tiistai 3. lokakuuta 2017

Lapsuuden puutarhamuistot -haaste

Syysvuokko - Anemone hupehensis

Puutarhurin maja haastoi kertomaan lapsuuden puutarhamuistoja. Olen pyöritellyt haasteen aihetta muutaman päivän päässäni ja muistellut lapsuuteeni liittyviä puutarhakokemuksia. Pakko todeta, ettei kerrostalolapsuuteen kovin kummoisia puutarhamuistoja sisälly. 

Molemmat vanhempani ovat kotoisin maaseudulta ja isän vanhemmat elivät elämänsä loppuun saakka omassa talossaan vehreän pihapiirin ja puutarhan ympäröiminä. Mummun luona käytiin kuitenkin vieraisilla lähinnä kesällä ja jouluna. Silloin tavattiin myös setiä, tätejä, serkkuja ja naapureita. Käsiteltiin puolen vuoden tai vuodenkin asiat kahvin ja ruokailun lomassa. Ei niiden pikakäyntien aikana lapsella syntynyt minkäänlaista kosketusta puutarhaan. 

Asteri

Mummun ja papan puutarhasta muistan lukuisat isot omenapuut, marjapensaat ja porkkana- ja perunamaan. Muistan syreenipuut, joiden kesäisessä tuoksussa joskus juotiin pihakahvit. Vaikka en muista ainuttakaan perennaa, joita mummun puutarhassa olisi kasvanut, niitä on siellä vanhempieni kertomusten mukaan kuitenkin ollut. 

Jostain syystä mieleen on jäänyt puutarhan kohopenkit. Pienen tytön matala näkökulmako on aiheuttanut tällaisen muiston mieleenpainumisen? Sen sijaan kehäkukkia muistan mummulla aina kesäisin olleen ja sieltä varmasti juontaa into istuttaa niitä kesäkukiksi myös omaan puutarhaan.

Rhodo Gunningham's White kukki taas syyskuussa.

Vaikka lapsuudessani ei puutarhaa ollutkaan, parvekkeelle äiti laittoi joka kesä kukkia. Valkoista ja punaista isokukkaista petuniaa oli parvekelaatikoissa ja parvekkeen päätyyn äiti tapasi kylvää ruusupavun ja krassin siemeniä. Pavut ja krassit kiipesivät kesän aikana kattoon kiinnitettyjä lankoja pitkin ja muodostivat kukkaisan ja vehreän seinämän.

Kesämalvikki - Lavatera trimestris - kukkii yhä kasvimaan kupeessa

Lapsena ei välttämättä osaa kaivata sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Vanhempani eivät mielestäni ole haaveilleet omakotitalosta tai edes pienestä puutarhapalstasta. Äidille on riittänyt parvekekukat ja viherkasvit sisällä. Malli mullan tönkimiseen ja puutarhan laittamiseen minulta puuttuu täysin. En ole perinyt sitä äidinmaidossa, eikä ympärillä ole myöskään ollut muita sukulaisia tai läheisiä, joilta olisin voinut edes pienen kipinän saada.

Krassit kukkivat yhä, sillä pakkasöitä ei vielä ole ollut.
 
En muista koskaan erityisesti haaveilleeni omakotitalosta tai puutarhasta. Ainoa puutarhaan liittyvä ajatus, joka on pyörinyt päässäni ihan pikkutyttöajoilta on toive saada joskus poimia oman puun omenoita. 

Ensimmäinen kosketus maahan ja multaan tuli oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun seurusteluaikana kävimme nykyisen mieheni kanssa istuttamassa sipuleita ja perunoita anopin entisen ja silloin jo vain kesäkäytössä olevan kotipaikan kasvimaahan. Anoppi on naureskellut kerrostalotytön osaamattomuudelle, kun istutin sipulit multaan väärinpäin. 

Myöhemmin olen kuullut, ettei sipulien istutusasennolla ole väliä. Varsi lähtee kasvamaan kohti valoa, eikä Kiinaan, kuten minulle naurettiin. 

Syyshortensia - Hydrangea paniculata Vanille Fraise

Toiveet ja suunnitelmat kypsyvät ihmisessä aikojen ja monien erilaisten tapahtumien kautta. Kerros- ja paritaloasumista kokeiltuamme lähdimme etsimään tonttia ja sellaisen löydettyämme ryhdyimme omakotitaloa rakentamaan. 

Pihaan teetettiin istutussuunnitelma, jota on pääpiirteissään toteutettu. Pikkulapsivaihe ja työelämä nieli alkuvuosina ajan ja voimavarat, jonka jälkeen elämään tuli muita vaikeuksia. Puutarha koostui pitkään hedelmäpuista ja marjapensaista sekä laajasta nurmikentästä ja istutussuunnitelman mukaisista pensaista ja perennoista.  

Mies ei myöskään ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut puutarhan rakentamisesta. Jossain vaiheessa hän istutti kasvimaalle juureksia ja sipuleita, mutta sekin innostus on kuihtunut talvivalkosipuleihin. Nurmikkoa hän ei ole tainnut leikata vuosikausiin. On hän sentään taitava käsistään ja aikani ruinattuani olen saanut hänet tekemään tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia rakenteita puutarhaan. 

Syyshortensia - Hydrangea paniculata Vim's Red

Osaamattomuus ja alkuvuosien panostuksen puute näkyy yhä vahvasti puutarhassamme. 2000-luvun alkupuolella innostuin puutarhasta ihan uudella tavalla ja ryhdyin sitä systemaattisesti ja tarmokkaasti muokkaamaan. Aloitettuani blogin kirjoittamisen löysin aivan uuden maailman, joka on tarjonnut minulle valtavan määrän kasvitietoa, vinkkejä ja ideoita. Innolla olen ammentanut tietoa ja siirtänyt sitä konkreettisesti puutarhaani. 

Mustilanhortensia - Hydrangea paniculata Mustila

Olisihan se mukavaa, jos olisin saanut kunnon puutarhapistoksen syntymälahjana, lapsuudenkodin kasvumallina tai viimeistään heti tänne muuttaessamme. Vaan mitäpä sitä vanhoja asioita suremaan. Pääasia, että olen viime vuodet nauttinut täysillä puutarhastani ja siitä on muodostunut minulle tärkeä harrastus ja elämäntapa. Olen elävä esimerkki siitä, ettei multasormea tarvitse geeniperintönä saada, vaan käteen voi kasvaa kokonaista kymmenen multasormea ihan aikuisellakin iällä.
 
Sinitriteleia - Bordiaea 'Queen Fabiola'

Laitan tämän haasteen Puutarhurin Majan ohjeiden mukaisesti kolmelle seuraavalle bloggaajalle:

Kukkia ja koukeroita -blogiin Tuulikille
Puutarhan lumo -blogin Kruunu Vuokolle
Päivänpesän elämää -blogin Katjalle

Kirjoita blogipostaus lapsuutesi puutarhamuistoista. Kerro kirjoituksessa kuka sinut haastoi ja haasta kolme tai useampi bloggaaja mukaan muistelemaan.

Ethän ota haastetta kiviriippana, vaan vapaaehtoisena asiana, jonka voit toteuttaa itsellesi sopivana ajankohtana tai olla toteuttamatta laisinkaan.