Marraskullero ja muut myöhäiset kaverit

Crocus speciosus - Syyssahrami villiporkkanoiden kupeessa

 
Syyssahrameita olen istuttanut ennenkin, mutta mitään mainittavaa loistoa ne eivät ole tarjonneet. Ehkä olosuhteet eivät ole niitä suosineet tai sitten olen jollain tavalla mokannut niiden istuttamisen. Vuosi sitten istutin syyssahrameita kahteen paikkaan; toisen ryppään puistorajalla olevan aidan eteen ja toisen syysomenan tyvelle. Nousivat ihan kivasti jo istutussyksynä, mutta tänä syksynä ne osoittavat parhaat puolensa. Ehkä pitkään jatkunut lämmin syksy auttaa kukkien avautumisessa.

Crocus speciosus - Syyssahrami

Parhaiten ovat kukkansa avanneet aidan edustan krookukset. Myös syysomenan krookukset ovat nyt avanneet nuppunsa vähän runsaammin, mutta ne näyttävät myös lakastuvan pian aukeamisen jälkeen. Voisiko syynä olla muun kasvillisuuden suojaavan vaikutuksen puute? Aidan vieressä kasvavat syyssarhamit tukeutuvat villiporkkanan varsiin ja lehtiin saaden niistä varmasti myös lämpö- ja tuulisuojaa.

Crocus speciosus - Syyssahrami ja ötökkä

Ötökätkään eivät vielä ole menneet talviunille. Monenlaista mönkijää olen haravoidessani ja kulkiessani puutarhasta tavannut. Sahramin terälehden laidalla keikkuva ötökkä näyttää olemukseltaan heinäsirkalta, mikä se tuskin on. Virkeä veikitta kuitenkin, eikä ollenkaan kohmeisen hidas. Tuskinpa +14 paisteessa kovin kohmeiseksi ötökätkään tulevat.

Tintit käyvät jo koputtamassa keittiön ikkunalautaa vihjaillen siementarjonnan puutteesta. Koska maa on täysin sula ja ilma lämmin, en vielä aloita lintujen ruokintaa. Ruokinta suositellaan aloitettavan, kun maa jäätyy tai tulee lumipeite. Tosin mustarastaiden ja sinitiaisten ilmaantuminen pihapiiriin kertoo ruoan vähentyneen luonnosta, mikä on hyvä syy aloittaa ruokinta. Odottelen kuitenkin vielä vähän aikaa.

Trollius chinensis - Kesäkullero

Kesäkullero se vaan jaksaa jatkaa kukkimistaan. Viime kuussa ehdotin sen nimi muutettavaksi lokakulleroksi. Hiukan jo terälehdissä on rupsahduksen makua, joten aika näyttää, jääkö tämä puutarhani historiaan marraskullerona vai kiriikö se vielä joulukulleroksi.

Omphalodes verna - Kevätkaihonkukka

Kevätkaihonkukka ei sinänsä yllätä marraskuisella kukallaan. Sehän on niitä kevään ensimmäisiä kukkia lemmikin ohessa. Ja yleensäkin kevätkaihonkukka kukkii maltillisemmin loppukesästä, joten ehkä tämä yksilö on muuten vain hidasta sorttia.

Hydrangea arborescens - Pallohortensia

Myös yksi pallohortensia on kyllästynyt odottamaan kevättä ja päättänyt avata uuden kukkapalluran. Valkoinen kukka näkyy kyllä erinomaisen selvästi muuten ruskeaksi ja paljaaksi muuttuneessa penkissä.

Euphorbia dulcis 'Chamelleon' 

Chamelleon-tyräkki kiinnitti katseeni auringon saadessa sen punertavat varret näyttämään kauniilta. Chamelleon versoo keväällä maasta uudet varret, mutta annoin nätin näkymän jäädä keräämään uusiakin katseita lumikärhön kupeeseen. Olen saanut tämän kasvin Saaripalstan Sailalta muutama kesä sitten. En löytänyt suomenkielistä nimivastinetta tälle tyräkille. Saila uskoakseni tietää, jos nimi löytyy.

Biokompostorin lämpötila laski alle 10, josta päättelin alaosa olevan täynnä. Niin olikin. Sain kottikärryllisen mustaa multaa, jossa vain kananmunankuoret olivat lähes entisellään. Nykyisin murskaan kananmunankuoret pieneksi silpuksi viedessäni ne kompostoriin. Siten ne katoavat nopeammin mullan seasta, eivätkä linnut tongi niitä mullasta ja levitä ympäriinsä. Mullan laitoin kasveista tyhjentyneisiin lavakauluksiin, jossa se saa muhia valmiiksi vastaanottamaan keväällä uusia siemeniä.

Kompostoinnista ja kaikesta jätteenkäsittelystä on ollut mediassa viime päivinä runsaasti keskusteluja, kun jätelainsäädäntöä ollaan uusimassa. 30 vuoden kompostointikokemuksella tiedän, ettei bio- ja puutarhajätteen kompostoiminen ole työlästä eikä vaikeaa. Moni myös väittää, että kompostoiminen vie valtavasti tilaa, mitä ihmettelen. Puutarhajätteitä varten tietenkin tarvitaan vähän isompi yksikkö, mutta biojäteastia vie enimmillään neliön. 

Kunnon jyrsijäsuojatun biojäteastian saa alle 500 eurolla. Kertainvestointina tietenkin kirpaisee, mutta käyttövuosille jaettuna ei ole iso hinta. Veikkaan, että biojätekompostorimme kestää yli 20 vuotta, kuten kesti edellinenkin huomattavasti heppoisempi versio. Ihmiset, jotka kompostorin kalleudesta eniten narisevat, vaihtavat autoa muutaman vuoden välein ja reissaavat ulkomailla monta kertaa vuodessa. Kaikki on kovin suhteellista. Asenne ratkaisee - tässäkin asiassa.

Crocus speciosus - Syyssahrami