perjantai 21. elokuuta 2020

Vatsantäytettä ja silmäniloa

Vaccinium corymbosum - Pensasmustikka

Tämän kesän hyötykasvisato näyttää menevän enemmän maistelun kuin runsaan säilömisen puolelle. Vaikka lavakaulukset tunkisi täyteen siemeniä, määrällisesti niistä kasvavilla antimilla ei pitkälle pötkitä. Vaan sehän ei oikeastaan ole edes itse kasvattamisen tärkein pointti tällaisen taajamaomakotitalon puutarhassa. Parasta on päästä seuraamaan, kuinka syötävä todellakin kasvaa siitä pienestä siemenestä. Toki onnistuminen vaatii vähän hoitamista ja paljon kastelua, mutta sehän sujuu iloisena harrastaen. Itse kasvatettu maistuu paremmalta kuin mikään kaupasta ostettu. Jos nyt jonkinlainen liioittelu ja omaan pesään vetäminen on sallittua. Miksei olisi.

Heinäkuussa multaan laitettu kaupan salaatti
 
Lavakaulukset alkavat vähitellen tyhjentyä. Retiisien ensimmäisen erän kylvin toukokuussa ja toisen heti ensimmäisen retiisisadon poimimisen jälkeen. Kasvoivat muhkeiksi ja olivat siitä huolimatta maukkaita. Useinhan liian suureksi kasvanut retiisi tuppaa muuttumaan puisevaksi.

Härkäpapua oli yksi rivi ja pikkuinen sato syötiin kerralla. Herneitä olikin sitten muu osa samaisesta lavakauluksesta. Niitä naposteltiin ensin maistelumielessä ja lopulta kerättiin koko sato koriin, josta se hävisi parissa illassa.


Porkkanoita voisin kasvattaa enemmänkin. Ne ovat helppoja ja maukkaita. Ensimmäiset keräsin harvennuksena. Pikkuiset vauvaporkkanat ovat herkullisia vaikkapa kevyesti grillattuna. Elokuun alussa keräsin loput porkkanat, jotka syötiin sellaisenaan. Meillä syödään paljon porkkanoita monessa eri muodossa. Usein talvella kuorimme ja pilkomme pienemmäksi pussillisen porkkanoita, joita sitten napsitaan jääkaappikylminä mainostauolla. 

Heinäkuisen lauantain kasvimaakäynnin satoa

Punajuuren siemeniä en ostanut, vaan kylvin vanhat pussinjämät. Piti tulla raidallisia, vaan tulikin vaaleanpunaisia. Höyrytin punajuuret kukkakaalin kanssa kevyesti ja laitoin uuniin gratiinikastikkeella kuorrutettuna. Nam.
 
Persiljaa on vielä korjattavissa

Tilliä olen pakastanut netistä löytämääni vinkkiä käyttäen. Tein tillistä pieniä nippuja, jotka käärin folioon ja laitoin pakastimeen. Vinkin mukaan tillin pitäisi näin laitettuna säilyttää hyvin makunsa ja värinsä. Koska kylvin tilliä runsaasti, pilkoin sitä myös pakasterasiaan, josta on helppo ottaa tarvitsemansa määrä esimerkiksi keittoon. Persiljasta oli myös oivallinen vinkki, jossa persilja silputaan tehosekoittimella ja pakataan esimerkiksi jääpalakuutioihin pakastettavaksi.

Kesäkurpitsa ei enää näinä elokuun lopun päivinä kuki yhtä komeasti.

Kesäkurpitsaa on syöty jos jonkinlaisessa muodossa. Olen pilkkonut suoraan salaattiin, grillannut/paistanut ohuina suikaleina ja tehnyt lasagnemaista uuniruokaa. Joka vuotiseen tapaan pilkon kesäkurpitsaa myös valmiiksi pussiin, jolloin siitä on helppo talvella tehdä sosekeittoa. Elokuussa olen laiskotellut kasvimaan kastelemisessa, jonka vuoksi kesäkurpitsan lehdet ovat alkaneet kellastua ja kukinta loppunut.
 
Valkosipulisatoa kuivumassa puuvajassa

Ukkokulta korjasi runsas viikko sitten talvivalkosipulit puuvajaan kuivumaan. Samaan paikkaan hän laittoi myös tavalliset sipulit odottamaan jatkokäsittelyä. Sipuleita on poimittu jo jonkin aikaa ruoanlaittoon. Käytämme ruoanvalmistuksessa paljon sipulia, emmekä itse kasvattamalla pääse lähellekään omavaraisuutta. 
 
Palmukaali kasvaa komeasti

Lehtikaalia ja mangoldia olen ryöpännyt ja pakastanut. Sen lisäksi kumpaakin on syöty tuoreena. Käytän lehtikaalia jonkin verran pinaatin tapaan esimerkiksi suolaisissa piirakoissa. 
 
Mangoldista sain herkullisen reseptin Nilalta. Punaiset varret paistetaan ensin pannulla ja lopuksi lisätään pilkottuja lehtiä. Lisäsin mausteiden ohella myös yrttituorejuustoa ja hyvää tuli. Ensi kesänä taidan jättää lehtikaalin kylvämättä kokonaan ja korvata sen mangoldilla. Mangoldi on hyvää ja kaunista. Lehtikaali tuppaa olemaan ötököiden herkkua.
 
Palmukaalista voi satoa kerätä vielä nollakelilläkin. Se on kuulemma parhaimmillaan 3-4 kk:n kuluttua istutuksesta, joten paras jääköön viimeiseksi.
 
Vadelma 'Ottawa'

Vadelmasta tuli erinomainen sato. Mustaherukkaa emme saaneet kovin paljon, mutta Pohjanjätti-pensaatkin ovat vielä aika pieniä. Valkoherukkapensas on joka vuosi täynnä marjoja. Myös punaherukkaa tuli runsaasti. Viherherukassa oli muutama marja ja ne jätin linnuille. Kaksi karviaispensasta tuotti poikkeuksellisen vähän marjoja. Yleensä niitä on litratolkulla, nyt lähinnä maistiaiset. Herukat keitin mehuksi ja vähän pakastin kokonaisena.

Omena Valkeakuulas

Omenat kukkivat keväällä runsaasti. Valkeakuulaassa ja Huvituksessa on omenoita paljon, mutta kovin pienikokoisia. Punakanelissa on huomattavasti vähemmän omenoita, eikä Antonovkassa sitäkään. Pienen koon lisäksi omenat ovat hyvin toukkaisia eli varsin onneton omenasato tänä vuonna. Kriikunoita ei tule sitäkään. Eihän sitä voi hedelmäpuilta joka vuosi notkuvaa satoa odottaa. Viime vuonna omenoita ja  kriikunoita oli paljon. Viettäköön välillä lomaa.
 
Paprika Redskin

Paprikaa kylvin tapani mukaan liikaa. Osan taimista sain ujutettua pojan parvekkeelle. Onneksi en heittänyt ylimääräisiä taimia kompostiin vaan löysin niille paikat kasvihuoneessa. Kaksi Redskiniä on tuottanut runsaasti söpöjä paprikoita. Ne ovat kevyitä ja siemenettömiä. Kuin leluja, joskin hyvän makuisia. 
 
 
Paprikoita tuli sen verran runsaasti, että päätin säilöä osan. Löysin netistä paprika-sipuli -reseptin, jossa pilkotut paprikat ja sipulit keitetään hetken etikka-mausteliemessä. Valmista tuli kolmen purkillisen verran. Helppo ja maukas lisäke lautaselle.
 
Paprika Zazu
 
Maukas ja makea vihannespaprika Zazu on hoikka kaunotar, jossa kurveja riittää. Ensimmäiset niistä ovat punastuneet viikon sisällä. Zazut ovat sen verran makoisia, etten niitä säilö vaan syömme salaatissa ja vaikkapa leivän päälle viipaloituna.

 
Jättikurpitsoja tulee tänä vuonna vain yksi, eikä sitäkään jättiläiseksi voi kutsua.  Söpö  potkupallo, jonka ehkä koverran kynttilälyhdyksi. Tai sitten en. Laitoin palluralle kukkalautasen lepopaikaksi, jotta se ei sotkeennu multaan
 
Daucus carota - Villiporkkana
 
Kylvin ensimmäisen kerran kasvimaan koristukseksi villi(rikka)porkkanaa. Ensimmäiset kukat vasta avautuvat. Ehkä ensi vuodeksi hankin hennon rosaa Daraa, jos vain jostain löydän.
 
Tilli
 
Kosmoskukkien lisäksi kasvimaata kaunistavat kesämalvikit, malopit, kehäkukat, samettikukat, ruiskukat ja kahdessa isossa ruukussa myös tuoksuherneet. Minun silmilleni iloa tuottavat kyllä kaikki hyötykasvitkin. Mikäpä sen kauniimpi, kuin ilta-auringossa huojuva tillin kukinto.
 
 
Syyslannoitteen ostin jo ajat sitten. Säkit ovat odottaneet levitystä puuvajassa. Sade edistää lannoitteen imeytymistä maahan, mutta meillä ei ole satanut aikoihin. Niinpä sitten alkuviikosta päätin tarttua toimeen kiertäen puutarhan laidasta laitaan syyslannoitetta levittämässä. Yöt ovat olleet kosteita, nurmikkokin pitkälle aamupäivään ihan märkää. Jospa siitä kosteudesta on edes vähän apua lannoitteen imeytymisessä. Ja nythän näyttää sateitakin olevan tulossa.
 
 
Elokuinen viikonloppu on edessä. Nautitaan kesäisistä näkymistä ja iloitaan puutarhan antimista. Tai päinvastoin. 

Leppoisaa viikonloppua kaikille!


34 kommenttia:

  1. Nämä ovat juhlavia viikkoja kun oikeastaan kaiken syötävän saa kantaa puutarhasta.
    Juuri eilen puhdistin itsekin valkosipulit ja poimin ensimmäisen kilon pensasmustikoita. Tänään olisi tarkoitus nostaa ainakin kesäporkkanat, ovat todella komean kokoisia ja keltaisia. Ensin ajattelin, että jösses nämähän ovat vielä raakoja kunnes muistin ettei porkkana ns. kypsy ja kylvin keltaista kesälajiketta :D

    Ihanaa on sekin, että syötävien lisäksi puutarhasta saa kantaa silmillä syötäviä niin paljon kuin jaksaa, loppuu kohta maljakot ja purkit kesken.

    Kivaa viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hienolta: ensimmäinen kilo pensasmustikoita! Eri väriset porkkanat ovat hauskan näköisiä. Keltainen saattaa oudokseltaan näyttää hiukan raa'alta, mutta maku todistaa ihan muuta. Hyviä ovat.
      Kesäkukkia on tosi kiva poimia maljakkoon. Minulla on aina kimppu myös pihapöydällä, kun muutenkin siellä istutaan ja syödään mahdollisimman paljon.
      Tänään on ollut ihan lauantaifiilis, vaikka vasta perjantaita vietetään. Oikein mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  2. Kivasti olet saanut satoa, vaikka kaikissa lajeissa määrä ei yltäisikään omavaraisuuteen. Keittiötarha on niin hauskan näköinen ja kasvua on kiva seurata, on myös kiva hakea tuoretta oman kasvatuksen tulosta naposteltavaksi tai ruokapöytään.
    Minä levitin jo syyslannoitteet, ettei vahingossa unohdu. Uusia alueita on ollut jälleen pakko kastella, joten siinä samassa toivottavasti lannoite on myös imeytynyt puuvartisten käytettäväksi.
    Hyvää viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytettävään tilaan nähden olen satoon ihan tyytyväinen. Miten se itse kasvatettu maistuukin niin hyvälle.
      Huomenna syyslannoitteet saavat kyytipojakseen vettä. Juuri katsoin säätiedotuksen uutisten jatkeeksi. Sinänsä luvatut vesisateet tulevat kyllä muutenkin tarpeeseen.
      Mukavia elokuun päiviä sinulle Päivi!

      Poista
  3. Minusta olet liian vaatimaton hyötyviljelijä, aivan mahtava satohan tuolta on jo tullut säilöttäväksikin.
    Vaikka täydellistä omavaraa ei tulekaan (kellepä tulisij on suurenmoista, että kesäkauden on oma tori käytettävissä. Kaikki mikä saadaan säilöön on bonusta.
    Minä pidin vuoden tauon lehtikaalin viljelyssä, en tiedä johtuuko siitä, mutta nytei kaaleissa ole juurikaan ötököitä. Tosin ne kasvoivat alkukesän verkon alla, vapautin ne vasta elokuussa. Myös muita tuholaisia tuntuu tänä kesänä olleen vähemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä liiallista vertailua olisi syytä vähentää ja iloita omista saavutuksista. Pakastin paukkuu oman puutarhan antimia ja jonkun verran on nyt jo säilötty muullakin tavoin.
      Muistan, että sinulla on kunnon kaaliverkko kasvimaallasi. Ehkä siihen kannattaisi panostaa. Tänä vuonna otin turhan aikaisin harsot pois ja se näkyi pian lehtikaalien rei'ittymisenä. Kokeilen taukoa lehtikaalissa.
      Kirvoja esimerkiksi on minusta ollut tänä kesänä hämmästyttävän vähän.

      Poista
  4. Näyttääpä makoisalle!
    Minua alkaa jo retiisien kylvö kyllästyttää, saan ne miltei aina kukkimaan :D
    No, hieman toki sain maistiaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis sinulla on niin oivallinen viherpeukalo, että sen avulla retiisitkin kukkivat. Ota se positiivisena asiana. Minun retiisini onnistuivat tänä vuonna suorastaan uskomattoman hyvin. Ensi kesä saattaa mennä täysin pieleen. Aika lailla tuurilla näiden kanssa mennään, kun kaalit tai punajuuret eivät suostu ääneen kertomaan, mikä kulloinkin toimii.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Oli pakko poistaa tuo edellinen kommentti, kun oli sormet osuneet ihan väärille näppäimille.
    Herkullisen näköistä satoa!
    Ja olen samaa mieltä Cherin kanssa, että olet turhan vaatimaton. Mahtavaa satoahan siellä on tullut.
    Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kommentoi juuri koskaan kännykällä, koska sen automaattinen sanasyöttö saa aikaan sana- ja lausehirviöitä. Virheitä tulee kyllä välillä muillakin vempaimilla.
      Sato olisi ehkä ollut suurempikin, jos olisin jaksanut kastella yhtä ahkerasti, kuin alkukesästä. No, tänään taivaalta näyttää tulevan vettä ihan riittävästi.
      Myös sinulle leppoisaa viikonloppua!

      Poista
  7. Loistavan ja monipuolisen sadon olet ahkeroinut puutarahassa. Määrä ei todellakaan ole tärkeintä vaan maku ja aromit, joita voi tuntea vain suoraan maasta kerätyistä tuotteista. Paprikat näyttävät houkuttelevilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku ja aromit ovat todellakin pääasia. Nautin valtavasti kasvun katselemisesta ja niistä onnistumisen tunteista, mitä sadon korjaaminen tuottaa.
      Parikat ovat yllättävän hyvän makuisia. Käsissä ne tuntuvat hiukan muovisilta, mutta makukokemus kumoaa senkin.

      Poista
  8. Sähän oot jo saanu kerättyä ja syätyä monipualisesti oman maan antimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppusuoralla oman maan sadossa ollaan, mutta jotain sentään on vielä odotettavissa.

      Poista
  9. Kyllä oman maan sato on aina se parhaimman makuinen. Kerrassaan komeat paprikat.
    Nautitaan sadosta ja oman maan antimista.😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paprikasato ylitti odotukseni. Yleensä en niiden kanssa kovin hyvin onnistu. Ehkä lajikkeellakin on merkitystä.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  10. Ihan mahdottoman hieno sato, kyllä tuosta jo saa pisteet itselleen antaa! Retiisit meni täällä aivan puiseviksi jo alkumetreillä ja hernesatoa olisi saanut olla paljon enemmän, niin nopeasti se tuli syödyksi. Persiljaa ja tilliä on tosiaan helppo ottaa pakkasesta ruokien mausteeksi ja olen samaa mieltä, että tillin kukinnot ovat ihania, minulla pitkin loppukesää kukkakimpuissa, tuoksuvatkin hyvältä! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herneitä voisi syödä vaikka kuinka paljon. Oma sato riittää lähinnä maistiaisiksi. Olen yllättynyt, miten pitkään tilli pysyy hyvän näköisenä ja -kuntoisena maljakossakin.
      Sateesta huolimatta mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  11. Monenlaista makoisaa syötävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, joka vuosi aina joku yllättää positiivisesti. Silloin pienet takaiskut eivät tunnu missään.

      Poista
  12. Sitä olisi pulassa jos kaikki satokasvit tekisivät vuosittain hyvän sadon, vaihtelun ansiosta saa joskus enämmän jotain ja joskus vähemmän ja jää aikaa muuhunkin kuin sadonkorjuuseen ja säilömiseen. Eilen keräsin kolmisen litraa karhunvattuja ja keitin heti hilloksi, tulipa hyvää ja voi sanoa tuoreista aineksista tehdyksi lähiruuaksi. Hienot paprikat, niiden kanssa minä en onnistu koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä näkökulma! Ei todellakaan tällä menolla huku johonkin tiettyyn lajiin, kun ne vuorottelevat onnistumisessaan sopivasti. Karhunvattuhillo omien puskien marjoista on luksusta. En ole aiemmin onnistunut paprikoiden kanssa. Kiva nähdä, että se on kuitenkin mahdollista. Eihän kasvatusta jaksaisi, jos se olisi pelkkää epäonnistumista.

      Poista
  13. Herkullisen näköstä satoa! Noin isoja paprikoitakin! Ja vatut lähikuvana... muhkeaa..herneitä.
    Ostin keväällä yhen tomaatintaimen ihan huvikseni ja se onkin yllättäen tuottanu aika reilusti satoa. Keltasia. Hämmästyin kun tajusin, että eivät punastukaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ollut kiva yllätys, että tomaatti oli kypsänä keltainen! Toivottavasti maistui hyvältä. Meidän kasvarissa herkullisin tomaatti taisi tänä vuonna olla keltainen Sungold. Makea kuin mikä, nam.

      Poista
  14. Hyvinhän sitä satoa tulee! Jos jostain ei, niin toisesta sitten kuitenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepäs se, aina joku onnistuu. Siten pysyy kiinnostuskin vireillä, kun joutuu hiukan jännittämään lopputulosta.

      Poista
  15. Hieno sato! Itse tykkään innolla kasvattaa kaikkea, plussaa on jos tulee edes vähän satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, kasvattamisessa sato on plussaa, mutta matka siihen satoon se kiinnostavin osuus.

      Poista
  16. Monenlaista herkkua olette saaneet puutarhasta!
    Minäkin kylvin tuota koristeporkkanaa, mutta kovin jäi onnettomaksi sen kasvu. Ehkä ensi vuonna pitää kokeilla kylvää aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koristeporkkanan itäminen oli kovin epätasaista. Osa on vieläkin ihan pikkuisia ja muutama vasta nupulla. Mielenkiintoista, että esikasvatuksessa olleet ovat edelleen minimaalisen kokoisia ja suorakylvetyt paljon pidemmällä. Taidan kyllä kylvää ensi vuonna lisää.

      Poista
  17. Herkkua jos jonkinlaista! Itse kasvatettu sato on kyllä monin verroin maukkaampaa kuin kaupasta ostetut vihannekset. Nuo valkosipulitkin näyttävät komean kokoisilta.
    Minä sain tänään pakastettua jättilastin herneitä. Sokeriherneet olivat päättäneet ottaa sellaisen joukkospurtin, ettei niitä olisi saatu syötyä mitenkään tuoreeltaan. Osa oli jo ehtinyt tehdä pulleat palotkin kun en viikkoon käynyt niitä kunnolla keräämässä. Onneksi ihan kaikki ei viikossa ehtinyt ryöpsähtää yhtä hurjaan kasvuun.
    Aika paljon saa vettä tulla, että syyslannoite liukenee kunnolla. Ripottelin itse viikko-pari sitten syyslannoitetta ja kiersin kastelukannun kanssa perässä antamassa alkuvauhtia. Viikolla satoikin pari kertaa, mutta edelleen on osa rakeista näkyvissä. Jospa ensi yön sateet saavat viimeisetkin liukenemaan. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  18. Kiitos!
    Upea tarina!.
    Paljon satoa olet saanu:)))
    Herkkuja ja silmänruokaa..niinhän Sinä lupasit;))
    Minulla paprikoita tullut hyvin ,mutta eine punastu..vihreitä ovat,
    Mikä neuvoksi?:)
    Syyslannoitteet ,,ne on tärkeä,talvehtimisen kannalta.
    Aurinkoista elokuun viimeistä viikkoa!

    VastaaPoista
  19. Ihanat kuvat! Voisin elää vain hedelmillä, marjoilla ja vihanneksilla.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!