tiistai 19. toukokuuta 2020

Tuleeko kukkia, tuleeko marjoja?

Crataegus × media ´Paul´s Scarlet´ - Ruusuorapihlaja

Kukinnasta ja sadosta ei näin loppukeväästä ole minkäänlaista hajua.  Ammattilaiset osaavat kyllä arvioida tilanteen. Heillä on siihen pitkäaikainen kokemus ja avaimet tulkintoihin. Tällaisen harrastelijapuutarhurin on tyydyttävä ottamaan kukin tilanne sellaisena kun se vastaan tulee. Ruusuherukka kukki viime vuonna runsaana ja kauniina. Nyt siinä on jo nuppuja, mutta niiden paljoudesta en vielä osaa sanoa mitään.

Ruusuorapihlaja 6.6.2019

Saapa nähdä, millainen kukkapaljous tähän ihanaan pikkupuuhun tänä vuonna tulee. Päässä vilisee vanhat sanonnat eli "ei mannaa mahan täydeltä", mutta toisaalta "harvoin kaksi ilman kolmatta" kuulostaa paljon paremmalta. Sen perusteella saisimme pikkupuun täynnä ruusupunaisia kukkia niin tänä kuin ensi vuonnakin.

Toivossa on hyvä elää. Ja itse asiassa paljon mukavampaa, kuin iänikuisissa negatiivisissa mietteissä.

Ribes rubrum - Punaherukka

Sekä puna-, valko- että viherherukassa on jo runsasti nuppuja. Mustaherukka Pohjanjätti on selvästi kärsinyt kuluneesta talvikaudesta. Leikkasin kumpaisestakin Pohjanjätistä useita kuivuneita oksia, vaikka pensaaat eivät järin isoja ole alkuunkaan. Tänä kesänä soisi saavansa kunnon sadon, kun koronan vuosi marjanviljeliljöiden sadonkorjuu on vähän epävarmaa.

Malus 'Huvitus' - Omenapuu

Omenoita tuli viime vuonna lopultakin ihan mukavasti. Joskin hedelmät olivat kehrääjäkoin esimaistamia. Moni omppu oli vaurioitunut jo puussa ja kohtasi ikävän omenaruven. Mädäntyivät oksille. Omenapuut viettävät säännöllisen epäsäännöllisesti tarpeellisia välivuosia. Katsotaan, tuleeko kukkia ja kehittyykö kukista hedelmiä. Ainakin nuppuaihioita on jo näkyvissä.

Minä en ruiskuttele omenoitani mitenkään. Tulee sellainen sato, kuin kulloinkin on mahdollista. Kunnon sadon kohdalle osuessa riittää syötävää niin ötököille kuin puutarhurillekin. 

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Jokin aika sitten hämmästelin puutarhablogissa näkemääni kukkivaa kriikunaa.  Lämpimässä paikassa se on jo mahdollista. Alapihalla asuvat kaksi kriikunaa ovat vielä paljon varhaisemmassa vaiheessa verrattuna Pikkupuutarhan kriikunaan. Siinä oli jo selviä nuppuja ja hetki sitten keittiön ikkunasta kurkatessani, näkyi kaatosateessa kriikunassa jo valkeita kukkia. Pakastimessa on vieläkin kriikuna-aronia -mehua, jota tein viime kesän runsaasta sadosta. Mehuja meillä menee vähän, mutta olen keittänyt mehusta kiisseliä aamupuuron kanssa syötäväksi.

Malus purpurea 'Aamurusko' ja Malus purpurea 'Royalty' - Koristeomenat

Koristeomenapuistani olen ylen onnellinen. Pikkupuutarhaan 2015 istuttamani Aamurusko ja Royalty tarjosivat vuosi sitten aivan valtavat kukkapilvet. Samoin 2017 istutettu alapihan Musta Rudolf kukki ihastuttavasti. En kasaa näille kavereille liian suurta odotusten taakkaa. Tänä keväänä istuttamani Makamik saa luvan keskittää voimansa juurtumiseen ja kotiutumiseen. Ehkä vuoden päästä voin nähdä sen ensimmäiset kukat.

Malus purpurea 'Aamurusko' 21.5.2019

Jonkun verran nuppuja sekä Aamuruskossa että Royaltyssa on jo näkyvissä. Musta Rudolfia en ole muistanut riittävän tarkasti edes tutkia. Pieniä koristepuitani katsellessa voin vakuuttaa, että puutarhan istutuksissa kannattaa hyödyntää kaikki ulottuvuudet. Voi sitä iloa, kun katseensa ylöspäin nostaessaan kohtaa sielläkin kukkien kauneutta.

Syringa josikaea - Unkarinsyreeni

Tiedänhän minä, että syreenit kuuluvat alkukesän kukkijoihin. Silti yllätyin nähdessäni niin unkarinsyreenissä kuin tavallisissakin syreeneissä nuppujen alkuja. Jopa pari viikkoa sitten istuttamani, vajaan  metrin korkuinen jalosyreeni Moskovan kaunotar on pukannut esille nuppuja. Syreenin kukinnasta tulee aina mieleen lakkiaiset ja ihan oikean kesän alkaminen. Saakoon siis koleat säät ja räntäsateet kyytiä ja antakoon tietä lämmölle ja kesäiselle paisteelle.

Rhododendron Cunningham's White

Rhodoissakin on jo merkkejä kukinnan alkamisesta. Kiirettä pitää puutarhurilla, jotta kaikkienn ihanuuksien äärelle ehtii ihastelemaan.