maanantai 13. lokakuuta 2025

Muutanko kallioluodolle vai asfaltoinko puutarhan?

 
En todellakaan aio muuttaa kallioluodolle. Niin kiva kuin olisikin lekotella kesäauringon lämmittämällä kalliolla lokkien ääniä ja aaltojen loisketta kuunnellen, en sitä jaksaisi koko kesää tehdä. Aika pian alkaisin miettimään, täyttäisinkö jonkun kallionkolon mullalla saadakseni siihen jotain kaunista kasvamaan.

Nämä linnut eivät ole lokkeja, eivätkä hanhia. Naakkoja ovat.

 
Ei tule meidän tontille myöskään asfalttia. Sitä on riittävästi kotikadulla ja muilla alueen kaduilla valtateistä  puhumattakaan. 

Mistä sitten tällainen kysymys postauksen otsikkoon nousi? Ihan silkasta väsymyksestä ja koko viikonlopun kestäneestä raatamisesta puutarhan syyskuntoon laittamisessa. Intensiivinen työskentely pihassa tunnista toiseen kumarrellen, kyykistyen, sinne tänne kävellen, kottikärryjä työntäen ja yhtä jos toista kantaen laittaa kropan koville. Käsivarret  ja hartiat eivät ole vieläkään toipuneet tuija-aidan leikkausurakasta. Ruoka- ja kahvitauko ilman muuta pidetään, mutta muuten en vain malta istua. Tekijäihminen kaiketi rauhoittuu vasta illalla sänkyyn reporankana kaatuessaan.

Aster novi-belgii 'Patricia Ballard'


Kesäkukat ovat lähteneet kompostiin, niiden mullat ripoteltu istutusalueille. Metsäpuutarhasta leikkasin ison joukon töyhtöangervoja. Osa niistä syötettiin hakettimeen. Osa odottaa pressun päällä jatkokäsittelyä. Olen leikannut paljon muitakin perennoja. Eipä tarvitse keväällä talloa nousevia sipulikukkia varoen. Muuten en liiemmin siivoa kukkapenkkejä. Ripottelen sitten keväällä "katemultaa" peittääkseni kuivuneita lehtiä ja muuta sälää.


Leikkasin nurmikon. Samalla tuli silputtua valtaisa määrä vaahteranlehtiä. Silppua tuli niin paksu kerros, että se oli haravoitava pensaiden juurille. Sen jälkeen siistin trimmerillä kanttausurat ja aidan tyvet. Sen jälkeen kävin kanttausurat läpi ja kitkin löytämäni rikkaruohot. Voikukkia lähinnä. Lähtivät hyvin hieman kosteasta mullasta. Pikkuisen kun avitti voikukkaraudalla.

Tontin naapurin puoleisessa päässä ei ollut vielä pahemmin haravoitavaa. Hedelmäpuut ja pensaat pitävät tiukasti kiinni lehdistään. Rajamännystä oli pudonnut suuri määrä neulasia, jotka haravoin kasaan ja vein ne Oikearinteen vuorimäntyjen tyvelle. Haravoimisesta ei muutenkaan ollut hyötyä, kun lauantain navakka tuuli pyöritti juuri haravoidut lehdet takaisin ympäri pihaa.


Oikearinteestä leikkasin pallohortensiat tapille. Ne nousevat taas keväällä uuteen kasvuun. Vuorimäntyjen naapurin puoleisella sivulla maahumala yrittää vallata alaa. Se oli kietoutunut jopa aronioiden varsiin. Sopivasta kohdasta kun kiskaisi, sai käsiinsä metritolkulla maahumalaa. Sen kitkeminen on silmänlumetta. Siellä se taas ensi kesänä kasvaa rehottaa. 

Lauantain tuuli kuljetti taivaalla pilviä kovaa vauhtia. Välillä auringon eteen lipui isompi pilvi. Sateesta ei ollut kuitenkaan tietoakaan. Lämpömittari kipusi +14 asteeseen, eikä työskennellessä todellakaan tarvinnut palella. Sunnuntaina näin ja kuulin useamman ison hanhiparven liitelevän taivaalla kohti etelää. Mustarastaita pihassa pyörii edelleen useita. Tintit ovat alkaneet koputella ikkunaa vihjaillen ilmeisesti kaipaavansa siemeniä. Vielä ei ole sen aika. Punarinta ilahduttaa pomppimalla pihalla ihan vieressä.

Trimmerin akkujen latautumista odotellessa oli sopiva hetki pitää ruokatauko. Ja ripustaa pyykkejä kuivumaan. Tämän kauden trimmeröinnit on todennäköisesti tehty. Nurmikon ehkä leikkaan vielä kerran. Tai ainakin silppuan nurmikolle leijuneet lehdet, kun omenapuut ovat kesäasunsa riisuneet. 

Syyshortensiat näkyvät kirkkaina Kurgaanin kasvien takaa.


Puutarha näyttää hetken siistiltä. Vihreältäkin vielä, kun pakkasöitä ei ole ollut sitä yhtä lukuunottamatta. Alkavalla viikolla sää näyttää vähitellen kylmenevän ja yöpakkasiakin saattaa jo tulla. 

Pikkupuutarhan koristeomenapuihin ripustin lyhtyjä, joihin laitan patteritoimisia led-kynttilöitä. Niissä on ajastimet, joten kynttilöitä ei tarvitse joka ilta erikseen käydä sytyttämässä. Alapihalla kynttilä on vain kotikiven päällä lyhdyssä. Sieltä se näkyy puistossa kulkijoille.

Hydrangea 'Vims Red' - Syyshortensia


Syyshortensioiden lehdet ovat muuttuneet keltaisiksi. Auringonpaiste sai pensaat näyttämään kullatuilta. Yläpihan syyshortensiasta leikkasin muutamista alimmista ja hennommista oksista kukinnot pois. Jos ja kun lumi tulee, se painaa koko pensaan maata kohti. Silloin oksat saattavat murtua siten, että runkokin vahingoittuu. Alapihan syyshortensiat saavat pitää kukkansa kevääseen saakka.


Kasvimaalavat ovat olleet osin tyhjinä jo pidemmän aikaa. Laadin viljelysuunnitelman kevääksi, jotta Ukkokulta tietää, mihin istuttaa valkosipulit. Tänä kesänä ne kasvoivat kutoslaatikossa. Uudet laitettakoon ykköseen.


Aidan villiviini punastuu ja pudottaa lehtiään. Tuurenpihlaja on vihdoin punaoranssi. Huoltopihan tuurenpihlaja sen sijaan on pudottanut suurimman osan lehdistään. Vasemmalla koristeomena Musta Rudolf hiukan kurkistaa. Se on läpi kasvukauden upean värinen.

Malus 'Musta Rudolf' - Koristeomena


Nyt Musta Rudolf liekehtii punaisena. Sen taustalla näkyy keltavihreänä tulikuusama (Lonicera x brownii ''Dropmore Scarlet'). 

Pikkupuutarhan Kivipenkki

Pikkupuutarhan Kivipenkkiä mylläsin loppukesästä voimallisesti. Sieltä muutti muualle kaikki korkeaksi venyvät kasvit, kuten lehtoängelmät, kultakärsämöt, syysleimut, harmaakäenkukat ja etelänruusuruohot. Jäljelle jäivät mantelityräkki, jouluruusu, keijunkukat, pionit, liljat, kiurunkannukset, esikot ja pikkusipulit. Uusiksi asukeiksi siirsin toistaalta komeamaksaruohoa. 

Korkeat kasvit peittivät kiven niin, että se näkyi lähinnä takapuolelta. Josta sitä harvemmin käyn katselemassa. Keväällä sitten näen, miten muutos onnistui ja millaisia täydennyksiä tai poistoja se kaipaa. 

Euphorbia amygdaloides - Mantelityräkki


Mantelityräkkiä minulla oli alapihan Hortensiapenkissä usean vuoden ajan. Kunnes totesin sen tarvitsevan enemmän tilaa. Nostin, jaoin ja istutin mantelityräkin uusiin paikkoihin. Joissa se ei menestynyt. Sepä harmitti. Tilasin Tommolan tilalta kaksi uutta Mantelityräkkiä. Toinen niistä on kuvassa. Toinen elää yhtä tanakkana alapihan Ruusupenkissä. 

Yllättäen mantelityräkki on herännyt eloon vanhassa asuinpaikassa, Hortensiapenkissä. Olen siis alkuperäistä mantelityräkkiä ylös kaivaessani ollut huolimaton. Juuria on jäänyt paikalle ja nyt ne ovat aloittaneet uuden elämän vanhassa paikassa. Joskus huolimattomuus voi siis kääntyä positiiviseksi.

Keväällä 2024 istuttamani kirjavalehtiset tyräkit 'Ascot Rainbow't eivät selvinneet viime talvesta. Niiden asuinpaikkaa varoin kaivamasta. Jospa ne siellä mullassa yhä lymyilisivät uutta nousua suunnitellen.

Helleborus - Jouluruusu

Pikkupuutarhan Muuripenkin tummakukkainen jouluruusu on pukannut ilmoille kolme nuppua. Toistaiseksi niistä yksikään ei ole auennut. 

Colchicum 'Waterlily'


Syreenipenkistä on noussut nyt kaksi syysmyrkkyliljaa. Giant on jo lähes kokonaan kellahtanut makuuasentoon. Alapihan Kiemurapenkin 'Waterlily' on edelleen upeana. Hivenen siinä on jo nähtävissä väsähtämisen merkkejä.

Syystyöt eivät suinkaan ole tältä vuodelta paketissa. Puiston vaahteroissa on niin paljon lehtiä, että vielä saamme kahlata puistopäädyn käytävällä nilkkoja myöten alas pudonneissa lehdissä. Lavakaulusten väliset käytävät on siivoamatta. Jänis-/peuraverkot on kokonaan laittamatta. Ukkokullalla on työn alla vielä kaksi peuraporttia käytäville. Pihalla kun kulkee muiden töiden ohessa, huomaa aina jotain tekemätöntä.

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama
 

Pesin talon tien puolen ikkunat. Jokaisesta kaikki kuusi pintaa. Sen sijaan pihapuolen ikkunoista pesin vain ulko- ja sisäpinnat. Auringon paistaessa totesin, että kyllä ne välitkin on pestävä. Sen verran harmailta näyttää. Varmaan myös ulkopinnat on pestävä uudelleen, koska viimeisin sade tuli taas vaakasuorassa.

Lilakukkainen syysasteri
 
Illalla kutimet etsiytyvät hyppysiin. Lahjasukkia on tarkoitus saada valmiiksi. Kutomistahti on nyt vähän hidas, kun nivelet ovat jäykistyneet liiallisen puutarhasaksien heiluttelun vuoksi. Ja käsivarsien lihaksetkin tekevät tenkkapoota. Eiköhän ne tässä hissukseen taas vetristy.

Aronia

Mukavaa alkuviikkoa ja kivaa syyslomaa lomaililjoille! 


2 kommenttia:

  1. Huh, mikä homma. Nyt voit tyytyväisenä jättää puutarhasi talviunille.

    VastaaPoista
  2. Olet ollut todella ahkera ja aikaansaava. Puutarha näyttäytyy kuvissa kerrassaan siistiltä ja rehevän kauniilta, mutta ilmassa on selvästi kasvukauden päättymisen tunnelma. On suuri helpotus päästä keväällä aloittamaan uusi puutarhakausi, kun on noin hyvin kitketyt ja hoidetut alueet.
    Minä vain taistelen verkkojen kanssa ja toivon, että ehtisin vielä sen urakan jälkeen saattaa muitakin kunnostustöitä valmiiksi ennen talvea.
    Viime viikon loppupuolisko meni lasten ja lastenlasten kanssa. Isännän sisaren hautajaiset olivat lauantaina eli olin puutarhasta poissa.
    No, siellä ne työt odottavat.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!