Neulevuosi 2025

 Vuodenvaihde on sopiva hetki tehdä tiliä edellisten kuukausien käsitöistä. Pääasiassa tuli kilkutettua sukkia. Niille on käyttöä ja niitä on helppo tehdä telkkua katsellessa. Kesällä kutimia ei tule käsiin otettua. Syksyllä ja talvella en osaa ilman lankaa ja puikkoja istua ollenkaan. 

Koen olleeni menneen vuoden kutomisen suhteen laiskan puoleinen. Tai ainakin olen useimmiten ylittänyt aidan matalimmalta kohdalta. Uusien mallien etisiminen ja opettelu on jäänyt vähemmälle. 

Nilkkasukkia on helpoin tehdä. Tykkään käyttää värejä. Jämälankakeriä saa myös hyvin upotettua vaikkapa sukan varsiin. Yllättävän pitkän pätkän kutoo pienestäkin jämälankakerästä. Tapaan punnita pieniä keriä ja jakaa ne sitten kahteen samanpainoiseen kerään. Joskus saatan kutoa molempia sukkia samanaikaisesti. Tällöin kudon vuorotellen kumpaakin sukkaa nähdäkseni kuinka monta kerrosta vielä molempiin riittää. Mikään ei estä tekemästä eriparisukkia. Useimmiten haluan molemmista sukista kohtalaisen identtiset.
 

Enimmäkseen käytän sukkalankana Novitan 7veikkaa. Sitä on hyvin saatavilla lähikaupasta. Se kestää konepesun ja värivalikoimakin on kohtalaisen hyvä. Jonkun verran ostan myös vastaavanvahvuisia, muiden valmistamia lankoja. Esimerkiksi Lankavan Lystiä tulee välillä käytettyä. Lankatarjousten ohi ei aina voi kulkea. Kotona on hyvä olla lankaa varastossa, jotta kutomisen himoa voi ryhtyä samantien sammuttamaan.

Ylävasemmalla on Novitan mustalla Nallella kudotut sukat sukulaistytön poikaystävälle inttiin. Yläoikealla olevien sukkin varressa mallineuleena on Ailin lapanen. Alaoikean sukat on kudottu vaaleanpunaisesta Nummi-langasta. 

Mallineuleita käyttämällä saa kivaa piristystä muuten tavalliseen villasukkaan. Ylävasemman sukan varsi ja jalan päällisen mallineuleena on: 7 krs: 1 o 1 n, 7 krs: 1 n 1 o.

Alavasemmalla Jules-neule, johon tuli jalan päälle virhe. Tein saman virheen toiseenkin sukkaan, jolloin niistä tuli samanlaiset.

Alaoikean sukan varressa ja jalan päällä on vohvelineule. 

Yleensä käytän 7veikan vahvuisessa langassa 3.5 -puikkoja, paitsi resorissa ja kantalapussa 3-puikkoa. Resorissa kudon oikeat silmukat takareunastaan, jolloin resorista tulee napakampaa. 

Käsialani on välillä liian löysää, mikä johtuu sormien nivelrikosta. Etenkin kutomista aloittaessani tiukan otteen saaminen puikoista on hakusessa. Puikotkin lentelevät välillä pitkin sohvaa ja sohvan alle. Vähitellen sormet vetristyvät, ote lujittuu ja kädenjälki tasaantuu.

Ylävasemmalla kahdet villasukat miehille. Löysin kuvan netistä. Ryhdyin kutsumaan tuota raitasukkamallia viivakoodisukiksi.

Yläoikealla olevien sukkien reunaan kudoin frillan, johon käytin Merja Ojanperän Juhannustanssi-sukkien ohjetta. Muokkasin silmukkamäärää alkuperäistä ohjetta pienemmäksi.

Alavasemman kuvan kaksi sukkaparia on kudottu Körtti-mallineuleena. Nämä kudoin aivan joulun alla, joten niihin sopi hyvin punavalkea väritys. Punainen on jo markkinoilta poistunutta Novitan 7veikan Marianne-sävyä (556).

Etupäässä olen kutonut sukkia naisille ja miehille. Naisten sukissa kokoskaala on pienempi. Yleisin koko taitaa olla 39. Miesten sukkia on muuten kiva kutoa, mutta isoja kokoja tehdessä iskee aina uskonpuute, pitääkö tosiaan vielä vaan jatkaa jalkaosaa? Käytän paria netistä tulostamaani kokotaulukkoa apunani. Pari vuotta sitten ostin säädettävän sukkablogin, jota olisi helppo käyttää myös kokomittarina. Jostain syystä aina vain mittanauha hakeutuu käsiini sukkablogin sijasta.

Ylävasemmalla on sukat artisokan (330) sävyisestä 7veikasta. Tarkoitus oli harjoitella kirjoneuletta tällaisella helpolla kahden langan yhdistelmällä. Hyvin se sujui, mutta edelleen vierastan kirjoneuleita.

Alaoikean kuvan sukat piti tehdä Körtti-neuleena. Telkkua katsoessa saattaa käydä niinkin, että mallista tuleekin muuta kuin mitä on aikonut. Näiden sukkien varsi rakentui muunnellusta kerrosrivinoususta. Ihan kivan näköiset, vaikkei Körttisukat olekaan. 

Muutama vuosi sitten innostuin kutomaan polvisukkia. Nyt into on laantunut. Polvisukkien haasteena on sukan sopivuus saajan pohkeen kohdalla. Jollei tiedä, millaiset jalat vastaanottajalla on, polvisukat jäävät käyttämättä. Sukan varren voi kutoa joustavalla mallineuleella, jolloin se on helpommin puettava paksumpaankin jalkaan. Tai sujauttaa housunlahkeen sukkanvarren sisälle. 

 

Loppukesästä löysin kaupasta Novitan Polkka-lankaa eri sävyisinä. Polkkaa oli jokunen vuosi sitten yleisesti myynnissä. Nyt sitä on satunnaisesta kampanjalankana. Tietenkin Polkka-kerät hyppäsivät ostsoskoriin, sillä ajattelin kutoa niistä isän hoivakotihoitajille joululahjasukat. Kuten sitten teinkin. Polkka-langasta tulee helposti kiva kuvio. Näin voin huijata itseäni osaavani mukamas kirjoneuletta.

 

Alaoikealla luonnonvalkoisesta 7veikasta kudotuttujen Ilona-sukkien malli löytyy Juurakko Creations-blogista. Ilonat eivät ole polvisukat vaan pidennetyt nilkkasukat tai pohjesukat.

 

Valepalmikko ei ole minulle mitenkään vieras mallineule. Etupäässä olen käyttänyt sitä tavallisen 1o1n -resorin sijasta. Luonnon luomaa -blogin Susannan innoittamana kudoin useammat puolisäärisukat valepalmikkoneuleena. Kuvassa harmaat, kirkkaanpunaiset, ketunruskeat ja luonnonvärisestä Nummi-langasta toteutetut sukat. Kuvaamatta jäivät vaaleansiniset sukat, jotka miellyttivät vierailulla ollutta nuorta naista. 

 

Merja Ojanperän Helmi-Orvokki on malli, josta pidän kovasti. Olen kutonut Helmi-Orvokkeja mallin ilmestymisestä lähtien useita pareja. Tänä vuonna kudoin beiget, tummansiniset, viininpunaiset ja kahdet kirkkaanpunaiset. Kokeilin myös "vauvavärejä" eli vaaleansinisenä ja vaaleanpunaisina. Virkatut kukat jätän näistä Helmi-Orvokeista pois. Tästä mallista tulee kauniit sukat lahjaksi annettavaksi. Näistä jokainen löysi tiensä jonkun läheisen tai tutun jalkoja lämmittämään.

 

Netin käsityörymissä seikkaillessa eteen tulee juttuja, joita täytyy ainakin kokeilla. Muuten ei tiedä, onko idea käyttökelpoinen. Ylävasemmalla netistä bongattu Päättymätön huivi, josta tuli pikeminkin kaulakoru. Kukin ympyrä kudotaan 120 silmukalla siten, että seuraava tulee aina edellisen sisään. Puikkoina 60 cm:n pyöröpuikot nro 3.5. 

 

Yläoikealla luonnonvalkoisesta (010) 7veikasta tehdyt säärystimet ruttusukka/patenttineule -ohjeella. Näyttävät paksuilta ja kiemuraisilta, kun kuvasin omia jalkojani farkunlahkeet säärystimiin tungettuina. 

 

Alavasemmalla vaaleanpunainen pipo, jonka väri vääristyy kuvassa. Lankana on vaaleanpunainen Nummi, jossa on kivasti erisävyisiä pilkkuja. Mallineule on Satun Tuulia 

-blogista. Tälle pipolle tuli tarvetta, kun ostin alesta uuden vaaleanpunaisen kaulahuivin. Pitihän siihen sopiva pipokin tehdä.

 

Alaoikea kuva on aiemmilta vuosilta. Kudoin naapurin Maritille sekä luonnonvalkoisen että tummansinisen neulepannan Satun Tuulia -blogin ohjeella. Marit oli hankkinut uuden tummansinisen takin, johon sopivaa pantaa hän kysyi minulta. Neulepanta on nopea tehdä, eikä siihen paljon lankaa kulu. Marit tuo minulle syksyisin sieniä pussitolkulla, joten mielihyvin kudon hänelle pari pantaa. Jäivät vain kuvaamatta.

 

Olen kutonut varsin vähän sukkia lapsille, koska lähipiirissä ei pieniä montaa ole. Yläkuvassa on vaaleanpunaisesta 7veikasta kutomani sukat 11-vuotiaalle Ennille. Varren yläreunaan kudoin tuplafrillan Merja Ojanperän Juhannustanssi -sukkien ohjetta muokkaamalla. Sisempi frilla on tehty Novitan pörröisestä Pilvi-langasta (jota ei enää ole myytävänä). 

 

Alavasemmalla ketunruskeat sukat, joihin piti kirjoa silmät ja suu sekä viikset, kuten olen joskus aiemmin tehnyt. Toistaiseksi kirjomiset ovat tekemättä. Sukkien koko 28-30.

 

Alaoikealla juuri valmistuneet vihreästä (330 artisokka) 7veikasta sukat parivuotiaalle. Näitä kudoin junassa Tampere-reissulla. 

 

Matalavarsisukista monet nuoret tykkäävät. Niitä(kin) on hauska kutoa, kun aloitusresorin jälkeen voi oitis siirtyä tekemään kantalappua. 

 

Alkanut vuosi 2026 taitaa sujua käsitöiden osalta sukkien merkeissä, kuten jo moni edellinenkin vuosi. Mitään erityisiä suunnitelmia tekemisten suhteen ei ole. Yleensä kutominen lopahtaa kevään korvalla päivien pidentyessä ja askelten siirtyessä pihamaalle.

Hiukan kutkuttaa panostaa kirjoneuleiden opetteluun. Perusteet tiedän, mutta vaikka muuten käsialani on turhan löysää, kirjoneuleissa tiukkuutta on yhdessä neuleessa viiden edestä. Siinäpä haaste, johon vastaamista pohdin. En tehnyt asian tiimoilta uudenvuodenlupausta. Kun en sellaisia tee missään muussakaan asiassa. Ainahan sitä voi pyöritellä ideoita päässään. Joskus niillä on tapana muuttua tosiksi.

Idearikasta vuotta 2026 kaikille käsityöihmisille ja sellaisiksi halajaville!

 

Neulevuosi 2024

 
Neulevuosi lähenee päätöstään. Puikot ovat kilisseet kiitettävästi, joskin kuluneena vuotena on ollut tavallista enemmän ja pidempiä taukoja. Kesällä ei tule kudottua, kun pihalla riittää tekemistä ja siellä viihtyy paremmin. Kesätauko alkoikin normaalia aiemmin eli viimeinen neuletyö valmistui huhtikuun alussa. Seuraavaksi puikot etsiytyivät hyppysiin vasta syyskuun alussa.

Koko vuoden tavoite oli vähentää olemassa olevaa lankavarastoa. Lankahyllyjen ohi ei vaan tahdo päästä ohi. Varsinkaan, jos kaupassa on hyviä tarjouksia. Näyttää vahvasti siltä, ettei langat kutomalla vähene.

Myös jämälankakerien vähentäminen on ollut vuoden teema. Kuten usein aiemminkin. Se lienee ikuisuusongelma, joka on tullut jäädäkseen.

Raitoihin saa uppoamaan mukavasti pikkuisia keriä. Raitaa on myös mukava kutoa, kun sukka tuntuu valmistuvan yksiväristä nopeammin. Vähemmän tuli kudottua pitsimalleja, vaikka hyviä ehdokkaita kertyy aina vain lisää.

Vihdoin sain itseni kutomaan isompia sukkakokoja. Useimmiten tulee tehtyä omaan jalkaan sopivia sukkia. Minulla on keskiverto suomalaisen jalkakoko. Miehille tarkoitettujen sukkien on hyvä olla vähän isompia. Isokokoista sukkaa kutoessa tuntuu, että kärkikavennuksiin on valtavan pitkä matka. Mittanauhaa uskollisesti käyttäen sain 45-46 kokoisetkin onnistumaan.

Tykkään kutoessani leikkiä väreillä. Edesmenneen äitini mielestä sukkien tulee olla mustia tai harmaita. Kudon toki niilläkin väreillä. Etenkin ihmisille, joiden tiedän haluavan nimenomaan mustia tai harmaita sukkia. Kumpaiseenkin väriin on helppo yhdistää kirkkaampia värejä, jolloin sukka muuttuu heti iloisemmaksi. Siis minun mielestäni.

Kuvioneuleet ovat edelleen kompastuskiveni. Kerta toisensa jälkeen olen päättänyt ryhtyä harjoittelemaan kuvioiden kutomista. Sitä silmällä pitäen olen katsonut ohjevideoita, kerännyt vinkkejä, myös kauniita malleja. Muutaman kuvioneulesukan olen tehnytkin, mutta yleensä olen niihin tyytymätön. Liian tiukkaa, lankadominanssi kadoksissa, ei hyvä. Annan haasteen muhia rauhassa selkäpiissäni. Jonain päivänä ryhdyn toimeen, jolloin kenties alkaa syntymään hyvää jälkeä.

Valtaosa kutomistani sukista on nilkkasukkia, 27 paria. Huomaan, etten ole tänä vuonna kutonut ainuttakaan paria matalavartisia sukkia. Polvisukkiakin vain kaksi paria.

Puolipolvisukkia vai kutsuisiko niitä säärisukiksi, on valmistunut kahdet kappaleet. Ruskeat sävyt olivat poissa vuosia. Nyt ne ovat hiipineet jälleen myös lankoihin. Kuvassa oranssilta näyttävä väri on enemmänkin ketunruskea. Siitä pidän kovasti.

Pipoja kudoin kolme kappaletta, joista kaksi jäi kuvaamatta. Kudoin myös yhdet tonttusukat pienelle pojalle. Totesin 7veikan olevan liian paksua ja jäykkää lankaa pienen ihmisen sukkiin. Sukat jääkööt antamatta. Ne saavat toimia mallina, jota on syytä jalostaa.

Alkutalven suuri työ oli neulepuseron kutominen. Kauniiden kuvioneuleisten kaarrokepuseroiden paljous kaikissa ohjeissa houkutteli kokeilemaan jotain itsellekin. Päädyin pitsineuleeseen, mutta lankavalinta oli hölmö. Varsinkin, kun olen lämminverinen, enkä talvisinkaan pahemmin paksuja neuleita käytä. 7veikka olisi ollut syytä vaihtaa johonkin toiseen lankaan. Annoin neuleen SPR:n keräykseen.

Joulutouhujen lomassa en ole luopunut kutimista. Tiistaina valmistuivat vaaleansinisestä langasta kudotut puolipolvisukat valepalmikkomallilla. Tykästyin tällaisiin valepalmikkosukkiin Luonon luomaa -blogin Susannan esitellessä omia neuleitaan. Kiva malli, jonka toteuttamiseen ei tarvita ohjetta. Toinen vastaava sukkapari eri värisenä on jo puikoilla. Saattaa hyvinkin valmistua vielä tämän vuoden puolella.

Ystävän kutoma joulupallo

Muutaman sukkaparin olen myynyt naapureille. Sukulaisille ja ystäville sukkapari tai kaksikin odottaa perille toimittamista. Isän kolmelle omahoitajalle laitoin sukkia joulupakettiin. Nimeämättömille hoitajille (kolmivuorotyössä heitä on useita) laitoin isoon lahjapussiin 13 paria sukkia sekä kaksi pipoa. Lahjapussin päälle kirjoitin kiitokset kuluneesta vuodesta ja kehotin kutakin ottamaan itselleen mieluisimmat.

Hoivakodin asukkaille en laittanut villasukkia, koska ne ovat liukkaita ja aiheuttavat kaatumisvaaran. Suosituksena on, että vanhukset käyttäisivät liukuestesukkia tai helposti puettavia sisäkenkiä. Harva vanhus isän osastolla omin jaloin enää kävelee.

Laatikkoon jäi vielä kymmenkunta paria sukkia. Osa niistä on edellisvuoden tuotantoa. Kutominen jatkuu ensi vuonnakin. Harvoin minulla on käsitöissäni mitään erityistä tavoitetta. Kutominen on mukavaa ajankulua ja liikettä sormien nivelille. Sopivaa tekemistä telkkua katsellessa tai silloin, kun ei huvita avata kirjan kansia.

Auringonnousu 11.12.24

 

Puikot suihkii, kerä kierii...

Lähestyvä joulu vai mikä lie, kun innostuin kutomaan punaisia sukkia. Muilla näyttää olevan samat aikeet, sillä punaiset langat on nyt kaikista kaupoista loppu. Omasta varastosta löytyi kaksi kokonaista kerää ja joitakin jämiä.

Näihin sukkiin tein kahdella päällimmäisellä puikolla 10 silmukasta koostuvan pitsikuvion, joka siis toistui kaksi kertaa. Parilla rivillä langankierto tuli kaksi kertaa peräkkäin. Seuraavalla kerroksella ensimmäinen langankierto kudottiin normaalisti oikein ja jälkimmäinen takareunastaan. Näin reiästä ei tullut jättikokoista. Asian huomioiminen vaati aluksi tarkkaavaisuutta. Yhden kerroksen purkamisen jälkeen tämän muistin.

Raitasukkia on mukava kutoa. Tuntuu kuin ne valmistuisivat muita malleja nopeammin, kun koko ajan on tavoite selvillä. Kumpaakin väriä tuli viisi kerrosta vuorotellen. Ensin tein raitasukat pienemmässä koossa.

Toisista raitasukista tuli pari kokoa suuremmat. Jälleen kerran sain todeta, miten pitkän pätkän kutoo pienestäkin lankakerästä. Valkoista lankaa oli enää nöttönen jäljellä, mutta hyvin se riitti peräti kolmeen viiden kerroksen raitaan.

Langan vähetessä vaarallisen nopeasti, kutomisen vauhti kiihtyy. Ikäänkuin nopeammin kutomalla lanka riittäisi pidemmälle. Samoin olen huomannut esimerkiksi palmikkokuvioita tehdessäni väänteleväni puikkojen kera jalkoja sohvalla. Kenties ne apupuikolle siirretyt silmukat palautuvat jalkateriä kiertämällä sujuvammin.

Kivan neulepannan ohjeen olen löytänyt Satun Tuulia -blogista. Olen tehnyt tällä ohjeella useita pantoja. Tällä kertaa tein vähän kapeamman pannan eli laitoin 26 silmukkaa. Kapeampana panta toimii sopivasti korvien lämmittäjänä. Varsinkin pitkien hiusten kanssa tällainen panta on mukava asuste. Leveämmällä pannalla korvaa melkeinpä piponkin.

Jules-mallineuleella (ohje löytyy mm. täältä) saa sukkiin kivan pinnan yksivärisiin sukkiin. Samainen mallineule toimii hyvin myös pipoissa ja kaulahuiveissa. Ruskeasta (064) 7veikasta kudotuissa sukissa on 14 s/puikko, jotta mahtuvat miehenkin jalkaan.

Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokko oli kutonut Aapeli-sukat, joista minäkin innostuin. Ilmainen ohje löytyy Verkkolehti Ullasta. Malli on hieno, eikä ollenkaan vaikea. Ohjeessa 42-kenkäkoon sukka tehdään 7veikasta 48 silmukalla. 

Sukkaa kutoessani huomasin aika pian, että siitä tulee melko tiukka. Palmikkokin kiristää suoraa neuletta enemmän. Jatkoin 48 silmukalla, mutta jätin sukan lyhyemmäksi. Valmis sukka sujahti omaan jalkaan, joka on hoikka tai ainakin normikokoinen. Neljäkakkosen jalkaan Aapeli-sukka olisi pysähtynyt jo nilkan kohdalla.

Miesten sukkaan suositellaan 13 tai 14 silmukkaa puikolle langasta ja käsialasta riippuen. Aapeli on kiva ohje hoikalle jalalle. Tavallisen miehen jalkaan tätä sukkaa tehdessäni lisäisin kuitenkin silmukoita esimerkiksi nurjien kohdalle. Tai sitten tekisin kolmen silmukan palmikot.

Mustalla langalla on suorastaan pimeää kutoa. Tavallinen perussukka valmistuu ilman otsalamppuakin, mutta auta armias, jos on joku ongelmatilanne. Silloin lisävalo on tarpeen.

Näihin sukkiin käytin pienen kerän valkoista lankaa kutomalla siitä kolme kuvioriviä varteen. 

Oranssista 7veikasta ja oranssisävyisestä Paraati-langasta (kampanjalanka muistaakseni Cittarista) tein perussukat toukokuisella Tukholman-matkalla sairastuneelle ystävälle. Värejä rakastava, luova persoona ei todennäköisesti enää koskaan kävele, mutta iloista lämpöä hänen jalkansa edelleen tarvitsevat. 

Beigen väristen nilkkasukkien mallineule varressa ja jalan päällä on jyväjoustin. Helppo ja näyttävä malli. 

Näin talviaikaan kädet kuivuvat ahkerasta rasvaamisesta huolimatta. Etenkin nurjat silmukat hiertävät etusormen nahkaan kipeän kohdan. Laitoin sormeen laastarin, joka taasen hidasti kutomista puikon osuessa sopivasti laastarin reunaan. 

Tapaan myös käyttää resorissa ja kantalapussa pienempää puikkoa. Onkohan joku käynyt teroittamassa kolmosen puikkoni, kun se se kutoessani tökkäsi useasti suoraan oikean käden etusormen kynnen alle? Auts, että sattuikin kipeästi. Lopulta laastaroin tämänkin sormen, jotta kynnenalunen saa rauhassa tervehtyä. 

Lankainventaariota tehdessäni löysin jämälankakerien vierestä pari tekokarvatupsua. Pitihän niille kutoa pipo. Kuvan punainen tupsu ei ole noin räikeä, vaan etenkin tyvestä enemmän viininpunainen. Hämyisenä pilvipäivänä lisävalo oli valokuvauksessa tarpeen ja näin kattolamppu vääristi tupsun väriä.

Viininpunaisella 7veikalla kudotun pipon mallineule on resorin jälkeen vohvelineule. Kavennuksiin minulla ei ollut ohjetta, joten tein sen etupäässä mutu-tuntumalla. Päälaella kavensin ensin osan nurjista silmukoista ja sitten osan oikeista silmukoista.

Vohvelineule

1.-2. krs: kaikki silmukat oikein.
3.-4. krs: 2 oikein, 2 nurin
Toista näitä kerroksia.

Ennen joulua valmistuu ehkä vielä yhdet vähän pidempivartiset nilkkasukat. Sitten onkin neuleiden osalta tämän vuoden silmukat suihkittu.

Nyt on saatu vuoroin lunta, vuoroin pakkasta. Mieluummin näin, kuin harmautta ja loskaa.

Villasukkia viluvarpaille

Kylmenevä sää ja pimenevät illat ovat saaneet hyppyset tarttumaan kutimiin. Käsityökori vietti koko kesän kaapissa, mutta syyskuussa se siirtyi sohvan viereen. Sieltä olikin lyhyt matka lankojen ja puikkojen hypähtää käsiin.

Kiinnostavat ideat loistavat toistaiseksi poissaolollaan. Ihan perussukkia pienillä mausteilla on valmistunut.

Matalavarsisukat Novitan ruskeasta (korvasieni 064) 7veikasta. Silmukoita 48 eli 12 per puikko. Näitä on mukava ja nopea kutoa. Varsinkin nuoret tykkäävät näistä.

Valmistaudun jo jouluun, jolloin aion viedä isän hoivakotiin villasukkia. Tehostetun hoivan yksikössä moni vanhus istuu pyörätuolissa, muutama on kokonaan vuodepotilaana. Hoivakodissa on sopivan lämmintä, mutta usein vanhuksilla ei enää veri kierrä entiseen tapaan ja se tuntuu viluna jaloissa.

Vanhuksen sukkien on hyvä olla reilun kokoisia, jotta ne on helppo jäykilläkin käsillä pukea jalkaan. Myös toisen pukemina reilun kokoiset sukat sujahtavat näppärämmin varpaita lämmittämään.

Hoivakodin sukkapaketti starttasi sinisävyisillä sukilla, joiden varsi on 1 o, 1 n -resoria. Keskisininen on 7veikan lobelia (136) ja varren vaaleansininen raita nro 102, joka ei nyt ole tuotannossa. Tummansininen raitalanka on jämälankakerästä. Sukkien koko on 45. 

Pinkin (555, joka ei enää ole tuotannossa) langan yhdistin ruskea-valko-pinkki -raitalankaan (Geisha 9041). Mallineuleena: 1. krs: 1 o, 1 n. 2. krs: kaikki oikein. Puikoilla 12 silmukkaa eli yhteensä 48. Sukkien koko noin 39.

Tein myös isän omahoitajille ihan vain syysiloksi sukat. Tuijan sukat valmistuivat 7veikan mustasta (noki 099) ja viininpunaisesta (akileija 596). Silmukoita 52.

Mallineule:
1.-2. krs: 2 o, 2 n
3. krs: kaikki oikein
4-5. krs: 2 n, 2 o

Ksenian sukkien pohjaväri on niinikään musta (noki 099) ja varren raidat marjapuuron punaiset (marjapuuro 053). Mallineuleena varressa vuorottelee viisi oikeaa ja viisi nurjaa kerrosta. Sukkien koko n. 38-39.

Minulla tuppaa tulemaan nurjalla kudottujen raitojen puikonvaihtokohtiin ikävä rako. Useamman kerroksen mallineuleissa olen joskus kääntänyt työn nurinpäin, jolloin voin kutoa kohdan oikeilla silmukoilla. Nyt ratkaisin asian siten, että kudoin joka puikon ensimmäisen ja viimeisen silmukan nurjillakin kierroksilla oikein. Näin puikkojen saumakohtaan syntyi pystykuvio.

Repolainen reissaa ja Räpeltää -blogin Pirjo teki ihastuttavat suopursu-sukat. Pitihän minunkin yrittää. Aivan yhtä näyttäviä suopursusukkia en saanut aikaan, mutta alku se on tämäkin. 

Ruskeasävyisen maapohjan lankana on MyHomen 911. Taivastaustaksi taasen valikoitua  laatikosta löytynyt vaaleansininen jämälankakerä. Turvemullasta ne suopursutkin nousevat, mutta tein turpeen ja taivaan väliin pari kerrosta vihreällä. Silmukoin vihreällä varret ja itse kukkahahtuvat valkoisesta Pilvi-langasta. 

Silmukoinnissa minulla on vielä opeteltavaa, kuten niin monessa muussakin asiassa. Menköön harjoitustehtävänä. Sen verran kivat, että saatan tehdä vielä toistekin.

Kovasti tekee mieli kutoa muutakin kuin sukkia. Olen selannut neulelehtiä alusta loppuun ja lopusta alkuun sillä silmällä, jos joku sieltä ponnahtaa erityisen innostavana esiin. Suurin ongelma lienee aloitekyvyttömyys. Vai saamattomuuttako se on?

Niin sitten otin pyöröpuikot korista ja kudoin vaihteeksi pipon. Lankana on Novitan viininpunainen (700, jota ei enää ole lankakartalla). Työssä on 120 silmukkaa ja mallineuleena pidennetty helmineule eli kaksi kerrosta 1 o, 1 n ja kaksi kerrosta 1 n, 1 o. 

Pitkästä aikaa tein yhdet kuplasukat. Pohjavärinä 7veikan ruskea (691) ja kuplissa raitalanka Geisha (9041). Lopputulos olisi ehkä parempi, jos olisin käyttänyt kuplissa yksiväristä lankaa. Geisha-raitalangassa pinkin, vaaleanpunaisen ja valkoisen lisäksi on myös samaa pohjavärin ruskeaa, jolloin kuplat eivät erotu parhaiten.

Kupla-malliin löytyy netistä ohjeita. Tässä linkki Kodin Kuvalehden ohjeeseen.

Enimmäkseen tulee kudottua oman jalan kokoisia sukkia. Kokoni edustaa yleisintä suomalaisen naisen jalkakokoa. Koska tarkoitukseni ei ole pitää kaikkia kutomiani sukkia omassa käytössä, on syytä välillä kutoa muitakin kokoja.

Niin sitten tein nämä harmaapunaiset sukat koossa 37. Kaipa näitä värejä valitessa oli jälleen joulu mielessäin. Laatikostani löytyi yllättäen Novitan 150 g:n kerä vaaleanharmaata. Nykyisinhän Novitan 7veikat myydään 100 g:n kerinä. Tämä harmaa väri vastannee lankakartan väriä jäkälä (047). Punainen on Marianne (700 556). 

Raitasukkia on kiva kutoa. Ikäänkuin valmistuisivatkin yksivärisiä nopeammin.

Keskiviikon ikkunanäkymä sateen ja tuulen pieksemään pergolaan.

Illan koittaessa aloitan seuraavat sukat. Laatikossa on vino pino kevättalven aikana valmistuneita, mutta lahjasukkien tarve lisääntyy vuoden lähetessä loppuaan.