Tapiolan keskusta marraskuun harmaudessa

Pohjantie

Kävin marraskuussa Tapiolan Ahertajantiellä sijaitsevassa WeeGeen näyttelykeskuksessa. Siellä on niukasti pysäköintitilaa, joten vein auton Kaupinkalliontien pysäköintitaloon. Samalla sain tilaisuuden räpsiä kuvia Tapiolan keskustasta.

Pohjantie Merituulentielle päin

Teininä minulla oli lukuisia Tapiolassa ja Otaniemessä asuvia ystäviä. Paras ystäväni asui Mankkaalla. Jo silloin tuli liikuttua paljon niin pyörällä kuin julkisillakin Tapiolan seudulla. Myöhemmin olin muutaman vuoden töissä Heikintorin lähellä sijaitsevassa toimistossa. Tuossa kuvassa näkyvällä pysäkillä olen monen monta kertaa odottanut bussia.

Ukkokulta on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Tapiolassa. Taloa rakentaessamme asuimme jonkun aikaa Ukkokullan äidin omistamassa kerrostaloasunnossa Pohjois-Tapiolassa.

Heikintori Pohjantieltä päin

Tapiolassa työskennellessäni kävimme usein syömässä Heikintorin lounaspaikoissa. Heikintorilta löytyi myös likimain kaikki, mitä ihminen tavallisessa arjessa tarvitsee.

Heikintorilla oli iso päivittäistavaramarket, kangaskauppa, vaatekauppoja, musiikkiliikkeitä parikin kappaletta, kirjakauppa, lahjatavaraliike, kampaamoja, autokoulu, kahviloita, ravintoloita, kukkakauppoja, pankkeja.

Nyt tämä Suomen ensimmäiseksi kauppiastavarataloksi kutsuttu paikka on surullista katsottavaa. Tyhjiä liiketiloja, kirpputoreja, väsynyt ulkoasu. Heikintorin tulevaisuudelle on esitetty monenlaisia suunnitelmia. Toistaiseksi kaikki taitaa olla auki.

Heikintorin uloskäynti Sampotorille

Heikintorin läpi kulkee luonnollinen kävelyreitti läpi Tapiolan keskustan. Tapionraitti alkaa Viljo Rewellin suunnittelemien taskumattitaloiksi kutsuttujen kerrostalojen kupeesta ja jatkuu Tapiolantien suuntaisesti pitkälle ohi Tapiolan kirkon.

Heikintorin katukerros

Jättikokoisten espoolaisten kauppakeskusten ja uuden Ainoa-kauppakeskuksen myötä Heikintorin kaupallisten palvelujen vetovoima on hiipunut. Osansa myymäläkadolle on varmasti vuosia kestäneillä keskustan rakennusprojekteilla. Lukuisten työmaiden vuoksi Tapiolassa liikkuminen on ollut ajoittain hankalaa. Mielestäni Heikintori olisi erinomainen paikka esimerkiksi kirjastolle, joka toimii tällä hetkellä ahtaissa tiloissa Kulttuurikeskuksessa.

Sampotori Heikintorin ja Tapiontorin liikekeskuksen välissä

Heikintorilta matka jatkuu Sampotorin halki kohti Tapiontorin liikekeskusta. Näissä liiketiloissa on käynyt Heikintoria vastaava kato. Useimmissa liikehuoneistoissa on toimintaa, mutta sama väsähtäneisyys näkyy selvästi.

Tumma kuutio eli Länsikeskus on uusin osa kauppakeskus Ainoaa

Vanhemmat rakennukset jäävät yhä ahtaammalle laajenevan kauppakeskus  Ainoan ja uusien asuintalojen puristuksiin.

Heikintorin ja 70-/80-luvun taitteessa rakennetun kerrostalon väli

Osa vanhemmista taloista on varsin rapistuneita. Osa on jo kokonaan purettu ja niiden tilalle nousee uusia. Pari vanhempaa pyristelee kehitystä vastaan.

Tapiontorin liikehuoneistoja

70-/80-luvun taitteessa rakennettuja "kaakelitaloja"

Asuintalojen katutason myymälöissä ja liikehuoneistoissa yrittäjät vielä sinnittelevät. Moni huoneisto on ollut pidempään tyhjänä.

Keskellä Ainoa ja sen päällä asuinhuoneistoja

Kauppakeskus Ainoan ensimmäinen osa avattiin 2014, toinen osa 2017 ja kolmas osa 2019. 50 000 neliöön mahtuu ymmärrettävästi palveluja runsaasti. Kauppakeskuksen yläpuolella on asuntoja, joihin ei pikkurahalla ole asiaa.

Tapiolan keskustan vanhempia liikkeitä, vasemmalla näkyvän punaisen penkin takaa kulku mm. metroon.

Tapiolan keskustaa, Ainoan ympäristöä rakennetaan pala palalta. Välillä alue on ollut täynnä kulkua ohjaavia ja rajaavia työmaa-aitoja. Ehkä Tapiolassa päivittäin kulkevat osaavat suunnistaa palvelujen pariin ja bussipysäkeille vaivatta. Harvemmin käyvänä koen viitoituksen puutteelliseksi ja monet reitit jalankulkijan kannalta hankalliksi.

Ainoa-kauppakeskus

Ennen Tapiolaan tuli lähdettyä varta vasten ostoksille. Nyt koen tarjonnan kauppojen runsaudesta huolimatta rajalliseksi. Koronalla on ollut vaikutuksensa. Ainoassa on edelleen tyhjiä liiketiloja. Vaatekauppoja siellä on huonosti. Tapiolan Stockmann on mielestäni suppeudessaan surkea ja H&M:n taasen ohitan vaivatta.

Kauppakeskus Ainoan 1. osa, entinen Sokoksen tavaratalo

Ainoan ensimmäinen osa avattiin 2013 entiseen, v. 1979 rakennettuun Sokoksen tavarataloon. Tänä päivänä tässä osassa on enimmäkseen kahviloita ja erilaisia yksityisiä lääkäripalveluja. Itse käytän Ainoan ensimmäistä osaa lähinnä läpikulkupaikkana Ainoan muihin osiin, pysäköintihalliin ja pohjakerroksen supermarkettiin.

Ainoan sisäänkäyntitasolta näkymä Leimuniitylle

Ainoan sisäänkäynnin edustalta on hyvä näkymä Tapiolantielle ja Leimuniittyyn. Takavasemmalla näkyy Keilaniemessä sijaitseva 1976 valmistunut 20-kerroksinen Nesteen torni, jonka monet muistavat Raaden hampaana (Nesteen silloisen toimitusjohtaja Uolevi Raateen mukaan). Nykyisin rakennus on Fortumin. Torni on edelleen Suomen korkein toimistorakennus.

Taustalla Tapiola Garden-hotelli

Taustalla näkyy Tapionraitin ja keskusaltaan välissä sijaitseva Tapiola Garden hotelli. Se on Ervin suunnittelema, 1974 valmistunut hotelli.

Ainoa-kauppakeskus

Ainoan päädystä on näkymä Itätuulentien rakennuksille. Merituulentie jää kauppakeskus Ainoan alle.

Vasemmalla Tapiolan maamerkkinä tunnettu  keskustorni

Entisen Sokoksen, nykyisen Ainoa I:n sivuitse on kulku keskustornille ja sen ohi kulkevalle Tapionraitille. Vanhat männyt ovat hienoja, pimeällä valaistuja.

Vasemmalle jää Ainoan 1. osa, oikealla Tapiontorin liikekeskuksen takaosaa.

Ainoa I:n ja Tapiontorin liikerakennusten väliin jäävä alue on ankea ihan kaikkina vuodenaikoina. Kunpa tälle takapihalle löytyisi somistusta ja iloisempaa ilmettä.

Ainoalta laskeudutaan kohti Tapionraittia

Ainoa I:ltä kohti Tapionraittia ja Garden hotellia laskeutuva käytävä oli pitkään rakennustelineiden rajoittama. Nurmikot ja istutusalueet kärsivät väliaikaisista rakenteista.

Heikki Konttinen: Morsian

Heikki Konttisen Morsian -teos on pystytetty 1983 Keskustornin edustan viheralueelle.

Tapionaukion parkkipaikkoja

Garden hotellia vastapäätä on pysäköintialue. Sen takana on Leimuniitty. Puutarha-arkkitehti Jussi Jännes teki Tapiolaan maisemasuunnitelmia, joista Leimuniitty ja Silkkiniitty ovat tunnetuimmat. Jännes suunnitteli myös kerrostalojen ja yksityistalojen pihapiirejä.

Tapiolassa olemassa olevaa luontoa säästettiin niin paljon kuin mahdollista. Ne kohdat, jotka vaurioituivat, korjattiin istutuksilla. Omaperäisissä ja tarkoin valituissa istutuksissa huomioitiin värien vaihtuminen vuodenaikojen mukaan ja kukkimisen jatkuminen aina keväästä syksyyn.

Uudisrakentamisen myötä laajoja viheralueita on pilkottu ja pienennetty. Monia kauniita istutusalueita on hoidettu vuosikausia huonosti, jolloin ne ovat ränsistyneet.

Keskellä Ainoan 1. osa, takana uudempaa Ainoaa

Tapiolan keskustan halki kulkeva Tapionraitti, vasemmalla puiden takana Garden Hotell

Portaat kohti keskustornia ja Tapiontorin liikekeskusta

Tapiolan keskusallas, taustalla yhä kiinni oleva uimahalli.

Arne Ervin suunnittelema 1965 valmistunut uimahalli on monista korjauksista huolimatta ollut kiinni vuodesta 2016. Tuoreimpien tietojen mukaan uimahalli pyrittäisiin uusien korjausten jälkeen avaamaan 2024. Korjauksista ja mahdollisesti purkamisesta on käyty vilkasta keskustelua.

Tässä uimahallissa olen itsekin käynyt uimakoulun.

Keskusaltaan suihkulähde valaistuna. (Lähde: Finna.fi)

Uimahallin ja Garden hotellin väliin jää keskusallas. Talvisin siihen tehdään jääpuisto luistelemista varten. Kesäisin altaassa on komeat suihkupatsaat, jotka ainakin ennen olivat valaistuja.

Kulttuurikeskus

Espoon kulttuurikeskus on arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema. Rakennus valmistui 1989. Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon musiikkiopisto, Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta, Tapiolan kirjasto, Tapiolan yhteispalvelupiste ja Espoon työväenopisto. Talossa on runsaasti myös muuta kulttuuritoimintaa.

Kulttuurikeskuksen pääsisäänkäynti on Kulttuuriaukion puolelta, joten kuvassa näkyvää näyttävämpää puolta talosta tulee harvemmin katseltua.

Väestöliiton toiminnanjohtaja ja asuntopoliittinen vaikuttaja Heikki von Hertzeniä voidaan pitää puutarhakaupunki-idean isänä. Hän oli mukana neuvottelemassa maakaupasta Espoon kanssa. Mm. Tapiolan kaupungin rakentamiseksi perustettiin Asuntosäätiö, jonka toiminnanjohtajana Heikki von Hertzen toimi. 

Heikki von Hertzenille on nimetty oma aukio Keskustornin ja Kulttuurikeskuksen läheiselle torille. Aukio ansaitsisi tulla kunnostetuksi jo senkin vuoksi, että se on yksi keskeisimpiä paikkoja Tapiolassa.

Tapio Junnon pronssipatsas Häikäistynyt seisoo Tapionraitin Keskustornille nousevien portaiden  keskellä. Patsas on pystytetty 1992.

Alhaalla Heikki von Hertzenin aukio ja Tapionraitti

Oikealla keskustornin sisäänkäynti

Tapiolan Keskustornista en ottanut yhtään kuvaa, mutta monet varmasti tietävät ja tunnistavat sen. Onhan se yksi Tapiolan tunnetuimmista rakennuksista. Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen rakennus valmistui 1961. 12. kerroksessa toimi pitkään Linnunrata-ravintola ja sisäänvedetyssä kattokerroksessa toimi Kultakukko-näköalakahvila.

Kukossa tuli käytyä nuorena useinkin. Keskustornissa kävin myös vuosia hoidattamassa hampaani mukavalla hammaslääkärillä.

Havuistutuksia, joiden tilalla oli aikanaan vesiallas suihkulähteineen.

Tapiontorin liikekeskusta

Tapiontorin U:n muotoisen liikekeskuksen keskelle jää viheralue

Tapiolan keskustan laattakäytävät tuntuivat aikoinaan hienoilta. Nyt niitä pitkin kulkeminen on extreme-liikuntaa, sillä joka askeleella saa varoa keikkuvia ja irrallaan olevia laattoja. En muista, milloin laattoja olisi korjattu. Monien mielestä Tapiolan yleisten alueiden hoito on huonolla tolalla. Ollut jo pitkään.

Entinen vesiallas ja suihkulähde

Keskustornin rakentamisen yhteydessä Tapiontorille suunniteltiin suihkulähde (postikorttikuva suihkulähteestä 1960-1970-luvulta). Se oli toiminnassa 2000-luvun alkupuolelle, kunnes allas rapistui ja putkisto hajosi. Moni taho oli valmis kunnostamaan suihkulähteen, mutta näin ei ole tapahtunut.

Tapiontorin liikerakennuksia

Tapiontorin liikerakennuksia

Käytävän päässä Sampotori ja sen takana sisäänkäynti Heikintorille

Sampotori ja Heikintori

Sampotorilla ei ole oikeastaan koskaan ollut varsinaista toritoimintaa, mutta se on toiminut  keskeisenä kohtaamispaikkana ja osana Tapionraittia. Oikealla olevassa lasikojussa oli vuodesta 1982 alkaen Georg "Jori" Liemolan myymälä, josta sai tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja kukkia.  Nyt siinä on jokin ravintola, tosin aina ohi kulkiessani kiinni.

Ylävasemmalla näkyy Ollin torikahvilana tunnettu pyörien päällä kulkeva, mutta jo vuosia vakituisesti paikallaan pysynyt paikka. Ollin kahvila onkin yksi harvoista paikoista, jossa tällä alueella näkee ihmisiä.

Sampotorilta kulku Kauppamiehentielle ja Kaupinkalliontielle

Heikintorin vieressä kulkevan Kauppamiehentien ja Kaupinkalliontien risteyksessä oleva keilahallin rakennus puretaan lähiaikoina. Tilalle rakennetaan asuinrakennus. Keilahalli toimii vielä, samoin muita yrityksiä. Keilahallirakennuksen vasemmalla puolella ollut entinen terveysasemarakennus on jo purettu ja sen tilalle noussut asuintalo valmis.

Vasemmalla Heikintorin sivusta ja oikealla Kauppamiehentie. Keskellä Heikintorin huoltoajo.

Tapiontorin ja Kulttuuriaukion väli. Kultturikeskus ja sen pääsisäänkäynti jää kuvassa näkyvän liikerakennuksen taakse. Kulttuuriaukio on maksullisena pysäköintipaikkana.

Kaupinkalliontie, vasemmalla oleva rakennus keilahalleineen tullaan purkamaan. Samoin keilahallirakennuksen takana näkyvä pysäköintitalo. Oikealla on Tapion kenttä, joka on kesät talvet ahkerassa käytössä. Kentän toisella laidalla on Tapiolan koulu ja lukio. Kaupinkalliontien kaarteessa on oikealla puolella 1998 käyttöön vihitty ortodoksinen kirkko.

Syksyllä Kaupinkalliontietä reunustavat vaahterat ovat väriloistossaan kaunista katseltavaa.

Kulttuuriaukio, sen takana kulttuurikeskus

Kulttuuriaukio kulttuurikeskuksineen, taustalla keskustorni

Kaupinkalliontien pysäköintitalo, joka sekin puretaan

Kuvauskierrokseni päättyy Kaupinkalliontien pysäköintitaloon, jossa auto odotti paluumatkaa kotiin. Tapiolassa riittäisi kuvattavaa lukuisilla muillakin alueilla, mutta olkoon tämä yksi maistiainen itselle tutuiksi tulleista nurkista.

Marraskuu saa näkymät tavallista harmaammiksi, mutta vuodenajasta huolimatta Tapiola on monin paikoin läpi vuoden surullista katseltavaa. Aikoinani Tapiolassa työskennellessä sinne tuli bussilasteittain ulkomaisia turisteja katselemaan paljon mainetta niittänyttä puutarhakaupunkia. Nyt en kehtaisi paikkoja kenellekään esitellä.

En ole "ennen kaikki oli paremmin" -tyyppi. Moni asia on tänä päivänä paljon entistä paremmin. Minusta Tapiolassa on unohdettu vanhojen rakenteiden ja puistojen ylläpito ja korjaus. Soisin, että uuden rakentamisen ohella pidettäisiin huolta vanhasta. Jos vanhasta ei pidetä huolta, eikä sitä korjata ja kunnosteta, se rapistuu ja lopulta tulee halvemmaksi purkaa ja rakentaa tilalle uusi. Suomalainen rakennushistoria on nuorta muutenkin. Vähäisiä arvorakennuksia ja miljöitä kannattaisi arvostaa ja säilyttää.