Sinebrychoffin taidemuseossa, Helsingin Bulevardilla, on meneillään varmasti monia puutarha- ja kasvi-ihmisiä kiinnostava näyttely "Linné ja pieni pala paratiisia".
Näyttelyn esittelytekstissä sanotaan:
"Puutarha kertoo paljon ihmisen suhteesta ympäristöönsä, sillä se syntyy kulttuurin ja luonnon rajamaastossa. Puutarha on siten toiminut aina myös haaveiden ja maailmankuvien peilinä. Jokainen puutarhuri luo oman paratiisinsa."
Enpä osaisi paremmin sanoa. Maalauksia näyttelytilan seinillä katsoessani uppouduin taiteilijoiden siveltimenvetojen myötä kukkien kauneuteen. Siirryin hetkessä maaliskuun loskasta haaveiden tuoksuvaan maailmaan.
 |
| Johannes Borman: Kukka-asetelma |
Näyttelyä oli saapunut katsomaan runsas määrä ihmisiä, etupäässä naisia. Ajoittain joutui hetken aikaa sivussa odottamaan päästäkseen jotain tiettyä maalausta etusuoraan katselemaan. Joidenkin teosten vieressä oli enemmänkin tekstiä. Niiden lukeminen lisäsi tietoa ja auttoi ymmärtämään maalauksia paremmin.
 |
| David von Cöln (1689-1671 Tukholma): Näkymä etelästä Ulriksdaliin |
Kierroksen alkupäässä huomioni kiinnittyi maalaukseen Ulrikdsdalin linnasta puistoineen. Päässä syttyi ajatus, että onhan näkemisen arvoisia paikkoja kotimaan lisäksi kohtuullisen lähellä. Pahimpia matkakuumeita voisi viilentää Tukholman seudulla, jossa Ulriksdalenin linna puistoineen sijaitsee. Muistelen ainakin Suvikumpu-blogissa ihailleeni Slottsträdgården Ulriksdalin puutarhamyymälää. Linnan puistossa voi kesäaikaan vierailla. Tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa vaikka täältä.
 |
| Cornelis de Heem (1631-1695 Antwerpen): Kukka- ja hedelmäasetelma |
Nämä postauskuvani ovat kalpea aavistus maalauksista, joita kannattaa käydä lähempää tutkimassa. Kukkia oli kiva katsella ja tunnistaa. Onkohan taiteilijalla ollut useampi samanlainen kimppu siltä varalta, että jokin kukka nuupahtaa ennen sen ikuistamista?
 |
| Jacob Marrel: Kukkia lasimaljakossa |
 |
| Ferdinand von Wright: Haminanlahden puutarhassa 1856-57 |
Ferdinandin maalauksessa on hänen sisarensa lapsineen. Netin mukaan Ferdinandille itselleen oli valmistumassa kuvassa olevan aidan taakse oma talo nimeltään "Lugnet" eli rauha.
 |
| Anna Kjöllerfelt os. Sinebrykoff (1854-1943): Laakapisto-ompelutyö |
Kukka-aiheet ovat tuttuja käsityöihmisille. Ristipistotöitä useamman vuoden tehneenä oli pakko ihailla Anna Kjöllerfeltin laakapistotyötä. Hienoa, että se on säilynyt jälkipolvien nähtäväksi.
Lasivitriineihin asetettuja vanhoja puutarhakirjoja olisin mielelläni selannut enemmänkin. Ymmärrettävästi niihin eivät museovieraat pääse käsiksi.
 |
| Magnus von Wright: Kukkia |
Von Wrightin veljekset tunnetaan parhaiten lintumaalauksistaan. Veljeksistä vanhin, Magnus (1805–1868) teki jonkun verran myös asetelmia.
 |
| Konstantin Korovin: Kukkia |
 |
| Carl Ludvig Engel (1778-1840 Berliini): Puutarhapaviljongin piirustus |
 |
| Jean-Michel Picart (1600-1682 Antwerpen, Pariisi): Kukka-asetelma |
Jean-Michel Picartin maalauksen vierestä löytyy numeroilla varustettu kuva, jonka avulla voi tarkastaa, tunnistitko kaikki asetelman kukat.
Sinebrychoffin näyttelyssä on runsas valikoima kukkiin, kasveihin ja puutarhaan liittyviä maalauksia ja jonkin verran myös muuta nähtävää. Ei tarvita aasinsiltoja yhdistämään samaan näyttelyyn myös luonnontieteilijät Carl von Linné ja hänen oppilaansa Pehr Kalm. Kummallakin on suuri merkitys Suomen puutarhahistorian alkuvaiheessa.
Carl von Linnén 1735 julkaistu Systema Naturae -teos esittelee taksonomialuokittelun (tieteellinen luokittelu), jota käyttäen mm. kasvilajit ovat saaneet latinankieliset nimensä. Saan kiittää Linnétä tunnistaessani nimilapusta Tiarella cordifolian rönsytiarellaksi vaikkapa espanjalaisessa puutarhamyymälässä.
 |
| Carl von Linné (Walter Runeberg 1907) |
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné, (1707–1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian
isänä, ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi,
mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten
"kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja
"kukkaiskuningas".
Lähde: Wikipedia
Sinebrychoffin museokaupassa on myynnissä monenlaista tavaraa niin aiempien kuin tämän Linnén näyttelyn tiimoilta. Ilokseni löysin pöydältä kirjan "Linné ja pieni pala paratiisia", joka liittyy käsillä olevaan näyttelyyn. Ei siis todellakaan tarvitse murehtia, jos jokin näyttelyn teoksista jäi vähemmälle huomiolle. Kirjan avulla voin ihailla maalauksia ja mikä parasta, ammentaa tietoa puutarhasta ja puutarhahistoriasta sekä kukista maalaustaiteessa. Kirja on sekä kaunis katsella että erinomainen tiedon lähde. Suosittelen.
Ostinpa myös postikortteja sekä uuden silmälasien puhdistusliinan, jossa tosin on kuvana flaamilaisen taiteilijan, Cornelis de Vos:n "Kaksi sisarta" -maalaus. Toivoin kovasti, että myynnissä olisi ollut kukka-aiheisia silmälasiliinoja. Sellaisia ostin käydessäni kesällä 2016 Berliinin Gärten der Welt -näyttelyssä. Jaoin niitä tuliaisina ja sen ainokaisen oman kadotin muutama viikko sitten. Pienet liinat ovat näppäriä myös kännykän putsaamisessa.
 |
| Ambrosius Bosschaert (1573 Antwerpen – 1621 Haag) oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut asetelmiin erikoistunut taidemaalari, joka kuvasi erityisesti kukkia. Bosschaertilta on säilynyt noin 50 työtä. Hänen ensimmäiset kukka-asetelmansa saattoivat olla kasvitieteellisille puutarhoille tehtyjä tilaustöitä. |
Linné-näyttelyn teemaan sopii mainiosti ystävältä saamani 1000 palan kukka-aiheinen palapeli. Eikö olekin hieno! Sormet jo syyhyävät päästä aloittamaan palojen pyörittely.
Vuosia sitten teimme Ukkokullan kanssa ahkerasti isoja palapelejä. Jossain vaiheessa laitoin vanhat palapelit kiertoon. Tämä Bosschaert-palapeli on valmiina 735 x 510 mm. Palapelin kokoamista varten on tekeillä levy, joka helpottaa työn siirtämistä sivuun silloin, kun tilaa tarvitaan johonkin muuhun. Kunhan Ukkokulta muistaa levyn kellarissa leikata.
Maaliskuu on alkanut auringonpaisteessa. Valon ja lämmön lisääntyminen herättää toivon kevään edistymisestä. Kunpa säteet sulattaisivat kovimmat sydämetkin.
Kohti kevättä siis mennään!
