Kilpaa sateen kanssa

 
Kolmen viikon helleputki sai aikaan puutarhatöiden kasaantumisen. Kolmenkympin mittarilukemissa tein ulkona lähinnä pakolliset hommat eli kastelun. Helteet päättyivät toistuviin sadekuuroihin. Ukkonenkin välillä jyrisee. Puutarha on saanut olla melko lailla omillaan. Muutenkin viikkoihin on kertynyt monenlaista menoa ja arkea sekoittavia asioita. Isän hengitystieinfektio ei mennytkään ensimmäisellä lääkekuurilla ja hoidoilla ohi. Se uusi. Ehdin jo miettiä, onko keväällä 98 vuotta täyttävän miehen matka kuljettu. Niin vain mies selätti taudin jatkaen hidastunutta elämäänsä eteenpäin. 

Ovaalipenkki

Joka kerran Nilan antamien jakotaimien ohi kulkiessa omatunto vihlaisee. Pitäisi saada kasvit maahan ennen kuin mätänevät tai muuten vain hylkäävät minut. Jokaisen 15 eri kasvilajin kohdalla istutus on tarkoittanut jonkun alueen uudistamista ja eritoten vanhojen kasvien ylös kaivamista. Joko kokonaan tai osittain tai siirtoa toisaalle odottaen. 

Ovaalipenkille en ole aikoihin tehnyt paljon mitään. Joskus olen laittanut sinne jonkun kasvin, joskus taas poistanut ja siirtänyt yksittäisen kasvin muualle. Perjantaina keräsin itseni puhtia täyteen ja lähdin urakoimaan. Penkistä lähtivät kaikki siperiankurjenmiekat, jotka olisi jo aikaa sitten pitänyt jakaa. Samoin poistin kevätkaihonkukat. Komeamaksaruoho 'Carlin' nostin astiaan odottamaan uudelleen istutusta. Ehkä takaisin Ovaalipenkkiin tai jonnekin muualle.

Siperiankurjenmiekat

Siperiankurjenmiekassa olikin kaivamista. Sen juurakko ei ihan helpolla suostu irrottamaan otettaan maasta. Kottikärryllinen iris sibiricaa odottaa tyttären pihalle muuttamista. Kevätkaihonkukkaa on monessa paikassa niin runsaasti, että se lähti kompostiin. Tai itse asiassa multasäkkiin monen muun lähtökäskyn saaneen kera. Säkkejä kertyi peräti kolme kukkuraista. Enimmäkseen rikkaa, juurenpalasia ja muuta sellaista sälää, jotka saavat mennä.

Ovaalipenkki

Keskellä kasvavat syyshortensiat 'Moonlight' ja 'Vanille Fraise' saivat jäädä. Myös naapurin puoleisessa päädyssä patjarikko, varjorikko ja pikkuinen 'Rusettinukki', jota sain nyt Nilalta lisää. Hortensioiden kasvua odotellessa laitan Ovaalipenkkiin lisää patjarikkoa ja muita Nilalta saatuja matalana pysyviä kasveja. Ovaalipenkki on puolivarjoinen ja kuiva paikka. 

Tarkoitus oli aloittaa uusien kasvien istutus, mutta sääherra päätti toisin. Ukkosenkumu ilmoitti saapuvansa piakkoin. Olinkin jo naamaa myöten multainen, joten työmaan siivous ja nainen suihkuun.

Ukkonen lähestyy

Ensimmäiset sadepisarat sainkin niskaani kuskatessani kaatopaikan multatuotannon aineksiksi meneviä, rikoilla täyttyneitä multasäkkejä varaparkkipaikalle pressun alle. Vaikka työ jäi kesken, olin ihan tyytyväinen päivän saavutuksiin. Ukkonen ei tullut aivan päälle, mutta  kolisi jonkin aikaa ympäristössä. Vettä tuli taivaan täydeltä välillä tauoten ja jatkuen taas uudelleen.

Eriocapitella (aiemmin Anemone) - Syysvuokko

Viikko sitten sunnuntaina olin jo istuttanut ritarinkannuksen, kirjavalehtisen lehtosinilatvan ja matalakasvuisen kurjenmiekans. Saadakseni istutustilaa oli kaivettava olemassa olevia kasveja pois. Lähinnä verikurjenpolvea ja muuta sellaista, jota jo kasvaa yhdessä tai useammassa paikassa.

Myös Olopihan Syreenipenkissä mylläsin yhtenä päivänä. Kaivoin Syreenipenkin reunassa kasvaneet kuunliljat pois. Eivät koskaan viihtyneet. Ne menevät tyttären pihaan. Kuunliljojen takaa kaivoin pois nimetöntä syysleimua. Aivan väärä paikka korkeiksi venyville leimuille, jotka jokaisen kovemman sateen myötä kaatuvat yhä enemmän pitkin pituuttaan. Syysleimuja annoin naapureille. Vielä sitä olisi jaettavana.

Tilalle istutin keijunkukkaa. Tyhjääkin tilaa jäi myöhemmin täytettäväksi.

Ribes sanquineum - Ruusuherukka

Oikearinteessäkin sain aikaan mylläystä. Sitä riittää vielä jatkossakin. Kaivoin pois varmaan  kilotolkulla puna-apilaa. Samoin vuorenkilpiä, joille on ottaja. Vuorenkilpien tyvellä lymysi kokonainen komppania kotiloita. Hukutin ne julmasti kuumalla vedellä varustettuun pesuainepulloon. Eipä moinen julmuus sureta, sillä kotiloita on tänä kesänä valtavasti.

Oikearinteeseen keväällä muualta siirtämäni ruusuherukka osoittaa tuoreilla vihreillä lehdillään, ettei se suuttunut siirrosta.  

Hydrangea 'Sweet Annabelle' tai 'Pink Annabelle'

 
Vuosi sitten istutin Oikearinteeseen sekä valkoisia että vaaleanpunaisia pallohortensioita. Vaaleanpunaisten pitäisi olla sekä 'Sweet Annabelleä' että 'Pink Annabelleä'. Merkitsin istutettavien nimet listaan, mutta nyt niitä kukkivina kuvatessani en löydä eroa. Ihan sama. Kivan näköisiä kaikki. Mikä parasta, täyttävät pitkään mieltä askarruttaneen tilan täydellisesti.

Hemerocallis - Päivänlilja

Ruusuherukan ja pallohortensioiden välistä poistuneiden vuorenkilpien ja puna-apiloiden tilalle istutin Nilalta saatua punaoranssia päivänliljaa. Saamani tuppaat olivat niin suuria, että ne oli viisastakin jakaa. Näin sain näppärästi uutta ilmettä tähänkin paikkaan. Päivänliljojen väri ei kenties sovi pinkkeihin pallohortensioihin. En saa asiasta päänsärkyä. Jos joku joskus saa, kääntäköön päänsä.

Myöhemmin istutin vielä pallohortensioiden ja vuorimäntyjen väliin Nilalta saadun katkeron. Sen sanotaan pitävän happamasta maasta. Vuorimännyistä vuosien mittaan maahan pudonneiden neulasten luulisi tarjoavan happamuutta. En tiedä, mikä katkero on kyseessä. Aika tuhti, ehkä 30-senttinen kasvi kyseessä. 

Pihalla kottikärryjen ja lapion kanssa seilatessa katse kiinnittyy helposti kohennusta kaipaaviin kohteisiin. Ne saavat odottaa vielä hetken, kunnes olen saanut istutusta odottavat kasvit maahan. 

Kriikunapolulla on iso joukko ranskantulikukan taimia. Muistan ranskantulikukan taimen saadessani antajan todenneen, että kohta sinulla onkin puutarha täynnä taimia. 7-8 vuotta meni ja nyt tuo lause alkaa hissukseen toteutua. Ranskantulikukan taimet kannattaa kitkeä pikkuisina. Riittävän pitkään paikallaan kasvaneina niille tulee suuri juuri, jota ei niin vain pikkurilli ojossa sormin nyhdetä.

Cobeaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnökseni eivät ole tänä vuonna kovin runsaskasvuisia. Kevään taimikasvatusvaiheessa en jaksanut niiden hyvinvointiin riittävästi paneutua. Kylmän kevään vuoksi joutuivat lisäksi liian kauan viettämään aikaa kellarissa. Liian pienissä purkeissakin, kun koko ajan odotin niiden pääsyä ulos ja isompiin ruukkuihin. Huomaamatta ilmestyi ainakin yksi vähän repaleinen kukka. Pari nuppuakin jo löysin.

Hosta 'Frances Williams' ja muut kuunliljat

Kuten tuolla aiemmin mainitsin, kotiloita on tänä kesänä valtavasti. Leudon talven vuoksi selvisivät hyvin kevääseen ja kesään, jolloin runsaiden vesisateiden vuoksi kosteutta on ollut riittävästi. Kotilot ovat isokokoisia ja nälkäisiä. Yleensä meillä jotkut kasvit menevät kotiloiden vuoksi joka kesä pitsimäisiksi. Näin reikäistä puutarhaa en ihan heti aiemmilta vuosilta muista. 

Olen levittänyt kotiloiden suosimien kasvien läheisyyteen Ferramolia. Talon joka nurkalla ja monissa muissakin paikoissa on pesuainepurkki siltä varalta, ettei tule mieleenkään nakata kotiloa pusikkoon tekemään 400 uutta kotiloa. Sateen jälkeen on otollinen hetki kulkea pitkin puutarhaa purkki kädessä keräämässä kotilosatoa. Jotenkin on sellainen olo, että keräämisestä ja Ferramolista huolimatta olen hävinnyt taistelun.

Papaver som. 'Lilac Pompom' - Pioniunikko

Pois kaivetun metsäruusun asuinalueelle Majalispenkkiin, kylvin pioniunikon siemeniä. Vaikka värejä ja laatuja oli lukuisia erilaisia, valtaosa nousi kukkimaan liloina. Nättejä nekin, mutta toivoin kovasti näkeväni vaaleanpunaisia pallomaisia pioniunikoita. Tulihan niitäkin lopulta, pari kolme. 

Unikot kaatuivat sateissa pitkin penkkiä. Eivät olleet sellaisina kovin kaunista katseltavaa. Muutama päivä sitten kitkin suurimman osan jo pois. Avautumattomia nuppuja ei enää kovin paljon ole. Keräsin siemenkotia talteen.Tärkein syy pioniunikoiden kitkemiseen oli kuitenkin löytämäni muutama metsäruusun taimi. Koska halusin jatkuvasti juurivesoillaan tilaa hamstraavasta ruususta eroon, en aio antaa pikkuisille taimille yhtään mahdollisuutta vankistua. Näytin taimille lapiota. Lähtivät helposti. Kyllä niitä vielä lisää nousee. Varokaa, olen vahtimassa lapioni kanssa!

Lilium lancifolium 'Flore Pleno' - Tiikerililja kerrottu

Tiikerililjat ovat avautuneet. Kerrotut Flore Plenot kasvavat siinä, mihin ne olen istuttanut. Sen sijaan perinteiset tiikerililjat tykkäävät vaeltaa. Ihmetyttää, miksi ne viihtyvät niin hyvin aivan istutusalueen reunassa ja nuokkuvat kohti kivituhkakäytävää? Joka kesä kerään itusilmuja käytävältä nakaten ne vähän kauemmaksi penkkiin.

Lilium lancifolium - Tiikerililja

Toivon mukaan saan lähipäivinä kaikki vielä odottavat kasvit istutettua. Sen jälkeen olisi muutama siirto ja tottakai aina on puutarhan siistimistä. Kiva, että tekemistä riittää.