sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Mörköjä pihamaalla


Monena päivänä on pitänyt käydä laittamassa pikkuhavuille varjostukset, vaan en ole yksinkertaisesti ehtinyt. Tänään oli vihdoin sopiva hetki ja nyt pihalla lymyileekin joukko mörköjä. Aiempina talvina en ole tainnut ihan näin aikaisin varjostuksia laittaa, mutta somessa tästä aiheesta on niin kiivaasti keskusteltu, että pakko oli aktivoitua. Onpahan nyt tämäkin homma pois päiväjärjestyksestä. 


Kyllä se aurinko kireistä pakkasista huolimatta melkoisesti lämmittää. Sen huomasin pihalla pyöriessäni. Toisella puolella taloa pakkasta oli -8 astetta, mutta auringon puolella lämpötila oli noussut lähelle nollaa. Kun aurinko lämmittää ja tuuli kuivattaa, havut ja muut ikivihreät kasvit kärsivät helposti. Isokokoisia ja jo vuosia paikallaan asuneita tuijia ja marjakuusia en ole enää aikoihin suojannut, enkä suojannut nytkään. Sen sijaan nuoremmat havut ja kaikki rhodot huputin. Samoin mahoniat, jotka asuvat rhodojen vieressä. Ikivihreitä nekin.


Kiittelen jostain blogista tai somesta syksyllä löytämääni vinkkiä laittaa kevätvarjostettavia varten tuet jo syksyllä. Perennoilta ja kesäkukilta vapautui syksyn mittaan runsaasti metallisia tukia, joita ei nyt tarvinnutkaan kantaa kellariin. Maan ollessa vielä sula tökin kasvitukia niin nuorien tuijien, kuin rhodojenkin ympärille. Etenkin rhodot maata vasten lamoavine oksineen ovat vaikeita suojattavia. Valmiiksi asetetut tuet helpottivat verkkojen virittämistä ja verkkojen kiinnittäminen pyykkipojilla metallitukiin on näppärää.

 
Erään kaupan tarjouksesta ostin valmiiksi ommeltuja varjostuspusseja tai hupuiksikin niitä voi sanoa. Huput ovatkin näppäriä esimerkiksi pienikokoisille tuijille. Sen sijaan sinne tänne rehottavia rhodoja ei mihinkään pussiin voi ahtaa. Ne saivat ylleen varjostuskankaat.


Vielä on jonkun verran matkaa niihin hetkiin, jolloin pihalla tulee vietettyä aikaa ehkä enemmän, kuin konsanaan sisätiloissa. Kaipuu ulkohommiin on kova ja niinpä pyörin pihalla aikani kuluksi ja tyhjän panttina havainnoimalla tinttien liikkeitä ja jälkiä lumella. Kaikenlaisia kuvioita lumesta löytyikin. Pikkaisen jopa harmitti, että olen niin huono tunnistamaan jälkiä ja merkkejä luonnossa. Kummasti sitä silti saa aikaa kulumaan ihan vain ympärilleen pällistellen.

 

49 kommenttia:

  1. Tott, vähän niin kuin möröiltä nuo näyttävät. Kiitos tästä muistutuksesta, sama homma pitäisi täälläkin tehdä. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut iso homma, mutta aina oli mukamas jotain muuta.
      Tänään onkin upea auringonpaiste, jolloin ulkona voi vaikka verkkoja viritellä. Siis mukavaa sunnuntaita sinullekin!

      Poista
  2. Upeat suojaukset, olet tehnyt homman tosi huolellisesti. Itse olen laiskimus enkä suojaa mitään, saa nähdä miten käy. Onko tämä suojaus jotenkin tulenarka aihe? Itse en seuraa somekeskusteluja juurikaan niin on mennyt ohitse. Ymmärrän niin kaipuusi pihahommiin, täällä kohtalotoveri! Ei tuolla puutarhan puolella voi hirmuisesti mitään tehdä ja lisää luntakin on ensi viikolla luvassa nyyh. Kyllä on sitten tuntunut pitkältä tämä talvi! Keväisiä tuulahduksia sinne puutarhaasi toivotellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä suojauksesta mitään suurempaa kinaa olla aikaan saatu. Somessa vaan asiasta muistutettiin. Pari nuorta tuijaa olen muutama vuosi sitten menettänyt ja ilmeisesti syynä oli juuri kevätahava. En ole kokenut suojaamista kovin isona vaivana ja siinä samassa voi vaikka ulkoilla pihalla.
      Tässä vaiheessa talvi tuntuu kestävän iäisyyden, kun luvassa on pakkasta ja pakkasta ja pakkasta. Ehkä lämpö ja kevät tulevat sitten yhdellä rysäyksellä. Toivotaan niin.

      Poista
  3. Hauskat möröt! :)
    Tuo homma on tosiaan nyt käsillä. Hauskat on myös nuo jäljet lumessa, jotka kertovat elämästä tuolla pakkasen keskellä. Mä huomasin, että meillä pupujussit taitavat riehua puutarhassa. Metsässä oli tallautunut oikein pupujen valtatie. En ole ennen huomannut, että ne käyttävät samaa reittiä noin uskollisesti.
    Leppoisaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun "meidän" metsä oli vielä paikallaan, siellä risteili joka talvi oikein kunnon pupureitit. Ilmeisesti ne tosiaan tykkäävät tallata samoja polkuja. Ehkä ovat kuunnelleet Mattia ja Teppoa.
      Kiitos Riina, sunnuntai on kulunut mm. kylvöjen äärellä.

      Poista
  4. Mäki sain vasta viikolla suajattua rodot. Mariakuuset oon peitelly jo ennemmi. Mahonia on viälä lumen alla, mutta pitää sitte seki suajata, ettei olisi iha ruskiana, niinku ereltäjänsä. Meillon nii tuulista, että tykkään käyttää suajaukses säkkikangasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tappotalven jälkeen toinen mahoniani oli todella surkeassa kunnossa. Silloin en ollut sitä edes suojannut. Mahonia kyllä virkosi, mutta menetti ison osan oksistaan.

      Poista
  5. Minäkin olen mieltynyt noihin vähän rimpuloihin lankatukiin, ovat huomaamattomia (halpoja)ja kelpaavat moneen tarkoitukseen kuten huputusten tueksi.Viime kesänä istutin muutaman tuijan, ovat onneksi lumikasan suojassa, ei ahava polta.(Aikoinaan oli työkaverina Ahava)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen todennut, että lankatuet ovat hyvä apu moneen hommaan puutarhassa. Tämä talvinen varjostuskankaiden tuki on uusi aluelöytö. Hyvä sellainen.
      Toivotaan, ettei ahava vieraile puutarhassasi - ainakaan pahat mielessään.

      Poista
  6. Pensastuet on oivia telineitä, kiitos vain vinkistä. Tulevat niin hyötykäyttöön koko vuodeksi. Viime vuonna jouduin suojaamaan pienet havutkin kankailla mutta nyt sain peiteltyä ne lumen alle, tosin voi olla että joudun laittamaan kankaat jos lumet hupenee nopeasti pois. Aika lämmin on jo auringossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt onkin jännä nähdä, miten pakkaslumi käyttäytyy suojasäiden saavuttua. Hupeneeko pikaisesti vai muuttuuko jääkentäksi, kuten täällä usein tapahtuu?
      Pensastukien käyttö varjostusen virittämisessä on osoittautunut erinomaiseksi vinkiksi. Sitä sopii jaella eteenpäin.

      Poista
  7. Upeaa tilataidetta pihallasi :) Aurinko lämmittää jo tosissaan, mutta lumi ei ainakaan vielä sula. Ehkä jo viikon päästä tilanne on toisin, toivottavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hangella ei sulamista näy, vaikka aurinko on täällä paistanut päivä toisensa jälkeen. Sen sijaan joissain paikoissa roikkuvat jääpuikot jo tiputtelevat.
      Viikon päästä näkyi ainakin hivenen lauhtumista, mutta taitaa kevät antaa odotella itseään.

      Poista
  8. Kilttejä mörköjä :)
    Aurinko lämmittää jo tosissaan, se sai lumen sulatettua rantakiviltä ja rannassa touhutessa pitää vähentää vaatetusta. Tänään tinteillä oli kuoroharjoitukset, ihanaa kuultavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä möröt ovat ihan ystävällisiä ja hiljaisiakin.
      Nyt pitää ehdottomasti ulkoillessa höristää myös korvia. Tintit ovat tosiaan aloittaneet kuoroharjoituksensa.

      Poista
  9. Hauskoja mörköjä!

    Meillä kaikki rodot asuvat puiden juurilla metsässä, joten niitä en suojaa - muitakaan suojattavia ei meidän pihamaalla olekaan, paitsi alppikärhöjen tyvi pitäisi varmaan, ne ovat pupujen herkkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskin niitä rhodoja metsässä on tarpeen suojata. Taitaa siellä olla luntakin aika lailla. Ennen en omiakaan rhodoja suojannut, kun metsä esti auringonpaisteen. Nyt ei ole metsää ja aurinko porottaa talon päätyyn täysillä.

      Poista
  10. Hyvät möröt. Ei onneksi kovin pelottavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ovat ystävällisiä, vaikka pimeällä niiden ohi kulkisi.

      Poista
  11. Tukien laittaminen oli kyllä hyvä vinkki. Täytyy muistaa myöhemmin, vielä ei kevätsuojattavia kasveja juuri minulla ole. Vain yksi alppiruusu ja yksi mahonia, jotka kumpikin ovat sen kokoisia että peittyivät lumella lähes itsestään (hiukan vielä viimeistelin avuksi). Ja aurinko tosiaan lämmittää jo paljon. Meillä on auringossa mittari mennyt välillä plussan puolelle, hyvä siis että suojasit jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin täällä auringon puolella on ainakin tänään mittari plussalla. Varjon puolella ihan kunnolla vielä pakkasella.
      Varjokankaiden asettaminen oli erittäin helppoa noiden metallisten pensastukien ansiosta. Tämä vinkki kannattaa laittaa muistiin vastaisen varalle.

      Poista
  12. Sama homma olisi edessä. Mikä homma siinä onkaan. Meillä huputetaan melkein kaikki havut, korkeimmat tuijat yli kolmemetrisiä ja muita pienempiä yli kaksikymmentä. Piha on koko kevään aivan karseen näköinen, mutten uskalla jättää ilmankaan kun ei näistä keväistä etukäteen tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vanhempia tuijia enää vuosiin suojannut. Niiden juurien pitäisi olla sen verran syvällä, etteivät ole enää niin arkoja kevätahavalle. Asiantuntijat kehottivat suojaamaan havut, joiden istutuksesta ei ole kulunut kovin montaa vuotta. Myös isokokoiset, jos ovat omassa puutarhassa nuoria.
      Eihän nuo mörköasetelmat kaikkein kauneimpia näkymiä ole, vaan harmittaisi vietävästi, jos havut kuolisivat oma laiskuuden vuoksi.

      Poista
  13. Voi etä, tuo homma on mulla ajatuksissa, saisinkohan tänään jo tehtyä asialle jotain. Muutama viime kesänä istutettu kartiovalkokuusi olisi ehdottomasti suojattava. Pian toivottavasti puhteet puutarhassa k
    lisääntyvät, odotan jo kovasti sitä että pääsen leikkaushommiin, se on yksi lempikevätpuutarhatöistäni. Iloisia odotuksia sinulle Between!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinkahan monta päivää minulla meni, ennenkuin sain varjostukset paikalleen? Tuskin se päivästä kiinni on.
      Lumisista olosuhteista huolimatta monet keväthommat ovat jo selvästi kiikarissa. Aika kivaa!
      Mukavia kevätpäiviä sinulle!

      Poista
  14. Pari mörköä täältäkin löytyy, alppiruusut suojasin nyt hyvissä ajoin. Tuo pensastukivinkki onkin hyvä, meilläkin ne jäävät mihin sattuu penkkeihin talven ajaksi. Täytyypä laittaa ensi syksynä ne talvikäyttöön. Tuijia en ole enää juurikaan peitellyt, ne ovat jo niin vanhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat tuijat pärjäävät jo suojaamatta. Niiden juuret ovat löytäneet tiensä syvemmälle. Metallituet saavat uuden käyttötarkoituksen varjostusverkkojen tukipilareina. Pitää muistaa se myös ensi syksynä.

      Poista
  15. Hih vai mörköpuutarha siellä, no varmasti pimeän hämärissä voisi luullakin vaikka miksi niitä.
    Minulla ei ole nyt niin pieniä havuja, enkä alppiruusujakaan ole peitellyt, mutta joskus kun peittelin, käytin harsoa - sitä kun on aina varastossa pilvin pimein. Silloin kasvit eivät olleet mörköjä vaan kummituksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaaleat kummitukset iltapimeällä pihamaalla voisivatkin olla hauska piristys.

      Poista
  16. Ihanat möröt. Meillä on sama meininki. Huputtelin jo reilu viikko sitten. Näytti, että jokin nuorempi tuija oli ehkä jo ottanut siipeensä. Toivottavasti ei kuitenkaan. Olisi pitänyt nuo tuet laittaa, vaan laiska olin syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tuijasi ei ole vahingoittunut. Ensi syksynä sitten tökitään urakalla metallitukia pitkin puutarhaa.

      Poista
  17. Onneksu nuo möröt ovat hyödyllisiä. Minun pitäisi varmaan tehdä sama juttu, mutta miten lie se tahtoo unohtua 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat ihan ystävällisiä mörköjä. Monta päivää niitten virittämistä suunnittelin, kun aina oli jotain muuta kiireellisempää.

      Poista
  18. Kiitos vinkistä, siellä ne ovat marjatuet varastossa... ensi vuonna sitten:) Mahonian menetin pari talvea sitten, vieläkin kirpaisee, muuten olen vähän laiska suojailemaan,eikä riskinotto ole aina kovin järkevää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toissa keväänä minunkin toinen mahoniani oli kuolemankielissä, mutta virkistyi sitten. Menetti kyllä ison osan kasvustostaan.

      Poista
  19. Pressuseinämä on myls helppo viritellä ja tolpat kannattaa siihenkin laitella jo syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeintä taitaa olla ennakointi eli tolppien ja tukien laittaminen ennen maan jäätymistä, oli suojauskeino mikä tahansa.

      Poista
  20. Meiltäkin noita välttämättömiä möröjä löytyy. Kartiovalkokuuset ja alppiruusut joutuu meillä suojaamaan joka kevät, kun kasvupaikka ei ole paras mahdollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mörköjen virittäminen ei ole kovin raskasta puuhaa. Tulee ulkoiltua samalla.

      Poista
  21. Arvaaa vaan muistinko tökätä kukkatuet puskien ympärille... Hyvä, sinä reipas tyttö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi syksynä pitää jakaa tästä aihesta muistutuksia ahkerasti. Jos siis muistaa muistuttaa.

      Poista
  22. wow amazing & love sharing dear,love it..

    https://clicknorder.pk online shopping in pakistan

    VastaaPoista
  23. Vähän hassuiltahan ne siellä pihalla näyttää minullakin taitaa olla 30 kpl tällaisia erilaisia viritelmiä. Vanhoja tuijia ja marjakuusia en minäkään suojaa enään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antaa niiden ihmettelijöiden ihmetellä. Väliaikaisiahan nuo pihamöröt ovat.

      Poista
  24. Minä kans laitoin joku päivä takaperin suojat havuille, kyllä nyt on jo ihan oikea hetki, tai alkaa olemaan viimeiset hetket oikeastaan. :) Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! Parempi liian aikaisin, kuin liian myöhään. Hyvin nuo möröt mahtuvat pihalla seisomaan.

      Poista
  25. Tuollaiset möröt pitäisi takapihalle virittää:) Aina se kevät sitten kuitenkin tulee kuin varkain vaikka sitä täällä kovasti odotetaan ja ollaan olevinaan valmiita:) Aurinkoista alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kevät yllättää aina. On se kuitenkin niin mukava yllättäjä, ettei harmita yhtään.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!