torstai 6. elokuuta 2020

Taas näitä kesäkukkia

Pelargonium peltatum 'Cascade Sofie'

Kesä ilman kesäkukkia ei taida olla mahdollista. Vaikka kuinka joka vuosi päätän, että seuraavana kesänä kasteltavien ruukkujen määrä saa luvan vähentyä, en malta pysyä päätöksessäni. Eikä se kasteleminen loppujen lopuksi mikään järisyttävän suuri urakka edes ole. Siinä samalla ne tulevat kastelluiksi, kun niitä vääntelee, kääntelee, nyppii ja ihailee niiden kukintaa.

Pelargonium peltatum 'Cascade Snow'

Pelaguiden kukinta alkoi tänä kesänä aika myöhään. Valikoimani on suppea, sillä talvetus ei mennyt pelaguiden osalta ihan putkeen. Tuli menetyksiä, joista eniten kaipaan tummakukkaista, riippuvaoksaista nimetöntä. Vuosi sitten Plantsusta pistokastaimina ostetut pärjäsivät hyvin talven yli.  Pari samanlaista tuli tänä keväänäkin ostettua.

Pelargonium peltatum 'Explosive'

Valkoinen Cascade Snow on kukkinut  ehkä innokkaimmin. Myös Explosive lähti hyvin kukkimisen vauhtiin. Explosive on todellakin nimensä veroisesti räjähtävä.

Pelargonium peltatum 'Explosive'

Pelaguiden nuput ovat aivan ihania karvaisine olemuksineen. Explosiven väri kurkistaa lupaavasti nupusta.

Pelargonium zonale 'Contrast'

Contrastin kukan puna näkyy jo pitkälle. Tämän pelaguun lehdet ovat minusta kiehtovan kauniit. Mielenkiintoista, että kukan punaa on myös lehdessä. Vaikka korkea kukkavana vie punaiset kukat kauas lehdistä, on niiden lähtöpaikka helposti löydettävissä.

Pelargonium zonale 'Toscana Sil Vera'

Toscana Sil Vera kukki reippaasti keväällä ikkunalaudalla. Ulos päästyään siltä kesti pitkä tovi saada uusia nuppuja aikaan. Nyt tätä ongelmaa ei ole.

Nimetön vaaleanpunainen

Tämä nimetön pelaguu kuuluu talvehtineiden joukkoon. Joku raitapöksyötökkä  tekee tuttavuutta kukan kanssa.

Pelargonium 'Pink Inspire'

Itse kasvatetuista ainoastaan Pink Inspire selvisi viime talvesta, kuten jo useasta edellisestäkin. Siemenestä kasvattaminen luo kasviin erityisen siteen. Ihan menevät perheenjäsenestä tällaiset selviytyjät.

Oxalis 'Iron Cross'

Oxaliksesta on tullut yksi kesään ehdottomasti kuuluvista kukista. Tänä keväänä sen mukuloita oli jo useamman vuoden ajalta. Jostain syystä uusia mukulapussukoita tarttuu  kaupasta mukaan, vaikka entisiäkin on jo kellarissa. Nyt oxalista kasvaa kolmessa ruukussa - ei vaan neljässä. Ja läjän pikkuisia mukuloita laitoin vielä yhden kukkapenkin mulloksella olevaan kulmaan. Ovat sielläkin nousseet ylös. Aika näyttää, nostanko kukkapenkin mukulat syksyllä ylös. Oxalis ei talvehdi maassa, mutta voihan sitä kokeilla.

Thunbergia alata ´Susie White with Eye´ - Mustasilmäsusanna

Pergolassa roikkuu useampi amppeli. Valkoisen mustasilmäsusannan siemenet voitin Navettapiian arvonnassa. En ole aiemmin kasvattanut mustasilmäsusannaa, joten ilahduin kovasti onnistumisesta.

Rhodochiton atrosanguineus - Keijunmekko

Toisen kerran kasvatin siemenistä nyt myös keijunmekkkoa. Koulitut taimet istutin suoraan amppelipurkkiin ja ne lähtivät hyvin kasvuun jo kellarissa. Toivottavasti saan näistä siemeniä seuraavallekin kesälle.

Lysimachia nummularia - Suikeroalpi

Vuosia sitten hankkimaani amppelitelineeseen tyrkkäsin sen enempää ajattelematta pari suikeroalpin tainta. Hyvin ne lähtivät kasvuun. Syksyllä siirrän suikeroalpit johonkin sopivaan paikkaan puutarhassa. Tuo amppeliteline on kivan näköinen. Se on ruostunut roikuttuaan kesät talvet terassilla tai pergolassa. Ainut ongelma siinä on, ettei telineeseen saa kovin suurta ruukkua, sillä sivukaaret ovat jäykkää metallia, joka ei anna yhtään periksi ruukun sisään saamiseksi.

Fuchsia - Verenpisara

Vuosi sitten pistokkaina ostetut verenpisarat siirsin syksyllä ensin autotalliin ja myöhemmin kellariin. Olisivat varmaan pärjänneet lämmittämättömässä autotallissakin talven yli, sillä lämpötila pysyi lähes koko ajan  yli +5 asteen. Kevään korvilla verenpisarat olivat aika surkean näköisiä pudotettuaan  kaikki lehdet. Leikkasin joitakin oksia ja huomasin, että kyllä siellä eloa on. Kastelin kukkia varovasti ja annoin niiden herätä uuteen kevääseen kellarin kasvihuonelampun alla. Nyt kahdessa amppelissa asuvat verenpisarat ovat aivan täynnä avautuvia nuppuja.

Centaurea cyanus - Ruiskaunokki

Kasvimaan yhteen lavakaulukseen laitoin mix-pussillisen ruiskaunokkia. Hyvin kukkivat. Saisivat kyllä pysyä paremmin pystyssä sen sijaan, että luikertelevat yhdessä kasassa. Valoa kohti heidän ei tarvitse kurkotella, sitä kyllä riittää kasvimaalla tasaisesti koko päivän.

Lavatera trimestris - Kesämalvikki

Yhteen lavakaulukseen kylvin jokakesäiseen tapaan kesämalvikkia ja kosmoskukkaa. Malvikit ovat kukkineet jo jonkin aikaa, kosmoskukat alkavat päästä nyt vauhtiin. Näiden kukkien varret ovat hurjan korkeita. Tunnen olevani viidakossa, kun istutusten äärellä seison. 80 sentin levyiseen laatikoon  kylvin neljä riviä, joten tungosta on. Kolme riviä olisi riittänyt hyvin. Aika kiva käydä poimimassa maljakkoon tiheimmästä kohdasta kosmoksia ja kesämalvikkeja.

Wikipedia kertoo, että malvikki kuuluu malvakasvien heimoon. Malvikkia on joskus kutsuttu poppeliruusuksi.

Kosmoskukka





Kosmoskukista suurin osa on näitä liloja, mutta joukossa on myös muutama valkoinenkin. Nuppuja on paljon, joten saapa nähdä, miten värit jakaantuvat. Kosmoskukka pysyy hyvin pystyssä, mikä on sille selvää plussaa.

Malope trifida - Maloppi
 
Myös maloppi kuuluu malvikin lailla malvakasvien heimoon. Siemenvarastostani löytyi pussillinen maloppia ja tyhjensin sen retiiseiltä vapautuneeseen tilaan. Kukan sisään kurkistaminen kannattaa. Pohjalla ei suinkaan ole reikiä, joista näkyisi taustan muut vihreät kasvit, vaan samaa kasvia tuo vihreäkin on.

Kehäkukka

Ei  kesää ilman kehäkukkia. Tavallisesti kylvän niitä lavakauluksiin esimerkiksi salaatin kumppaniksi. Nyt lavakaulukset olivat jo täynnä, joten kehäkukat laitoin Vapaapenkkiin. Vapaapenkki oli tyhjänä daalioita varten, mutta päätinkin tänä kesänä laittaa kaikki daaliat ruukkuihin. Näin kehäkukille jäi oma tila. 

Tyhjensin keähkukkien kaveriksi myös samettikukkien siemenpussit. Itivät ihan hyvin ja kelpasivat vielä paremmin kotiloille. Joka vuotiseen tapaan kasvatin myös isosamettikukka Vanillaa. Niitä istutin isoon ruukkuun, jonka laitoin sisäänkäyntiä vastapäätä reunakiveyksen päälle. Yhtenä iltana ruukkua kastellessani sain todeta kotiloiden napostelleen samettikukat sieltäkin. Monta kotiloa oli vielä jonossa kahden viimeisen kukan vartta järsimään. Pääsivät nekin etikkamarinaadiin.

Krassi

Myös krassi kuuluu kesän vakiovalikoimaan. Niitä kylvin kahteen ruukkuun ja isoon valurautapataan. Ehdin jo miettiä, onko siemenissä jotain vikaa, kun nuppuja ei vaan alkanut löytyä. Ja sitten POKS vain, kun kukkiminen alkoi. Krassi on helppo ja kiitollinen kasvatettava. Se kukkii pitkälle syksyyn. Krassilla on helppo saada kesäkukkarunsautta hankalampiinkin paikkoihin.

Lathyrus odoratus - Tuoksuherne

Minun tuoksuhernekesästäni taisi tulla ikimuistoinen. Näin hyvin en ole aiemmin onnistunut saamaan niitä kukkimaan. Nyt tosin noudatin ruotsalaisen tuoksuhernekuningatar Cecilia Wingårdin ohjeita kirjaimellisesti. Koska kasvimaan lavakauluksissa ei enää ollut tilaa, istutin esikasvattamani taimet kahteen isoon ruukkuun. Ensi kesäksi suunnittelin laittavani taimet puistonpuoleisen aidan viereen. Silloin ne voivat kiemurrella aidassa sekä minun että puistossa kulkevien ihmisten ilona.


Tuoksuherneitä pitää kuulemma leikata, sillä se edistää kukintaa. Ohjetta noudattaen meillä on usein myös tuoksuherneitä olohuoneessa. Harmi, etten haista mitään.

Cobaea scandens

Siemenestä kasvatettuihin kesäkukkiin kuuluvat myös kelloköynnökset, jotka alun istutuskömmähdysten jälkeen ovat kasvaneet reippaana ja hyvinvoivina. Nuppuja olen löytänyt vasta yhden ainokaisen, joten ehkä tästä tuli niiden suhteen lähinnä köynnöskesä ilman kukkia. Ei haittaa. Kelloköynnös tulee kuulumaan valikoimiini jatkossakin.


Puutarhamyymälästä ostin pergolan laatikoihin petuniaa, keittiön laatikoihin Guineanliisaa. Yhdessä amppelissa kasvaa miljoonakello ja lankaköynnös, toisessa valkoinen riippabegonia. Lisäksi sisäänkäynnin laatikossa on vaaleanpunaisen petunian kaverina keijunkukkaa ja murattia. Keijunkukka pääsee kukkapenkkiin syksyllä.

Dahlia 'Melody Harmony'

Terassin neljässä isossa ruukussa on daalioita: vaaleanpunainen Melody Harmony, vaaleanpunainen kaktusdaalia, valkoinen Sneezy ja pian ensimmäisen kukkansa pian avaava Cafe au Lait.


Yhdessä isossa ruukussa on maurinmalvaa, joka saanee jatkossa jäädä. Se kukki alkuun todella runsaana. Leikkasin kukista kehittyneet siemenkodat pois ja nyt maurinmalva on alkanut jälleen kukkimaan. Sen kukat ovat kyllä ihan nättejä, mutta kasvi olisi varmasti kauniimpi usean yksilön ryhmänä muiden kasvien lomassa. Kuten maurinmalvakuvasta huomaa, tänä kesänä kasvien lehdet on syöty pitsiksi.


Ei siis kesää ilman kesäkukkia ruukuissa, laatikoissa, kasvimaalla ja mihin niitä nyt kulloinkin keksii laittaa. Välillä mennään vanhalla valikoimalla, välillä kokeillaan jotain uutta. Näin siis tänä kesänä, ensi vuonna on taas toisenlaiset kujeet.



25 kommenttia:

  1. Onpa ihana amppeliteline sinulla! Suikeroalpi viihtyy sopii amppeleihin kuin pihaankin. Minullakin sitä mökkipihassa. Komeita kesäkukkia sinulla. Minulla ei paljoa ole, pihan kukat riittävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan olla päättämätön, sillä joka paikkaan on kiva laittaa kaunista katsottavaa. Vietämme monta hetkeä pergolassa, jonne sopii ruukkukukkia katseltavaksi.
      Ostin metallisen amppelin joskus S-raudasta. Se on kaunis ihan sellaisenaankin.

      Poista
  2. Onpa sitten aivan ihanat kukat sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie! Kesällä on kiva ympäröidä itsensä kukkasilla.

      Poista
  3. Upea kesäkukkaruukkutarha! Itse en ole kesäkukkaihminen, en vain jaksa hoitaa ruukkupuutarhaa. No, muutamia kyllä on nytkin. Sen sijaan kasvatan maahan istutettavia/kylvettäviä kesäkukkia, ne paremmin hoitavat itse itsensä. Kosmokset täälläkin aloittelevat ja tuoksuhernettä, kehäkukkaa ja krassia pitää olla aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän minäkin aina marisen, että kastelemisessa on ihan liikaa hommaa. Ja silti joka kesä ahmin ruukkuja ympärilleni. Ja pitäähän niitä maahankin kylvää. Totta, siellä hoitavat itse itsensä.

      Poista
  4. Upeat amppelit ja osa siemenestä kasvatettuja! On niissä kastelemista, mutta onhan ne palkitsevan näkösiäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä ei onneksi ole yhtä rankkoja kastelukierroksia, kuin edelliskesänä. Sen verran on kosteampi ja pilvisempi kesä.
      Jaksan kyllä kantaa kastelukannuja kesän ajan siitä ilosta, että kukat kiittävät kukkimalla.

      Poista
  5. Kiva kattaus, kyllä kesäkukkia olla pitää, ja niiden kasvattamisessakin on oma ilonsa ja jännityksensä. Tämä on ollut tuoksuherneille hyvä kesä! En ole minäkään aiemmin näin hyvin onnistunut niiden kasvattamisessa. Kelloköynnös panttaa edelleen avautumistaan myös täällä. Krassia pitäisi taas vuosien tauon jälkeen laittaakin kasvamaan. Se on ihana, mutta jotkut kilpikirvat söivät kaikki lehdet monena kesänä, joten kyllästyin. Onneksi noita kesäkukkia on, mistä vaihtaa lajia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan kesäkukkien kasvattamisessa ei kovin suuri homma ole. Etukäteen tulee aina hermoiltua turhaan niiden kanssa.
      Minun kelloköynnökseni kukinta taitaa olla tänä kesänä minimaalista.
      Krassi on vain niin kiva ja helppo kesäkukka. Viime kesänä niissä oli meilläkin kirvoja, mutta ihan kokonaan eivät krasseja syöneet.

      Poista
  6. Kiva kooste, näitä on hyvä hyödyntää, kun miettii ensi keväänä, mitä haluaa laittaa kasvamaan.
    Minulla kelloköynnökset aloittivat jo kukinnan, toivottavasti sinullakin vielä ehtisivät kukkia. Nautin kovasti hajuherneistä, mutta näemmä unohdin ottaa leikkokukkia riittävän usein, sillä tänään huomasin kukinnan vähentyneen ja palkkoja olevan tilalla. Voi minua. Pitäisi kiireesti saksia kasvustoja ja katsoa, vieläkö aloittavat kukintaa uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy leikkaamassa tuoksuherneestä palot pois. Siitä se jatkaa kukintaansa. Näin olen itse tehnyt, eikä kukinta ole loppunut muutamiin unohduksiin.
      En jaksa murehtia kelloköynnösten vähäistä kukintaa. Kesät ovat kukkienkin osalta erilaisia ja joka vuosi on jonkun vuoro kukoistaa.

      Poista
  7. Paljon kesäkukkia sinulla! Ja värikkäitä, minä tykkään että kesäkukissa pitää olla väriä. Yhdet krassit tapoin kasvihuoneessa liikakasteluun, sain sentään siemeniä talteen ensi vuodeksi. Muutoin kesäkukat ovat kasvaneet yllätävän hyvin ainaisesta sateesta ja kylmyydestä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, kesäkukissa saakin olla värejä. Kesäkukkia ei ole sateet ja tuulet haitanneet. Ehkä tämän kesän vaihtelevat säät ovat lähempänä "normaalikesää", kuin kahden edelliskesän kuivat helteet.

      Poista
  8. Paljon erilaisia ihania kesäkukkia!
    Minun tuoksuherneet itivät jälleen huonosti. Kylvin kahdella eri ohjeella, liotin ja en liottanut siemeniä. Kummastakin iti vain muutama taimi. Liekkö mullassa ollut vikaa, tai oisko ollut liian märkää.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei kylvöjen kanssa kaikki putkeen. Aiemmin olen liottanut tuoksuherneet ja itäminen on ollut vaihtelevaa. Nyt en liottanut ja kaikki iti. Saattaa olla, että ensi kesänä ei taas yksikään. Eihän niistä siemenistäkään aina tiedä.

      Poista
  9. Sain idean, ei ole tullut mieleenkään laittaa suikeroalpia amppeliin. Ensi kesänä mökillä on keltainen kesä.
    Olen aivan ihastunut siellä niissä olosuhteissa huovinkukkaan, se antaa aika paljon anteeksi jos kasteluväli hiukan venyy. ja kukkii pitkälle syksyyn, monesti ihan harmittaa laittaa ne kompostiin, kun mökki laitetaan talvikuntoon.
    Kaunis postaus jälleen, ja jaksat todella paneutua tähän tekstitykseenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vikki! Kirjoittaminen on aina ollut minulle mieluista.
      Huovinkukkaa en olekaan kokeillut vuosikausiin. Muistaisinkohan ensi vuonna. Suikeroalpi on mainio amppelikukka. Tai vaikka kukkalaatikkoon reunakukaksi ja syksyllä takaisin puutarhaan.

      Poista
  10. Kyllä kesäkukkia pittää olla. Ihania kukkia siulla, vaikka niissä on nyppimistä ja kastelemista antaa ne iloa päiviin. Ei miullakaan pelakuut talavehtinu erinomaisesti. Isot etenkin kärsivät. Osa on vielä kasvihuoneessa voimistumassa. Mukava postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pelaguusi voimistuvat ja selviytyvät seuraavan talven yli. Joka vuosi tulee menetyksiä, mutta aina myös onnistumisia.
      Kesäkukkien nyppiminen on oikeastaan aika kivaa. Siinä samalla niiden kunto tulee tarkastettua ja ajateltua kaikenmaailman asioita. Terapeuttinen hetki sekin.

      Poista
  11. Voi ihanuus, mitä kukintaa siellä on 🤍 Kesäkukkia on kyllä oltava joka kesä 🤍 Minä vannon itselleni joka syksy ruukkuja talviteloille pestessäni, että ensi kesänä tulee muutama kesäkukkaruukku vähemmän käyttöön ja samalla vähemmän kasteltavaa. Ja vielä mitä - yleensä niitä on ollut joka vuosi vaan enemmän;)
    Suikeroalpia käytän kelloköynnös- ja miljoonakelloamppelissa "reunaroikkujana". Hienosti kasvaa pituutta ja antaa ilmettä amppeleille.
    Kesäistä viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä mielessämme seuraavan kesän ruukkujen vähentäjiä taitaa olla useita. Aka kivaa pyörtää moiset päätökset taas keväällä. Mahdotontahan se on kauneutta vastustaa, ja miksi pitäisikään.
      Ahaa, hyvä vinkki, kiitos! Olen käyttänyt suikeroalpia yksinään, mutta mielessäni jo näen sen vaikkapa miljoonakellojen kanssa.
      Myös sinulle mukavaa viikonloppua. Ainakin lämpöä on riittävästi.

      Poista
  12. Mainiota kukkaloistoa! Niin se vähän taitaa olla, että kesäkukkainnostus vaan vie mennessään. Itsekin aina ajattelen, että en kyllä hanki mitään, mutta jotenkin kummasti niitä vaan tulee sitten ostaneeksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä ja kesäkukat ovat vastustamattomia. On se vaan niin kiva ympäröidä itsensä vihreydellä ja kukkivilla kukilla. Talven jälkeen värien kaipuu on niin valtaisa, että kukilla sen saa helpoimmin hoidettua.

      Poista
  13. Vau, mikä määrä erilaisia kukkia! Tykkään ihan hirveästi ruukkuistutuksista, kun ruukkuja, kasveja ja kokoonpanoja vaihtamalla saa niin erilaisia yhdistelmiä kokeiltua. Ja sitten ensi kesänä taas homma uusiksi, jos ei miellyttänyt.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!