lauantai 10. elokuuta 2024

Älä sade murjo hortensioitani!

Hydrangea paniculata Grandiflora 29.7.2024
 
Hortensioiden kukinta on tänä kesänä runsasta ja kukinnot isokokoisia. Leikkaan syyshortensioista keväisin vanhat kukinnot pois, lyhennän pitkiä oksia ja poistan hennoimpia ja huonokuntoisia kokonaan. Näin olen toimnut vuosia. Niin myös tänä vuonna. Hortensiat vihertyvät monia muita kasveja hitaammin. Alkuun päästyään ne ottavat muut kiinni nopeasti niin lehtien kuin oksienkin kasvussa.

Rankkasade 4.8.2024


Syyshortensiat eivät yleensä kaipaa tukemista. Pallohortensioita olen tukenut, koska niiden varret ovat hennompia ja suuret kukinnot painavia. Heinäkuun lopun ja tämän elokuun alun sateet ovat tulleet rajuina kuuroina. Tunnin pari sataa sellaisella voimalla, että kaikki lakoaa. Sitten saattaa olla puolikin päivää taukoa, jopa auringon paistetta. Kunnes jälleen saapuu puutarhaa piiskaava rankkasade, johon usein liittyy puuskainen tuuli. Taitavat olla enemmän ukkosmyrskyjä kuin tavallisia kesäsateita.


Viikon takaisessa myräkässä syyshortensiasta murtui iso oksa. Harmittihan se, mutta sainpa kerrankin kukintoja maljakkoon. Useat muutkin oksat nuokkuivat surullisina alaspäin, joten tuin niitä sitomalla ne takana olevaan marjakuuseen. Ravistelin litimärkiä kukintoja varovasti, jotta ne jaksaisivat nousta edes vähän pystymmäksi. Osa nousi, osa ei.

Hydrangea paniculata Grandiflora 10.8.2024

Tänään, lauantaina, aamuvarhaisella saapui jälleen kunnon kaatosade navakoiden tuulenpuuskien kera. Nyt syyshortensia on entistäkin nöyrempi ilmestys. Pahoin pelkään, ettei se tuosta enää virkisty. Varsinkin, kun voimakkaita sateita on luvassa tulevillekin päiville.


Jossain vaiheessa murehdin pihatöiden kasaantumista. Ihan turhaan. Pala palalta lista on lyhentynyt, vaikka sateista johtuen on ollut pakko pitää kokonaisia välipäiviäkin. Kanttausurat eivät enää vaadi jatkuvaa huoltoa. Kerran pari kesässä käyn ne kunnolla läpi kitkemällä rikkaruohoja. Muutaman kerran kesän aikana siistin istutusalueiden reunat trimmerillä. Sillä saa hyvin estettyä nurmikon valtausyritykset. Vanhalla ruohonleikkurilla pääsi lähemmäs istutuksia, jolloin kanttausuratkin pysyivät siistimpinä. Nykyisen ruohonleikkurin terän ulottuvuus on kapeampi, eikä se pääse leikkaamaan nurmikon ja istutusalueen rajapintaa riittävän hyvin. 


Akulla toimiva trimmeri on kätevä viedä mihin tahansa puutarhan nurkkaan. Sen ongelma on muoviset terät, jotka pieneenkin kiveen tai muuhun osuessaan katkeavat tai lentävät kokonaan johonkin pusikkoon. Taskussa on aina oltava vino pino ylimääräisiä teriä. Koko puutarhaa ei myöskään yhdellä akun latauksella siivota, vaikka meillä on akkujakin kaksi.


Pari vuotta sitten hankittu sähkötoiminen trimmeri on tehokas. Johdon kiskominen perässä ei ole vaivattominta touhua, mutta olen organisoinut reitit työn edistymiseksi sujuvasti.


Torstaina leikkasin ensin nurmikon ja sen jälkeen oli tarkoitus trimmata kanttausurien nurmikkoreunat. Muutaman pätkän sainkin hyvin hoidettua. Sitten trimmeristä loppui siima. Ei hätää, kun varakela kulki mukana. Edessä olikin uusi ongelma, sillä kelakotelon muovinen kansi oli murtunut niin pahasti, että se oli roskistavaraa. 

Siimakelakansi kuvattu sateisella terassilla lauantaina.
 
En yhtään tykkään keskeneräisistä töistä, mutta minkäs teet. Siimakela ei toiminut millään ilveellä ilman kantta. Maalasin jo mielessäni kauhuskenaarioita, että rikkoutuneen muoviläpyskän vuoksi joudun ostamaan kokonaan uuden trimmerin. Tietokone auki ja googlen ihmeelliseen maailmaan seikkailemaan. Ratkaisu löytyikin vikkelästi. Trimmeriin on saatavissa uusia kelakansia. Perjantaille tulikin sitten ostosreissu naapurikylään, josta varaosa löytyi. Harva se päivä jaksan kyllä ihmetellä, miksi vaativiinkin tehtäviin tarkoitettuihin työkaluihin laitetaan helposti rikkoutuvia muoviosia?


Kesäkuun alussa ripottelin pussillisen köynnöstävien kesäkukkien siemeniä isoon ruukkuun. Pussissa mainittiin mm. krassit, joiden taimia mullasta pian pilkistikin. Eräs voimakaskasvuinen, isolehtinen kasvi ihmetytti. En nimittäin ihan heti osannut odottaa, että kesäkukkaköynnösten joukosta versoisi kurpitsa. Kurpitsa kukkii runsaasti, mutta yhtään hedelmää ei ole kehittynyt. Mikähän kurpitsa hän lienee? Varsi venyy ja kasvaa voimalla. Aikoo ilmeisesti siirtyä terassilta meille sisälle.


Kurpitsa siis voi hyvin, krassit vastaavasti eivät. Niihin ilmaantui toukkia, jotka ovat kaiketi kaaliperhosen toukkia. Tämä ei ole mikään yllätys. Näin on käynyt krassien kanssa ennenkin. Yläpihan toisessa paikassa isossa ruukussa kasvaviin krasseihin ei vielä ole toukkia tullut. Kaipa sekin vielä tapahtuu.

Sadepilvinäkymä 10.8.2024

Sadepilvet seilaavat taivaalla, mutta lännessä näkyy jo hieman kirkasta. Nyt on hyvin märkää, sillä viimeisen tunnin aikana vettä tuli vajaa 10 mm.  Puutarhan kuivumista odotellessa on sopiva rako tehdä kotihommia. 

Alkuviikon perhosia, vaan ei kotipihassa.


Kesällä saa kuin saakin sataa. Kunhan se ei murjo hortensioitani.

Mukavaa viikonloppua kaikille!