventörröttäjiä kannata jättää. Yläpihalla taasen lumet kolataan kukkapenkkeihin eli ensimmäisen lumimyräkän jälkeen kaikki peittyy hankeen.

Silppuan perennojen varret murskaavalla oksahakettimella. Kun pehmeävartisten joukkoon laittaa muutaman tanakamman perennan, haketin vetää hyvin, eikä jumitu massasta. Kippaan haketetun massan puiden ja pensaiden tyvelle sekä osittain levitän myös takaisin kukkapenkkeihin. Keväällä sitten ripaus katemultaa päälle ja hyvältä taas näyttää.

Syksyistä "painomustetta" käytävällä.

Olopihan puolen ikkunat on pesty ulkopuolelta. Metsän kaatamisen jälkeen ikkunat ovat aiempaa pölyisemmät. Tuuli pieksää yleensä sateen ikkunoihin ja niinpä ne ovat aina täynnä täpliä ja harmaita rantuja. Kun aurinkokin paistaa nykyisin pihaamme ja ikkunoihimme esteettä, on sitä mukavampi katsella vasta pestyistä ikkunoista..

Hydrangea anomala subs. petiolaris - Köynnöshortensia

Nurmikon ajan vielä kerran pari silputakseni puista pudonneita lehtiä. Käytävät on haravoitava, mutta vielä sillä ei ole kiire, sillä valtaosa lehdistä on yhä puissa. Omenapuutkin ovat yhä vihreinä. Niistä lehdet lähtevät yleensä viimeisten joukossa.

Polygonatum × hybridum - Tarhakalliokielo

Biokompostin tyhjennys kuuluu myös loppusyksyn toimenpiteisiin. Pitää vain muistaa jättää sinne vähän massaa kypsymään. Viime vuonna tyhjensin ennen pakkasia kompostin liian tyhjäksi, jolloin se hurahti jäähän. Syyshommiin kuuluu myös talvivalkosipuleiden istutus, mutta se on Ukkokullan reviiriä. Samoin kuin rännien puhdistus.


Aika hyvällä mallilla hommat siis ovat. Runsasta kuntoliikuntaa syystöiden parissa on tiedossa, mutta ei haittaa. Talven ajan saa taas kiertää kylänraitteja riittävästi raitista ilmaa ja liikuntaa saadakseen. Keväällä on jo täysin valmis aloittamaan pitkään odotetut puutarhatyöt.

Mukavaa viikonloppua kaikille!