Prunus 'Accolade' - Koristekirsikka |
Jos et tiedä mitä tekisit tai millä päiväsi täyttäisit, hanki puutarha. Sen jälkeen ei ole vapaa-ajanongelmia. Aina on jotain tekemistä. Ellei ole, aivan varmasti keksit kohennettavaa, siirrettävää, kitkettävää, tuettavaa. Tekemisen päälle on vielä kierrettävä kaikki penkit ja puskat siltä varalta, että jotain pientä tai isoa olisi ilmestynyt nähtäväksi.
Luultavasti pitkän aherruksen palkinnoksi olet saanut jäykän selän ja kolottavat lihakset. Ei haittaa pienet säryt. Tiedät tehneesi ainakin osan suunnittelemastasi. Seuraavaksikin päiväksi jäi listalla olevia hommia. Todennäköisesti yön aikana keksit kaksi tai kolme, kenties viisi uuttakin uurastuksen kohdetta.
Anemone ranunculoides - Keltavuokko
Varmaan useimmat puutarhaihmiset ovat hyörineet ja pyörineet vapun ja sen jälkeisen viikonlopun tekemässä kevättöitä puutarhojensa parissa. Niin minäkin. Laiska töitään luettelee, mutta nyt on ihan pakko ylpeillä kaikista aikaansaannoksistani.
Kurkut on siirretty isoihin astioihin. Kurpitsat kylvetty. Tsinniat ja samettikukat samoin istutettu isompiin potteihin. Kellarikasvattamon taimet on kasteltu.
Ulkona työskentelyn on joutunut välillä tauottamaan tai lopettamaan kokonaan, kun vettä on vihmonut taivaalta. Tuulistakin on ollut, mikä ei sinänsä ole haitannut ulkona olemista.
Perjantaina leikkasin tämän kasvukauden ensimmäisen kerran nurmikon. Ukkokulta huolsi ruohonleikkurin. Silti se ei meinaa millään käynnistyä, leikkaa huonosti ja on vähän väliä aikeissa sammua. Työ kuin työ sujuu toimivilla välineillä. Jos työvälineen kanssa joutuu koko ajan kikkailemaan, menee hermo. Ainakin minulta. Ukkokulta tutkii vielä ruohonleikkuria. Jos sitä ei saada kuntoon, on lähdettävä rautakauppaostoksille.
Liljakukko |
Vappuaaton pihakierroksilla löysin kuusi liljakukkoa. Kaikki kirjopikarililjoista. Vappupäivänä vain yhden, mutta sekin oli liikaa. Kaikilta lähti odotetusti henki. Minun toimestani.
Tein suihkupulloon valkosipulivettä, jolla kiersin ruiskuttamassa kaikki liljat. Myös kirjopikarililjat ja varjoliljat. Lilja kuin lilja, kelpaavat kaikki liljakukoille. Liljakukot suunnistavat liljoille näille kasveille ominaisen hajun perusteella. Kun liljat suihkutetaan valkosipulin tuoksuisiksi, menee liljakukkojen vaistot sekaisin ja liljat jäävät rauhaan. Tämän vinkin on vahvistanut toimivaksi mm. emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi.
Valkosipulisuihkutuksen jälkeen tuli kaatosade, joten kierros on uusittava. Lämpimänä päivänä tehty ruiskutus tehoaa parhaiten.
Päivänliljapenkin päähän tuleva portti on vielä vähän kesken. Muutama ruskeaksi sudittu poikkipuu on kellarissa kuivumassa. Viiniköynnös, jonka ohjaan köynnöstukeen/porttiin, pukkaa jo silmuja, mutta uutta kasvua siinä ei vielä ole. Portti ehtii hyvin valmistua ennen kuin viiniköynnös kaipaa tukea.
Kasvihuoneen lattia ja hyllyt on pullollaan purkkeja. Laitoin tuplaharsot molemmille pitkille sivuille, päätyyn ja oviaukkoon, vaikka mitään kovin arkaa kasvarissa ei vielä olekaan. Onpahan harsot sitten valmiina, kun tomaattien on aika muuttaa sinne.
Purkeissa on saksalaisesta Liiteristä ostettuja juurakoita. Lisäksi siellä on monta kasvia, jotka kaivoin Majalispenkistä. Joitakin Majalispenkin kasveja istutin suoraan uusille paikoille, mutta osa vaatii vähän pohdintaa, minne ne laittaisin. Komeamaksaruohoa, päivänliljoja, iriksiä, arovuokkoa, kultapalloa, soihtunauhusta.
Jo syksyllä siirsin Majalispenkin reunasta kuunliljat lavakaulukseen. Ne ovat talvehtineet hyvin. Siirsin nekin purkkeihin. Niille on jo paikka katsottuna. Paikka, josta on muut siirrettävä toisaalle. Josta taasen on otettava jotakin pois. Eli domino-ilmiö meneillään.
Harvoin on tällaista kevättä, jolloin kaikki isommat purkit on jo taimien käytössä. Kultapallot istutin reikäpohjaiseen ämpäriin, kun muutakaan ei enää olllut.
Majalispenkki
Majalispenkistä katkoin suureksi kasvaneen metsäruusun varret jo syksyllä. Kaivoin myös jonkin verran juurakoita, mutta työ on uskomattoman raskasta. Ruusupensas on vuosikausien aikana kasvattanut vahvat juuret. En kaihda koviakaan töitä, mutta päätin, etten anna metsäruusun haastaa liikaa selkääni. Etenkin, kun tänä päivänä lääkärin pakeille ei ole helppoa eikä halpaa päästä. Metsäruusu lähtee, päivämäärä on vielä hiukan avoin.
Kävin hakemassa Rustasta kanankakka+merileväsäkillistä, jota siellä ei ollut. Ovensuusta tarttui kuitenkin kaksi lehtoakileijapurkkia. Katsokaapa taimilapusta alkuperämaata. Saska! Jokin uusi eurooppalainen valtio varmaankin.
Clematis Alpina - Alppikärhö |
Liljakukko- ja voikukkakierroksia puutarhassa tehdessäni löydän monenlaisia kivoja ja yllättäviä asioita. Pikkupuutarhan köynnöskaaressa kasvava alppikärhö on levinnyt pitkin poikin. Tuossa se nousee pallohortensia 'Pink Annabellen vierestä, puolentoista metrin päässä emokasvistaan. Luultavasti joku alppikärhön versoista on kasvanut maata pitkin ja juurtunut tuohon. Olkoon siinä.
Clematis 'Princess Diana' - Tarhakellokärhö |
Alppikärhöt heräävät ensimmäisinä. Siinä ei ole mitään uutta ja outoa. Sen sijaan alapihan Ruusupenkin päässä kasvava tarhakellokärhö 'Princess Diana' on aiemmin ollut reilusti mattimyöhäinen. Nyt se työntää tyvestä versoja.
Samoin Oikearinteen alalaitaan syksyllä purkista siirtämäni 'Hagley Hybrid' on hyvin hereillä. Kuten vanhempi 'Hagley Hybrid' -veljensä yläpihalla. Loistokärhö 'Multi Blue' Päivänliljapenkissä on niin ikään työntänyt ensimmäiset versonsa ilmoille. Vieressä kasvavasta 'Rouge Cardinalista' en vielä löytänyt eloa.
Lonicera periclymenum 'Serotina' - Ruotsinköynnöskuusama |
Viime vuonna uuteen Köynnösnurkkaukseen istutetut kaksi ruotsinköynnöskuusama 'Serotinaa' ovat ylenpalttisen innostuneita kasvamaan. Saaripalstan Sailalta saadusta pikkuisesta 'Serotinan' alusta en osaa nyt sanoa juuta enkä jaata. Myöhään syksyllä se oli vielä oikein virkeä.
Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa
Kasvimaalla ruohosipuli ja persilja ovat hyvässä kasvussa. Kuin myös kiinansipuli ja talvivalkosipulit. Omaa parsaa saamme vielä hetken odottaa. Lavakaulus numero Kahdeksassa se on jo noussut pintaan kurkkimaan maisemia.
Vaahteravauva |
Vaahteravauvojen kitkentä jatkuu, jatkuu, jatkuu... Sateiden jälkeen Kääriäisen vihreät koukut ovat suoristuneet ja kasvattaneet lisää lehtiä. Varsi on muuttunut puisemmaksi ja juuri on matkalla Kiinaan. Nyt tarvitaan jo tiukka ote ja kumea ähkäisy, jotta vaahterantaimi irtoaa maasta.
Taraxacum - Voikukka
Voikukat kukkivat jo kotikadun ojanpientareilla. Pian myös omassa pihassa, sillä puiston puolella niitä kasvaa joka vuosi keltaisenaan. Sieltä tuuli kuljettaa siemeniä minun kitkettäväkseni. Nurmikolla saavat kasvaa, kunnes ruohonleikkuri hoitaa homman. Sen sijaan istutusalueilla ja käytävillä en halua voikukkien kasvavan. Kaksi kunnon voikukkakierrosta olen jo tehnyt. Seuraavat kierrokset ovat jo näköpiirissä.
Voikukkien äiti on kyllä kasvattanut lapsosensa nöyriksi. Isotkin lehtiruusukkeet ovat aivan maanmyötäisiä. Siinä keskellä sitten nuppu jos toinenkin painuu littanaksi odottaen tilaisuutta venyttää kukkavartensa kaikkien näkyville esitelläkseen keltaisen kukkansa. Ja millaiset juuret voikukilla onkaan! Paksut ja pitkät. Parhaassa tai pahimmassa tapauksessa juuret vielä mutkittelevat kiven alla, jotta niitä ei hyvällä tahdollakaan saa kertakiskaisulla ehjinä irti. Voi sitä onnistumisen iloa, kun kerrankin saa 20-senttisen voikukan juuren kokonaisena ylös.
Mahonia |
Kaikenlaista kivaa siis puutarhassa tapahtuu. Vasta aloitettiin toukokuu eli paljon on vielä löydettävää, koettavaa ja katseltavaa.
Tulkaahan mukaan jakamaan kuvia ja juttuja omista puutarhoistanne.