Edellisestä Espoon modernin taiteen museon Emman käynnistä on vierähtänyt vähän liiankin pitkään. Emmahan sijaitsee Tapiolan Ahertajantiellä, painotalo Weilin&Göösin v. 1964 (laajennukset 1967 ja 1974) valmistuneessa Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa rakennuksessa. Rakennus on nykyisin suojeltu. Näyttelykeskus WeeGeenä se avattiin yleisölle 2006.
Mielestäni WeeGee-talo sopii erinomaisesti modernin taiteen esittelypaikaksi. Betonipinnat, isot ikkunat, väljät tilat antavat sijaa itse teoksille. Sijaintikin on keskeinen, helposti tavoitettavissa. Joskin henkilöautolla ei museoon kannata mennä sillä ajatuksella, että auton saisi lähelle. Tapiolan keskustassa on runsaasti pysäköintipaikkoja, joista ei kauaa museolle kävele. Samalla on mahdollisuus tehdä huomioita nopeassa tahdissa muuttuvasta ympäristöstä.
Suurimpana houkuttimena tämänkertaiseen Emma-vierailuun oli japanilaisen Chiharu Shiotan "Äärirajoilla" -teos. Kiirehdin turhaan, sillä olin lukenut näyttelyajan päättyvän jo 27.11. Aikaa on ihan riittävästi, koska näyttely on paikalla ensi vuoden marraskuun loppuun.
Saavuin paikalle sopivasti pian museon avautumisen jälkeen, joten sain ihan rauhassa kulkea katselemassa. Äärirajoilla-teoksella ei ole mitään tekemistä käsitöiden kanssa, mutta ilman muuta on kiinnostavaa nähdä, miten taiteilija ilmaisee itseään mm. lankaa käyttäen.
Chiharu Shiota on käyttänyt teokseen lankaa runsaan 350 km eli jokunen villasukkakerä tuonne on punottu. Teosta oli kokoamassa taiteilija mukaanluettuna 13 henkeä kahden viikon ajan.
Teosta varten tilan betonilattia jouduttiin päällystämään puulla. Ihmettelinkin heti teoksen keskelle käytyäni, miten langat on kiinnitetty. Selvisi kumartumalla katsomaan.
Pitkään jouduin teosta läheltä katsomaan, kunnes löysin ensimmäisen solmun. Mietinkin, että jossain on ihan pakko olla solmuja tai muita langan jatkamiskikkoja. Loputonta lankakerää ei taida olla japanilaistaiteilijallakaan.
Teoksen keskellä oli jännittävää kulkea. Siellä ei tullut minkäänlaista ahtaanpaikan kammoa tai ilman loppumisen tunnetta. Lankalabyrintissä oli helppo liikkua, ei ollenkaan eksymisen pelkoa. Ovia saattoi aukoa ja sulkea. Teoksen läpikuultavuus ja ilmavuus toivat turvallisen olon ja koin olevani konkreettisesti jonkin sisällä. Museossa ei muutenkaan ole erityisen äänekästä, mutta selvästi punaisen lankaviidakon keskellä vähäisetkin äänet pehmenivät.
Mimmo Paladino: Järjen tuolla puolen |
Shiotan teoksen kokemisen ja katsomisen jälkeen kiersin muitakin museossa esillä olevia näyttelyitä, joista yhtenä mm. Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely Kosketus, suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta.
Roland Persson: Panaman paperit |
Edellisen kuvan Roland Perssonin Panaman paperit on sijoitettu hienosti niin, että sitä voi katsella myös usean salin yhdistävän käytävän kautta.
Hans-Christian Berg: Ajatusnousu tyhjiössä |
Nämä ruukut sisältyvät "Särkyvää - Keramiikka uuden äärellä" -näyttelyyn, jossa 12 taiteilijan ja kahden taiteilijaryhmän teoksissa näkyy mm. huoli ympäristöstä.
Ruukut jo sinänsä ovat niin upeita, että ottaisin heti kättelyssä niistä jokaisen omaan kotiini/pihaani.
Aaron Heinon Off Topic -näyttelyn teokset ovat myös kiinnostavia. Yksittäisten teosten nimet jäivät merkitsemättä muistiin.
Aaron Heino |
Aaron Heino |
Rut Bryk ja Tapio Wirkkala
Emmaan on talletettu Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma. Se on kokonaisuudessaan yleisölle avoimissa tiloissa. Ns. katseluvarasto on säilytystilan, näyttelyn ja työskentelytilan yhdistelmä.
Moni tämän taiteilijapariskunnan luoma esine on meille suomalaisille tuttu omissa kodeissamme ja keittiöissämme.
Futuro |
Emman pihalla olevaan arkkitehti Matti Suurosen suunnittelemaan Futuro -taloon en päässyt nyt tutustumaan. Se on museon kävijöille avoinna toukokuusta syyskuuhun. Futuro on jäänyt mieleen lapsuudesta, jolloin mummulaan mennessä näimme auton ikkunasta Lahnajärven huoltoaseman pihalla Futuron. Netistä löysin tiedon, että Lahnajärven Futuro on nykyisin Virossa.
Lähde: Wikipedia
Laajasta kotimaisesta ja kansainvälisestä kiinnostuksesta huolimatta
Futuro ei koskaan lunastanut siihen kohdistettuja kaupallisia odotuksia.
Se oli massamarkkinoille liian erikoinen ja kallis. Lisäksi Polykem
Oy:n kokemus ja resurssit olivat riittämättömät Futuron laajamittaiseen
kansainväliseen lanseeraukseen. Vuoden 1973 öljykriisi kolminkertaisti
muovin hinnan ja vaikeutti huomattavasti Futuron markkinointia.
Suomessa valmistettiin 20 Futuroa vuosina 1968-1978. Näistä 12 kappaletta toimitettiin suoraan ulkomaisille tilaajille. Vuosina 1969-1973 Futuron valmistuslisenssi myytiin 25 eri maahan, mutta sen valmistus aloitettiin vain noin kymmenessä maassa. Kaiken kaikkiaan Futuro-taloja valmistettiin alle sata kappaletta, joista Suomessa on säilynyt viisi. Yksi näistä oli Matti Kuuslan omistuksessa Hirvensalmella kesästä 1968 syksyyn 2011, jolloin Näyttelykeskus WeeGee osti sen. Huolellisen konservoinnin jälkeen tämä Futuro (nro 001) saapui huhtikuun lopussa 2012 Emmaan.
Välillä on vaikea saada omaan aikatauluun sopimaan arkeen kuulumattomia menoja. Kannattaa kuitenkin silloin tällöin taikka useamminkin tehdä tilaa kalenteriin kulttuurille, museoille, leffoille. Ihmeesti ne virkistävät mieltä pitkäksi aikaa. Mikäs sen parempi ajankohta itsensä sivistämiselle ja kokemusten keräämiselle, kuin tällainen rospuuttoaika ja sitä seuraava talvi. Kokeilkaa. Uskon, ettette pety!
Vau, mitä teoksia! Tietenkin tuo Äärirajoilla-teos kiinnostaa minua :) Tila näyttää aivan huikean hienolta! Minuakin kiinnosti, miten langat ovat kiinnitetty. Oli kiva, että otit kiinnityskohdasta kuvan.
VastaaPoistaPostauksesi hieno ja kiinnostava taidenäyttelykierros.
Äärirajoilla -teos on hieno. Muutenkin taideteoksia katsellessa ällistyttää, miten joku osaa keksiä ja rakentaa yksinkertaisistakin materiaaleista jotain hienoa ja kaunista.
PoistaHieno tuo lankateos. Taide ja kulttuuri on tärkeää ja siitä saa joskus kaikenlaisia virikkeitä ja elämyksiä.
VastaaPoistaNäin on. Ilman taidetta ja kulttuuria elämä olisi piirun verran harmaampaa.
PoistaOlipas mielenkiintoista!
VastaaPoistaKiitos 💖
Oli mielenkiintoista. Enemmänkin näin ja koin, mutta toimikoon tämä pintasilaus vaikka houkuttimena lähteä itse katsomaan.
PoistaKiitos, että jaksoit esitellä tämänkin taidenäyttelyn annin, pääsee virtuaalisesti edes vähän mukaan.
VastaaPoistaLankateos oli aika mykistävä.
Kiva, että tykkäsit. Minusta on mukava lukea toisten käynneistä ja kokemuksista mm. kulttuurin parissa. Välillä voi sitten olla antavana osapuolena.
PoistaKävin EMMAssa kolmisen viikkoa sitten katsomassa nuo samat näyttelyt, Bryk. & Wirkkalan ja Särkyvää - Keramiikka uuden äärellä -näyttelyn jo kolmannen kerran. Chiharu Shiotan työ oli upea ja tykkäsin myös Konrad Mägin töiden hienosta ja rohkeasta värien käytöstä. Museokortti on tehnyt vierailuista niin helppoa, voi käydä useasti tai voi vain nopeasti piipahtaa. EMMA on hieno museo, kuten koko WeeGee, siellä on aina kiva käydä (+ Tapiolan kirppiksillä).
VastaaPoistaMinäkin tykkäsin Mägin teoksista. Niiden katsominen jäi reitin loppupuolelle, jolloin suurin kuvaamisinto oli jo hiipunut. Tuumin, ettei museokortin ansiosta kaikkea tarvitse kerralla ahmia. Museokortti on ehdottomasti hieno keksintö. Se todellakin lisää ja helpottaa museokäyntejä.
PoistaMielenkiintoista! Huikea tuo lankateos.
VastaaPoistaLankateos on todellakin huikea. Näyttää simppeliltä, mutta sen suunnittelu ja toteutus on melkoinen taidonnäyte.
PoistaKiitos, kiitos, kiitos taas hienosta esittelystä! Kunhan taas henkilökohtaiset kiireet helpottavat, teemme toisen pikavisiitin Espooseen, juurikin tuonne WeeGeehen. Ps. lankakopassa olisi paljon käyttökelpoista materiaalia vaikka oman hiljaisen "tunnelin" tekoon. Onko niin Sinullakin?
VastaaPoistaWeeGee:ssä on paljon nähtävää. Mukavasti tulee aina myös uusia näyttelyitä.
PoistaLankaa on kertynyt sen verran runsaasti, että tunneleita voisi tehdä useammankin.
Olipa upea kierros noin kuvinakin! Punainen lankamaailma on mykistävä. Pihalla olisi mukava olla oma Futurokin ;) Miten museokortin käyttö on sujunut?
VastaaPoistaFuturo sopisi vallan mainiosti meidän naapuripuistoomme. Siellä kun ei ole nurmikon lisäksi muuta, kuin pieni leikkialue ja pallokenttä.
PoistaEdellinen museokortti jäi koronan vuoksi tosi vähälle käytölle. Tätä uudempaa korttia on voinut onneksi vilautella useammin. Museoissa on yleensä väljää ja maskia suositellaan kaikille. Minä olen ottanut rokotukset. Monen museon sisäänpääsymaksu on kympin paremmalla puolella, joten äkkiä kortin hinta on tienattu.
Wau mitä taideteoksia! Tuo Emma oli mulla käyntikohteiksi merkittynä kun viimeksi vierailimme Helsingissä, mutta se jäi kuitenkin käymättä, harmi.
VastaaPoistaIhana teos tuo "Äärirajoilla". Sitä ei ihan hetkessä siirretäkään paikaltaan. Voikohan taiteilija millään käyttää samoja lankoja uudestaan?
Tuon Lahnajärven Futuron muistan minäkin.
Eikö olekin hienoja teoksia! Nähtävää oli enemmänkin, mutta puhti niiden kuvaamiseen - ja katselemiseenkin väheni loppua kohden.
PoistaEmma on hieno kohde, jossa kiinnostavat näyttelyt vaihtuvat mukavasti. Aina on jotain uutta ja samalla ehtii katsella niitä vanhempiakin. Toivottavasti sinulle löytyy uusi mahdollisuus vierailla Emmassa.
Epäilen, ettei Äärirajoilla -teoksen langoista ole siirrettäväksi uuteen paikkaan. Voihan se mahdollista olla, mutta sen verran ristiinrastiin langat kulkivat, että purkamiseen menisi valtavasti aikaa.
Kiva kuulla, että sinäkin muistat Lahnajärven Futuron. Olen monilta kysynyt, mutta harva tuttavapiiristäni on vanhaa Turuntietä siihen aikaan liikkunut. Aika pitkään Futuro kuitenkin Lanhajärvellä oli. Netin mukaan 1969-1982.