maanantai 3. syyskuuta 2018

Kasvitiedettä ja vähän taidettakin


Naapuri kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan, Helsinkiin. Retki on ollut pidempään suunnitelmissa, joten ei minua kovin paljon tarvinnut houkutella. Loppukesän aurinkoinen päivä tarjosi erinomaiset olosuhteet ulkona oleskeluun ja kukkien ihailuun.

Kasvit rakennuksen molemmin puolin ovat visteriaa.

Näin jälkikäteen hiukan harmittaa, etten perehtynyt puutarhaan ja sen historiaan ennen käyntiä perusteellisemmin. Opastettuja kierroksia järjestetään tiettyinä aikoina ja maksullisen opastuksen voi erikseen tilata. Meidän vierailupäivänämme ei yleisiä opastuskierroksia ollut. Karttoja saa lainata mm. lipunmyynnistä, mutta sellaisia voi tulostaa itselleen myös Luonnontieteellisen keskusmuseon sivulta. Paremmalla tiedolla varustettuna kasvihuoneissa ja puutarhassa kiertämisestä olisi saanut enemmän irti, mutta tulipahan hyvä syy uusia retki toisen ja kolmannenkin kerran.


Aloitimme tutustumisretken kasvihuoneista. Keveissä kesävaatteissa olosuhteet lämpimimmissäkin huoneissa oli ihan kohtuulliset. Väkeä oli melko vähän, joten hyvin mahtui käytävillä kulkemaan ja kasvilappuja lukemaan.


Seychellinpalmu - Lodoieca maldivica (uhanalainen)


Makkarapuu - Kigelia africana

Taas tuli käytännössä todetuksi, kuinka matkailu avartaa. Tähän mennessä olen oppinut, että rahaa saa pankin seinästä. Kasvitieteellisessä käynnin jälkeen tiedän makkaran kasvavan puussa. Vielä jäi epäselväksi, missä vaiheessa noihin laitetaan Atrian tai HK:n muovikääre.



Pelargonium capitatum

Iso osa kasveista oli tuntemattomia, mutta moni on tullut tutuksi esimerkiksi huonekasvina. Pelargonioitakin oli muutama. Tosin tämä ylä- ja alakuvassa näkyvä Pelargonium capitatum oli melkoisen kokoinen, mutta onhan se kasvihuoneessa kasvanut jo vuodesta 1989.


Hibiscus kokio subsp. sainthohnianus (uhanalainen)

Kasvien nimilappukin viestitti katsojalle tietoa. Punakylttiset kasvit ovat uhanalaisia ja keltakylttiset hyötykasveja. Myrkyllisyys kerrottiin omalla kyltillään.



Harva kasvihuoneen kasveista kukkii tähän aikaan vuodesta. Enemmän niissä näkyi siemeniä ja hedelmiä.

Puuvilla

Terttupassioni - Passiflora racemosa

Korsikanjouluruusu - Helleborus argutifolia

Lounastauon jälkeen lähdimme kiertämään ulkopuutarhaa. Siihen olisi saanut kulumaan melkoisesti enemmän aikaa, sillä mitenkään ei kaikkia paikkoja jaksa yhdellä reissulla katsoa. Itse ainakin tykkään tutkia kasvien yksityiskohtia läheltä ja pyöriä niiden ympärillä, jos vain mahdollista. Mielenkiintoisille kasveille piti nimikin löytää ja kylteissä oli muutakin tärkeää tietoa.

Idänkermesmarja - Phytolacca acinosa


Palmusalin edustan puutarhaa on uudistettu 2014-2017. Uudistuksen kohteena olevat alueet on jo avattu yleisölle, mutta paljon on edelleen tyhjää. Nimikyltit puuttuivat vielä osittain ja tietenkin kasveilla vie aikansa rehevöityä ja vallata tilansa. 

Keräpensas - Cephalanthus occidentalis

Kasvitieteellinen puutarha, kuten mikä tahansa puutarha on paikka, jossa kannattaa vierailla useamman kerran kasvukauden aikana. Ja miksei muulloinkin. Kuuman ja kuivan kesän jälkeen elokuun lopussa kukkijoita on vähemmän. Toisaalta taas monet kasvit ovat ehtineet täyteen mittaansa ja kehittämään näyttäviä siemenkotia. Ruskeiksi kuivuneita rankoja omassa puutarhassa katsellessa oli lohdullista todeta, että samalla tavoin kuivuus on kohdellut muidenkin istutuksia.

Jättipoppeli - Populus trichocarpa

Emme kiertäneet puutarhaa mitenkään systemaattisesti ja aikaa kului hurjan paljon yksittäisten kasvienkin tutkimiseen. Niinpä jossain vaiheessa alkoi jo vähän väsyttää ja loppureissu oli enemmänkin sinne tänne hyppelyä. Mielenkiintoisia ja katsomisen arvoisia puitakin puutarhasta olisi löytynyt monia, mutta niihin täytyy panostaa sitten toisella kerralla.

Marit ja jättipoppeli

Jättipoppeleiden kokoa ja röpelöistä kaarnaa pysähdyimme ennen puutarhasta poistumista ihastelemaan. Puun valtaisa mittakaava selvisi parhaiten puuta halaamalla. Retkikaverini Marit ei aivan ylettynyt käsiään puun ympäri kietomaan.


Kävelimme Kaisaniemestä Kamppiin, josta kotimatkan bussi lähtee. 30.8.2018 avautunut Amos Rex -museo oli matkan varrella ja ilman muuta täytyi käydä katsastamassa mielenkiintoiset kupolit, joista on jo paljon uutisoitu. 

Olen iloinen, että vanha tuttu kellotorni jäi paikalleen. Se toimi aikanaan lämpövoimalan piippuna ja se on suojeltu. Nyt se on museotilojen hyötykäytössä ilmanvaihdon ulospuhalluspiippuna. Kello ei taida enää toimia tai sitten sitä ei ohikulkupäivänämme oltu vielä laitettu aikaan. Tuon kellon näyttämän ajan mukaan on monen monta kertaa bussille juostu.

Lasipalatsi ja Amos Rex -museo

Kupoleilla oli paljon skeittaajia ja istujia, joten hetken piti odottaa kameran kanssa, jotta onnistui saamaan edes yhden kuvan ilman ihmisiä. 

Kupolien pinta koostuu aaltomaisista laatoista. Taidemuseon uudistilat on suunnitellut Arkkitehtitoimisto JKMM. En löytänyt tarkempaa tietoa kupolien pinnasta. Väkisinkin ne tuovat mieleen Aalto-maljakon. Iittala on yksi Amos Rexin yhteistyökumppaneista, joten kenties yritys on saanut oman puumerkkinsä projektiin tällä tavoin. 


Aion mennä tutustumaan museoon vähän myöhemmin. Luultavasti näinä aukeamisen alkupäivinä siellä on aikamoinen tunku.


Pidän kovasti Helsingistä ja etenkin kesällä kaupungin kaduilla kulkiessa voisi hyvin kuvitella olevansa ulkomailla. Niin paljon mielenkiintoista nähtävää siellä on. Kahviloiden ja ravintoloiden terassit ovat laajentuneet ja useimmissa niiden ulkoasuun on panostettu kiitettävästi. Kuvan ravintolaterassi on lähellä päärautatieasemaa,  Kansallisteatterin viereisen rakennuksen edustalla. Makuasioista ei tietenkään kannata kiistellä, mutta minusta nuo räikeän vihreät muovikasvit ovat ihan järkyttäviä.


Helpotukseksi ja toipumiseksi edellisen kuvan järkytyksestä tässä kasvitieteellisen puutarhan upeita kesä- vaiko syyspäivänhattuja. Olivat komeaa katseltavaa.

Lämmin kiitos Maritille kivasta retkipäivästä. 
Mukavia ja puutarhaisia syyspäiviä kaikille!

PS.
Kaikki tämän postauksen kasvikuvat (toiseksi viimeistä muovikasvikuvaa lukuunottamatta) olen ottanut Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Siellä otettujen kuvien kaupallisesta käytöstä on sovittava erikseen. Ethän siis ota kuviani omaan käyttöösi.