Ensilumi avasi joulukauden

Tiistaiaamuna herättiin valkoisessa maailmassa. Yön aikana oli satanut ensilumi. Ihan kunnolla sitä oli tullut. Pihalla pääsi kyllä hyvin kävelemään, mutta sisääntulosta oli käytävä lumi kolaamassa. Vieläpä kahdesti, kun aura kävi päivemmällä lykkäämässä lumipaakut kadulta ja jalkakäytävältä portille. Aina on varauduttava siihen, että pakkanen jäädyttää isot paakut. Silloin niitä ei kevyesti sivuun työnnetä, vaan jopa rautalapio on haettava avuksi. Parempi siis kolata auralumet mahdollisimman pian pois.

Kotikadun asukkaat ovat virittäneet jouluvaloja

Illaksikin oli hommia, kun pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen auto tuli kylän keskustaan taas hakemaan tavaraa. Viime vuoden keräyskierros jäi koronan vuoksi väliin. Tällä kertaa autoon sai viedä erilaisia kodin tavaroita, liinavaatteita, harrastuksiin ja askarteluun liittyviä tavaroita. 

Siivosimme kesällä kellaria, josta lähti monta kuormaa roinaa ihan kaatopaikalle, mutta myös kierrätykseen. Puutarhavälineet ehdin inventoida vasta siivousurakan jälkeen. Molempien vanhemmilta on kertynyt meille haravoita, lapioita, pari viikatettakin. Yhteen talouteen kolme haravaa riittää mainiosti, joten loput vietiin kierrätysautolle. Siivosin myös liinavaatekaappeja ja askartelutarvikevarastojani. Kummasti löytyi taas hyväkuntoisia tavaroita, joilla ei itselle ole käyttöä. Toivottavasti ne löytävät uuden kodin.

Kierrätysauton käynneille on selvästi tarvetta. Ihmisiä toi tavaraa niin autoilla kuin jalkaisin ihan ruuhkaksi asti. Mahtoiko auton 25 minuutin pysähdysaika edes riittää kaikkien tavaroiden vastaanottamiseen?

Amaryllis Rozetta

Viikko sitten kävin näyttelykeskus WeeGeessä Tapiolassa. Samalla poikkesin kauppakeskus Ainoassa sijaitsevaan kukkakauppaan, josta löysin viime vuonnakin Rozetta-amarylliksen. Niin myös nyt. Lämpimässä huonetilassa nuput avautuvat aika nopeasti. Pian ensimmäisen vanan kukat jo lakastuvat. Onneksi tyvellä on toinen vana tulossa.

Ruokakaupasta ostin valkoisen amarylliksen. Nyt näistä kaunottarista kannattaa iloita, kun niitä on hyvin tarjolla.

Joulukorttiaskartelun aloittaminen tökki poikkeuksellisesti pahasti. Yleensä niitä on ollut kiva tehdä ja ideatkin ovat löytyneet helposti. Ei tekeminen nytkään vastenmielistä ollut. Ehkä eniten haittasi turhan voimallinen saamattomuuden tunne.

Kaupoissa juokseminen ei houkuttele laisinkaan. Päätin kokeille korttiaskartelun alkuperäistä ideaa eli tehdä niistä materiaaleista, joita omista varastoista löytyy. Vuosien mittaan olen ostanut erilaisilla markkinoilla olevista korttiteltoista edullisesti myytäviä joulu- ja muita kortteja. Ovat suurelta osalta jääneet käyttämättä, kun olen askarrellut joulukortit itse. Nyt leikkasin niistä sopivia kuvia yhdistäen niinikään aiempina vuosina hankittuihin muihin materiaaleihin. Erään askartelukaupan poistomyynnistä pari vuotta sitten ostettuja korttipohjia kirjekuorineen löytyi juuri sopivasti. Värit ja kuviot olisivat voineet mätsätä paremmin yhteen, mutta näin tällä kertaa.

Muutama joulukortti syntyi vuosi sitten väsäämistäni helmitähdistä. Innostuin silloin pujottelemaan laatikosta löytämiäni helmiä netissä - olisiko ollut peräti täällä jonkun teidän blogissanne -  näkemäni idean pohjalta. Näihinkin kaikki materiaali oli kaivettavissa omista varastoista. Lähipiirin pikkulapset ovat sen verran harvassa, että omat askartelutarvikkeet vähenet turhan hitaassa tahdissa.

Joulukaktukset, vai ovatko marraskuun kaktuksia, kukkivat runsaina. En tullut kiikuttaneeksi  näitä viime kesänä ulos, mikä ei heitä näytä vaivaavan. Tykkäävät nyt katsella ulos, kun pesin olopihan puolen ikkunat niin ulkoa kuin sisältäkin. Välit jääköön kevääksi. Ulkopintoja on nykyisin pestävä monta kertaa vuodessa, kun tuuli roiskii aina sadevedet suoraan ikkunoihin. Auringon paistaessa ei sielu siedä katsella harmaita ja läikikkäitä ikkunoita kovin pitkään.

Joulutohina on ollut kaupoissa ja telkussa vilkasta jo pidemmän aikaa. Kausivaloja minäkin olen sytyttänyt niin sisälle kuin uloskin. Runsas viikko sitten viritin valosarjat pariin pihatuijaan, alapihan portaiden porttiin ja muutamaan muuhun paikkaan. Laitoin ne syttymään pimeän tullen ajastimilla. Kylän asukkaat ovat koristaneet valosarjoilla pihojaan ahkerasti. Näin pimeään aikaan niistä riittää iloa niin itselle kuin naapureillekin.

Lumimaisema ti 23.11.

Keskiviikkona tätä postausta kirjoittaessani mittari näyttää +3 astetta ja vesi tippuu iloisesti räystäiltä. Lumi sulaa vauhdilla, vaan saapa nähdä, sulaako kaikki. Ennusteiden mukaan täällä etelässä on torstainakin reilusti plussaa ja vesisadetta eli rapa roiskuu ja harmautta riittää. Sen jälkeen mennään jälleen pakkaselle. En kaipaa valtaisia lumimassoja. Muutaman sentin lumikerros toisi valoa, kaunistaisi maisemaa ja suojaisi kasveja. Sellaista siis toiveissa.

Pelargonia Rasberry Ripple

Laitettakoon joulu- ja talvijuttujen jälkeen kevennykseksi kuva Rasberry Ripplestä, joka kukkii työhuoneen ikkunalla muistuttamassa, että "talven jälkeen on kevät taas..."

Mukavia marraskuun lopun päiviä teille kaikille!