torstai 21. elokuuta 2025

Mitäpä sitä muuta...

Amiraali punahatussa
 

  ...kuin puutarhassa touhuamista. Tämä kesä näyttää hupenevan vauhdikkaasti. Sää on laittanut kapuloita rattaisiin keikkuen äärimmäisyydestä toiseen. Joko vettä sataa rankasti tai sitten helle vuodattaa hikeä viikkotolkulla. Heinäkuussa isän pitkittynyt hengitystieinfektio aiheutti ylimääräistä hässäkkää huolesta puhumattakaan. 

Elämässä saa olla välillä vipinää, kunhan sitten taas tasaantuu. Joitakin viehättää yllätyksellisyys ja monenlainen ohjelmallisuus tavallisena arkenakin. Minä taas pidän selkeydestä. Siitä, että tiedän päivieni aikataulun ja voin siihen ihan itse vaikuttaa. 

Joku hopeatäplä kallionauhuksessa


Arkeni on palautunut normijärjestykseen. Olen taas saanut pureutua puutarhassa touhuamiseen. Heinäkuussa tuntui, että kaikki on rempallaan ja tekemistä yllin kyllin. Kummallista, miten työmäärä näyttää aina kovin suurelta. Kun sitten ryhtyy toimeen, valmista tuleekin tasaista tahtia. Nopeammin kuin etukäteen kuvittelee.

Sain Lappalainen etelässä -blogin Nilalta runsaasti jakotaimia. Ne on nyt kaikki kaivettu maahan, vaikka hetken homma näytti suorastaan toivottomalta. Siksi, että uusille kasveille oli tehtävä tilaa muutenkin täyteläisessä puutarhassa. Dominoa on pelattu toden teolla. Käytännössä olen kaivanut puolet Ovaalipenkin, Kaivoruusupenkin ja Pikkupuutarhan Kivipenkin kasveista ylös. Pelkkä kasvien ylös kaivaminen ei riitä, vaan multa on putsattava ja muualle lähtevät kasvit siivottava.

Myös Vasenrinteessä ja Oikearinteessä olen myllännyt. Tehnyt tilaa uusille kasveille ja kitkenyt rikkoja. Oikearinteestä nostin sulkaneilikat saadakseni niiden sekaan kasvaneet heinät pois. Ja sitten sulkaneilikat takaisin maahan. 

Majalispenkistä otin pois kukkineet ja pitkin pituuttaan laonneet pioniunikot. Keräsin niistä siemeniä. Muutama metsäruusun taimi on penkistä noussut, joten on viisasta maltaa uusien istutusten kanssa. Alue ei juuri nyt ole kauneinta katsottavaa. Se ei minua liiemmin häiritse. Osa penkistä saa olla multaisena jatkossakin, koska aion jättää siihen tilan jokakeäisille daalioille.

Majalispenkki

Uskaltauduin kuitenkin siirtämään Majalispenkkiin toisaalla, vähän huonossa paikassa asuneet kaksi atsaleaa. Tuosta kulmauksesta ei ole ruusuntaimia noussut. Uskallan luottaa, ettei nousekaan. Entä jos niin käy? Sitten toimitaan sen mukaan.

Auringonkukka 'Astra Gold'

Auringonkukat saavat toistaiseksi olla Majalispenkissä. Sain tämän 'Astra Goldin' siemenet Kivipellon Sailalta. Pahoittelen, jos muistan väärin. Pitäisi aina kirjata kaikki ylös. 


Oikearinteen päässä kasvavat vuorimännyt näyttävät tästä suunnasta hauskoilta tupsupäiltä. Nämä ovat siis niitä, joita en tyhmyyksissäni ymmärtänyt typistää alusta lähtien. Kaikkein honteloimmat raaskut sahattiin vuosi sitten pois.

Istutin vuorimäntyjen vierelle lumikärhön. Tästä kuvakulmasta katsoen ylävasemmalle. Ajatuksena on, että lumikärhö kaunistaisi vuorimäntyjen karut rungot. 

Clematis 'Summer Snow' (Paul Farges) - Lumikärhö


Aluksi kävin ohjaamassa kärhön versoja runkoja kohti. Sitten muut kiireet saivat unohtamaan kärhön. Siellä se on ihan omia aikojaan kiivennyt rinteessä ylimpänä olevaan vuorimäntytupsuun.


Tässä kärhöä ja vuorimäntyjä katsotaan taas yläpihan suunnasta. Kärhöä pitäisi ohjata enemmän vasemmalle, ankeimman vuorimännyn runkoa kohti. Kärhöjä ei vain väännellä ja käännellä niiden kasvuvaiheessa. Versot katkeavat. Projekti jatkuu ensi keväänä.


Tästä kyllä näkee, että kärhöllä on ihan oma tahto. Se aikoo itse päättää suuntansa. Tässä se jo kurkistelee kaikkein korkeimman vuorimännyn latvusta. Joka on väärässä suunnassa.


Siirsin Oikearinteeseen Pikkupuutarhasta kunnon kokoisen pallohortensian juurakon. Ison osan siitä istutin vaaleanpunaisten Pink Annabellejen yläpuolelle. Leikkasin suurimman osan oksista mataliksi, jotta se olisi juurten kanssa tasapainossa ja jaksaisi kotiutua. Pari oksaa jätin kukkiviksi, ihan vain omaksi ilokseni. Pallohortensioiden vasemmalle puolelle istutin punakeltaista päivänliljaa.


Kriikunapolulta kaivoin kymmenittäin pikkuisia ranskantulikukan siementaimia. Monen monta kertaa kävelin Kriikunapolun ohi kauhistellen sotkuisuutta. Sitten tuli sopiva väli, jolloin tartuin toimeen. Eipä siinä kauaa mennyt, kun paikka oli kitketty. Tässäkin taas hyvä esimerkki siitä, kuinka tekemätön työ rassaa huomattavasti enemmän kuin alkuun luuleekaan.

Nyt myös kaikki alapihan kanttausurat on huollettu. Ei niissä nyt niin valtavasti rikkoja ollut. Enimmäkseen ratamoa ja muutamia voikukkia. Siistin nurmikkoreunat ensin trimmerillä. Sen jälkeen kävin ura kerrallaan läpi möyhentimen kanssa. 

Kyllästyin kiskomaan metrien pituista sähköjohtoa perässäni pitkin alapihan joka nurkkaa. Päädyin ostamaan akkukäyttöisen trimmerin. Kätevä vempain. Paitsi akku, jonka teho kestää 15 minuuttia. Sitten odotellaan tunti akun latautumista. Hyvä, että trimmerissä on kaksi akkua. Nyt ymmärrän, miksi tehokkaammalla akulla varustettu trimmeri olisi maksanut tuplasti enemmän. 


Pikkupuutarhan Kivipenkki kaipasi uudistusta. Nyt se saa sitä osakseen. Kaivoin hurjan korkeiksi kasvavat kultakärsämöt, syysleimut, lehtoängelmät ja kyläkurjenpolvet ylös. Ne muuttivat muualle. Tilalle siirsin komeamaksaruohoa kahdesta muusta paikasta. Näistäkin leikkasin osan mataliksi juurtumisen edistämiseksi. Penkin etualaan en liiemmin koskenut, koska siinä on pystykiurunkannusta ja muita nyt piilossa olevia kasveja.
 
Mustarastaat ovat käyneet kuopimassa penkkiä reunustavia turveharkkoja. Niitä on muutama vielä varastossa, joten aion korjata reunusta. 
 
Hydrangea arborescens 'NCHA2' Pink Annabelle


Pikkupuutarhassa kaikki on kasvanut liiankin villisti. Rehevää saa olla, mutta olisi kiva saada puutarhuri itsekin sekaan mahtumaan. Vaaleanpunainen pallohortensia Pink Annabelle joutuu kurkkimaan muiden kasvien välistä ja yli. Tiedän sentään itse, että siellä se on. Ihan mistä tahansa sitä ei näe.

Bermudakin on pullollaan vihreyttä. Syysleimut ovat kärsineet kovista sateista. Valkoiset 'David' -syysleimut pysyvät paremmin pystyssä. Korkeaksi venähtänyt, suurikukkainen syyshortensia on myös osin pahasti lotkollaan saatuaan useamman rankkasateen niskaansa. Joitakin oksia on kokonaan katkennut. Riittääpä leikkokukkia omasta takaa.


Alapihan Viiniportin Zilga on vyörynyt voimalla kohti portin toista puolta. Olen leikannut pisimpiä versoja ohjeiden mukaan siten, että tertun jälkeen jätän kaksi lehteä. Tertuttomiin oksiin taasen viisi lehteä.

Rypäle 'Zilga'
Viiniportin Zilgassa on yllättävän useita rypäleterttuja. Niissä ei vielä ole väriä.

Rypäle 'Zilga'


Pergolan köynnöksessä rypäleitä on taas paljon. Jos viime vuonna saimme kaksi ämpärillistä, tänä vuonna tulee vielä enemmän. Osa on jo alkanut värittyä. Toivottavasti kylmenevä sää ei pilaa satoa. Seuraaviksi öiksi on ennustettu vain +4 astetta. Huh, aika kylmää. Kesähän vielä on.

Austin-ruusu 'Lady of Shalott' ja lude


Kaivamista ja kuopimista puutarhassa riittää edelleenkin. Jospa silti ehtisin paremmin kirjoittamaan omia juttuja ja kommentoimaan teidän tarinoitanne.

Kivoja elokuun lopun päiviä!