maanantai 21. kesäkuuta 2021

Magnoliayllätys ja yrttipenkki

Magnolia stellata ’Susan’ - Tähtimagnolia
 

Kuukausi sitten istuttamani tähtimagnolia Susan yllätti minut kehittämällä yhden nupun. Nyt askeleeni johtavat joka ikinen päivä kohti Pikkupuutarhaa katsomaan, jaksaako magnolia avata nuppunsa. Kukka-aihio on varmasti ollut puskassa jo sen myymälästä kotiin tuodessani. Kiva, että jaksoi puskea itsensä esille. En halua ladata mitään ylimääräisiä paineita tuoreelle puutarha-asukkaalleni, mutta kieltämättä olen onnellinen kukan avoinna nähdessäni.


Kasihuoneeni ja kasvimaani sijaitsevat alapihalla. Ei sinne mikään ylitsepääsemättömän pitkä matka ole. Silti olen pitkään pohtinut yrttien sijoittamista lähemmäs taloa ja keittiötä. Monta kertaa ruohosipulin ja persiljan käyttö, muista yrteistä puhumattakaan, unohtuu pelkästään siksi, ettei vain tule kipaistua kasvimaalle niitä hakemaan. Varsinkin sateessa yrttien käyttö kohtaa helposti turhautuneen tuhahduksen.

Näin erään myymälän nettikaupassa yrttilaatikon, joka sopi hyvin tarpeisiini ja suunnitelmiini. Runsas satanen sai minut empimään valmiin ostamista. Kysyin Ukkokullalta, josko hän jaksaisi yrttilaatikon minulle tehdä. Suunnittelin ja mittasin, kunnes luonnos tarkentui paperille. Ukkokulta inventoi kellarissa materiaaleja ja totesi, ettei rautakauppaan tarvitse lähteä. Osa materiaalista on höylättyä ja petsattua lautaa, osta raakalautaa. Petsasin komeuden palisanterin sävyiseksi, kun sitä sattui riittävästi kellarista löytymään.

Laatikosta tuli itse asiassa aiottua leveämpi. Ensin ajattelin, että sisätila olisi riittävä 80-senttiselle parvekelaatikolle. Sitten tuumasin, että toki tilaa olisi hyvä olla reilumminkin. Sen verran myöhään idealamppu päässäni välähti, että yrttilaatikko eteni valmiiksi asti näin juhannusta edeltävällä viikolla. Nyt laatikossa on keväämmällä kylvämääni timjamia, basilikaa ja pikkuinen kiinansipuli sekä kaupan yrttinä ostettu ja ruukkuun istutettu korianteri.

Ruukkuihin kylvin ruohosipulia, tilliä, rucolaa ja kehäkukkaa. Vahingossa katkaisemani villiviinit laitoin multaan kahteen purkkiin. Kokemuksesta tiedän, että hyvällä tuurilla ne juurtuvat. Muoviruukkujen ulkonäkö ei ole kaunein  mahdollinen, mutta aurinkoisessa paikassa ne pitävät kosteuden saviruukkuja paremmin. Ajatus on, että jossain vaiheessa yrttilaatikko röyhyää vihreyttä, eikä ruukkuja alta näy.

Vasen lukema terassin tolpasta, oikealla takkahuoneen sääaseman tulos.



Vanha sääasema sanoi sopimuksensa irti. Olimme niin tottuneita kulkemaan aamulla takkahuoneessa sijaitsevan sääaseman kautta, että sen puuttuminen alkoi jo tuntua oudolta. Lopulta Ukkokulta tilasi uuden, josta kylläkin puttuu tuulitiedot. Nyt tarkenee, kuten lukemat osoittavat. 

Pidän talon etelänpuoleiset sälekaihtimet ympäri vuorokauden kiinni, jotta sisätilan lämpötila pysyisi edes jotakuinkin kohtuullisena. Nukkumisesta voi tulla hiukkasen tukalaa näillä +30 asteen lukemilla, mutta hetken tämä vaan kestää. Talvella saa taas kaivaa villasukkia ahkerasti jalkojensa lämmikkeeksi.


Ötököitä puutarhassa on nyt jos jonkinlaisia. Pyjamaluteita ei meidän puutarhassa ole näkynyt, muita luteita senkin edestä. Kirvoja on aivan valtavasti, etenkin ruusuissa. Yksikään ruusunkukka ei ole jäänyt avautumatta kirvojen vuoksi, joten en jaksa niistä kantaa huolta. 

Parissa FB:n puutarharyhmässä on päivittäin pitkiä keskusteluja erilaisista myrkkyvaihtoehdoista. Ymmärrän, että vaivalla ja rahalla istutettujen kasvien selviytyminen aiheuttaa suurta huolta. Toisaalta puutarhaharrastus on alituista taistelua ja tasapainoilua, jossa ihminen tekniikan ja kemian avulla on näennäinen voittaja. Loppupeleissä kuitenkin häviäjä. 


Omenapuissamme on niiden historian ensimmäisen kerran jotain ötökkää, joka verhoutuu tuomenkehrääjäkoin tavoin omaan harsoonsa/seittiinsä. Kyseessä on ilmeisesti omenankehrääjäkoi? Mikäli näin on, olen torjunnassa totaalisesti myöhässä. Omenapuut tulisi ruiskuttaa keväällä ennen kukintaa. En ole koskaan ruiskuttanut omenapuita. Koska en ole ammattiviljelijä, eivät tuloni riipu omenasadosta. Oman puutarhan hedelmät ovat toki odotettu bonus. Omenoita joko tulee tai ei tule. En tee asiasta itselleni elämää suurempaa kysymystä.

Feromonipyydys

Ripustin feromonipyydyksen omenapuuhun keväällä nähdäkseni, onko tuholaisia liikkeellä. Eipä pyydykseen mitään ihmeellistä eksynyt. Omenankehrääjäkoista on ajoittain ollut isokin riesa mm. Tampereen ja Helsingin seuduilla. Jos meinaavat syödä omenapuumme lehdettömäksi, siitä vaan hommiin. Jääpä vähemmän haravoitavaa syksyksi.

Campanula patula - Harakankello


Jos puutarhassa rehottavat perennat, niin samaa tekevät luonnonkukat ja rikkaruohotkin. Rönsyleinikki on kukkinut keltaisimmillaan vuosikausiin ja niittyleinikki kirii hyväksi kakkoseksi. Kaikenlaista heinää pyrkii ylös osassa istutusalueita ja niin maahumala kuin nurmitädykekin uhkaa vallata tilan monilta herkemmiltä kasveilta. Viime viikolla näin maahumalaa myynnissä Tuusulan Kukkatalo Pirilässä. Ehkä pitäisi tehdä Pirilän kanssa viljelysopimus kyseisestä kasvista. Minulla sitä riittäisi vaikka ilmaiseksi annettavaksi.

Harakankellon ilmestymisestä pihapiiriin en ole ollenkaan pahoillani. Kissankelloksi me kaikkia harakankelloja lapsena kutsuttiin. Paitsi sitä isompaa eli kurjenkelloa. Se tiedettiin jo ipanavaiheessa kurjenkelloksi.

Symphytum officinale - Rohtoraunioyrtti


Rohtoraunioyrtti on jo jonkin aikaa kukkinut valtoimenaan puuvajarinteessä. Sen varret alkavat tapansa mukaan lakoontumaan. Joku kirjoitti, että varret leikkaamalla kasvi kehittäisi uudet lehtiruusukkeet. Mahtaako myös kukkia toistamiseen? Olen uuttanut rohtoraunioyrtistä lannoitevettä samaan tapaan  kuin nokkosesta. Runsaasti kaliumia sisältävä rohtoraunioyrtti sopii hyvin myös katteeksi esimerkiksi tomaateille.

Rohtoraunioyrtin istuttamisen kanssa kannattaa olla varovainen. Se juurtuu helposti pienestäkin palasta ja aloittaa leviämisensä yhtä helposti. Pois saaminen onkin sitten jo oma juttunsa eli en suosittele, jos vain hiukankin epäilyttää elo tämän kasvin kanssa vuosia eteenpäin.

Oxalis stricta ‘Rufa’ - Pihakäenkaali (punalehtinen)

En tiedä, mistä ja milloin punalehtinen pihakäenkaali on meille tullut. Nykyisin se tupsahtelee ilmoille omituisissakin paikoissa. Kuvassa pihakäenkaali tunkee esiin kasvimaalla kasvavan persiljan keskeltä. Pihakäenkaali on aika helppo kitkeä pois. Vähiten siitä tykkään kivituhkakäytävillä, jossa punaisia taimia putkahtelee alituiseen. Yhden kun nyppäät, kaksi muuta on taas jonossa. Olen joskus kerännyt pihakäenkaaleja istutettavaksi kesäkukiksi ruukkuun. Ihan nätti sellaisena. Keltainen kukinto on oikeastaan sivuseikka. Hienointa on lehtien punainen sävy.

Lilium lancifolium Splendens - Tiikerililja

 

Ostin keväällä nettikaupasta lisää tiikerililjoja. Laitoin sipulit ruukkuihin, jotka myöhemmin siirsin kellarista kasvarin viereen. Niissä oli jo nuput istuttaessani kasvit maahan. Tiikerililjat jäivät aika mataliksi ja muiden kasvien venyessä mittaa, tiikerililjat katosivat niiden joukkoon. Viettäköön uppeluksissa tämän kesän. Ensi keväänä ne todennäköisesti venyvät ennen kukintaa paikalla jo aiemmin olleiden lajitoveriensa mittaisiksi.

Fragaria vesca var. semperflorens - Kuukausimansikka


Aika vierii vinhaa vauhtia. Juhannusviikkoa eletään eli keskikesän juhla on tuota pikaa. Etelässä on helteistä, pohjoista kohden viileämpää. 

Iloitaan kesästä ja kukkasista!

PS.
Muutaman päivän tauon jälkeen minulla on taas ollut hankaluuksia sekä omaan blogiin tulleisiin kommentteihin vastaamisessa että teidän blogienne kommentoinnissa. Yrittäessäni julkaista kommenttia, tulee HUPS-ilmoitus ja kirjoittamani teksti on haihtunut ties minne.

Käytin aiemmin Chromea, nyt jo pidempään Firefoxia. Näyttää, että ongelma on pikemminkin Bloggerissa kuin käyttämässäni selaimessa tai asetuksissa. Tai sitten tämä rakkine hyytyy helteessä...

Luen ahkerasti muiden blogeja ja pyrin jättämään jälkeni. Koen myös tärkeäksi vastata blogiini tulleisiin kommentteihin. En ole teitä unohtanut. Pahoitteluni.



29 kommenttia:

  1. Minun hoitotoimeni omenankehrääjäkoin verkoille on ollut nipsaista verso pois toukkineen. Leviäminen on jäänyt muutamaan versoon, joten on ollut helppo homma. Erityisesti kuivina kesinä niitä on ilmaantunut. Kirvoja riittää ruusunnupuissa, mutta ihmeesti ovat myös itsekseen hävinneet. Ehkä linnut syövät, ja leppäpirkon toukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vinkkisi kuulostaa pätevältä ja helpolta totuttaa. Taidanpa kokeilla, kun seititettyjä versoja ei vielä pilvin pimein ole.
      Linnut kuulemma syövät kirvoja ahkerasti, leppäpirkkojen lisäksi. Hyvä, että saavat ruokaa, eivätkä ruusumme niistä kirvoista kovin paljon näytä kärsivän.

      Poista
  2. Sinulla on rento asenne noihin ötököihin. Kiva. Jään odottamaan magnolian kukkaasi. Oih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdumme hyvin ötököiden kanssa samaan puutarhaan. Niiden laji ja määrä vaihtelevat vuosittain. Tänä nyt taitaa olla ötökkävuosi.
      Vielä magnolia ei ole avautunut. Tapahtuu varmaan pian.

      Poista
  3. Maahumalaa on meilläkin. Se luikertelee nopeasti vaikka mihin, joten kiskon sitä pois myös kukkapenkeistä, johon sitä ei ole ikinä istutettu. Maahumala myös tuoksuu enemmän kuin nurmikko, kun leikkaan takapihalla nurmikkoa.

    Meillä on aikoinaan pihalla ihan kaunis heisi, sen söi joka vuosi heisimato lehdettömäksi jo kesäkuussa. Heisi kaadettiin. Oli mahdotonta taistella ötökkää vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi maahumala lähtee kohtalaisen helposti pois kitkemällä, mutta uusia näyttää kasvavan pian tilalle. En ole koskaan istuttanut maahumalaa kukkapenkkeihin. Ihan on itse tännekin tullut.

      Eikös lumipalloheisi ole tunnettu ötökkähoukuttelevuudesta? Kauniita kasveja on riittämiin, joten ei kannata stressata itseään yhden kasvin kanssa taistelemalla.

      Poista
  4. Voi mikä harmi, että kommentointivaikeus jatkuu! Varmasti on joku bloggerin bugi, toivottavasti korjaavat sen pian.
    Ihana ylläri tuo magnolian nuppu!
    Tosi hieno ja kätevä on tuo yrttilaatikko. Niiden on tosiaan syytä olla jossain tosi lähellä ja helposti saavutettavissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggerin bugin uskoisin olevan syynä. Samaan päätyi myös eräs tietotekniikka-asiantuntija. Onneksi ongelma ei esiinny joka päivä eikä aina samoissa blogeissa. Sinun blogisi on viime päivinä kieltäytynyt julkaisemasta kommenttejani parin muun blogin lisäksi. Luotan siihen, että tilanne korjaantuu.
      Laiskuus yllättää nälkäisenkin, johon ongelmaan toivon yrttilaatikon keittiöläheisen sijainnin tuovan helpotusta. Nyt yrttivalikoima on vähän sekalainen. Jatkossa sitten suunnitellumpi.

      Poista
  5. Monenlaista puuhaa siellä pihalla onkin ja kaikkea kaunista. Ihmeesti on vähentynyt kirjoittelu näissä blogeissa, siiryykö osa instaan tai lopettaa. Eihän sitä koskaan tiedä mikä on tään bloggerin tulevaisuus, toivottavasti ongelmat poistuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen mietiskellyt. Moni on varmaan siirtynyt instaan. Kuvien julkaisu on siellä ehkä sujuvampaa, mutta minulle myös teksti on tärkeää.
      Bloggerin tulevaisuudesta en tiedä. Eipä sitä kannata etukäteen murehtiakaan. Ongelmia on aina välillä ollut. Uskon tämänkin vaivan ajallaan korjaantuvan.

      Poista
  6. Tykkään rennosta, silti pieniä taivaita tavoittelevasta asenteestasi puutarhan kanssa 💖😍.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Innostun helposti monista puutarhaan liittyvistä asioista ja se on omiaan niiden pienten taivaiden tavoittelussa. Siinä joutuu ottamaan mittaa itsestään kuin myös saamaan vallan mainioita onnistumisen kokemuksia. Realismia unohtamatta.

      Poista
  7. Onpa sinulla upean rento asenne tuholaisia kohtaan👍 Oikeastaan olen itse melko samoilla linjoilla vaikkakin nyt olen kyllä jonkin verran yrittänyt avitella säleikköpuiden elämää liiskaamalla kirvoja ja nyppimällä matosia pois. En tiedä onko siitä mitään apua mutta omalla tavallaan se on myös terapeuttista puuhastelua jota on helppo tehdä selkä suorana. Menee samaan sarjaan puiden sitomisen ja muotoon siistimisen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Olen todennut jääväni kakkokseksi ötökkätaistelussa, joten pakko nostaa kädet pystyyn ja toivoa parasta. Mediaa ja maailmanmenoa aktiivisesti seuraavana olen myös huolissani mm. pölyttäjätilanteesta, joten mieluummin en tee mitään kuin että toiminnallani tuhoan jotain hyödyllistä ja tarpeellista.
      Enpä usko, että kirvoja liiskaamalla tai matosia nyppimällä olet uhka luonnolle. Tämän päivän puutarhanhoito on melkoista tasapainoilua, jossa on vain pyrittävä löytämään itselleen sopivat tavat.

      Poista
  8. Kaikenlaista ötökkää on liikenteessä minä ruiskutin tolulla ruusuja ja lumipalloheisiä. Hienon yrttilaatikon miehesi teki oli heti satasen säästö... upeaa. Olemme olleet mökillä nyt koko ajan lämmön takia kun täällä on se ilmastointi. Toivottavasti tähtimagnolia avaa nuppunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrttilaatikossa taisi tulla enemmänkin säästöä, kun samalla vähennetiin kellariin kertynyttä puutavaraa.
      Meillä kellarissa on viileää, mutta ikkunoiden puutteen vuoksi siellä ei huvita koko päivää viettää.

      Poista
    2. Mutta eikö siellä voisi nukkua ei siihen ikkunoita tarvita 😁🤔

      Poista
  9. ötökät voittavat taistelun aina, ainakin suuressa mittakaavassa. Kärhöistä olen häätänyt ötököitä raidilla mutta muuten saavat olla. No tänään kastellessa kirvat saivat kylmän vesisuihkun niskaansa mutta eiköhän ne kipitä heti takaisin kasveihin kun kastelu loppui.
    Kiva yrttilaatikko tuli, helppo käyttö on plussaa yrttien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaista puutarhan kasvia ei millään pysty vesiletkulla suihkuttamaan, joten luultavasti kirvat vaihtavat paikkaan olosuhteiden mukaan.
      Yrttejä tulee käytettyä enemmän, mitä lähempänä ne kasvavat.

      Poista
  10. Oi, olisipa hienoa, jos saisit nähdä avoinna olevan tähtimagnolian kukan uudessa taimessa!
    Lähellä olevat yrtit helpottavat niiden käyttöä ja oli kätevää, että saitte tehtyä tuon laatikon yrteille.
    Ötököitä on nyt jos jonkinlaisia, minä yritän väistellä niitä, jotka ovat kimpussani, mutta suhtaudun samoin kanssasi noihin kasveissa oleviin. Vesisuihkuilla olen välillä yrittänyt pestä suurempia kirvakertymiä, mutta eihän se ole useinkaan mahdollista.
    Kurja kuulla tuosta kommentointiongelmasta. Minulla on kokemus vastaavasta, mutta sitä ei ole nyt esiintynyt vähään aikaan. Tosin edelleenkään en pysty kommentoimaan kuin pöytäkoneella ja se on varsin ärsyttävää.
    Hyvää juhannusviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentointiongelmat ärsyttävät, kun en osaa niitä korjata. Muutenkin olisi mukavampi käyttää aikansa johonkin muuhun kuin ongelmien ratkomiseen.
      Lämpö sai näköjään myös paarmat liikkeelle. Puraisevat kipeästi ja sen jälkeen saakin raapia vimmatusti.

      Poista
  11. Samat mietteet täälläkin. Kyllähän se harmittaa, jos menee sato tai kukat toukkien suihin, mutta myrkyillä tulisi vain lisää tuhoa. Lisäksi kun kasvattaa monenlaista, niin aina sieltä joku säästyy tuholaisilta.

    Kuvam lude taitaa olla verilude. Se on Luontoliiton seurannan erityislaji, kannattaa ilmoittaa havainto! http://kevatseuranta.fi/verilude-corizus-hyoscyami/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka kesä on jonkin verran ötököitä ja tällaisia runsasötökköisiäkin aina välillä. Puutarha ei niiden vuoksi ole mihinkään kadonnut, eikä syötävä loppunut. Jatkuvalla myrkyttämisellä saamme taatusti enemmän haittaa kuin hyötyä. Sehän on jo tutkittua tietoa.
      Kiitos tuosta vinkistä ja linkistä. Hoidan homman.

      Poista
  12. Minullakin on ollut jatkuva ongelma tämä kommentointi.!? Melkein tuppaa hermostumaan ja varsinkin näin kuumalla ei tässä jaksaisi näitä asioita värkkäillä.
    Ihanaa jos tuo nuppu aukeaa ja saat ihailla kaunista Magnolian kukkaa. Yrttilaatikko on tosi kätevä ja myös käytännöllinen ja varmasti kesän edistyessä ruukkuja tuskin näkyy. Kuuma kesä ja ötökät kuuluvat kesään ja osana tätä luonnon monimuotoisuutta ja sen kanssa me sitten itse kukin pärjäämme tavalla tai toisella. Kirvoja olen poistanut kasvien varsilta ihan sormin ja myös laimeata tolu-tai mäntysuopavettä olen käyttänyt. Toisaaltaan tämä kova helle myös kiusaa puutarhakasveja ja muuta ei voi tehdä kuin kastella, jos sekään on aina hyväksi. Orvokit ainakin kärsivät kuumasta ja liiasta kastelusta. Ihaillaan nyt tuokio siitä mitä luonto meille suo ja ainahan se on ilo katsella kukkien kauneutta vaikkapa vain päivän kuin surra sateen ja tuulen kaatamia kukkapuskia.♥
    Hyvää juhannuksen odotusta ♥ ja hieman saisi ilma tästä viilentyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggerin ongelmat tosissaan harmittavat. Mieluummin käytäisi aikansa paremmin, kuin jatkuvaan ongelmien kanssa pähkäilyyn.
      Kastelemisessa alkaa tulla rajat vastaan. Meillä on syvä porakaivo, mutta pumpun jatkuvasta käymisestä päätellen vesi alkaa olla sielläkin vähissä. Kastelen lähinnä kasvimaata ja ruukkukukkia sekä tänä vuonna istutettuja. Muiden kasvien on tyydyttävä odottamaan taivaallista kastelua.
      Luvassa on onneksi jo vähän viileämpää. Näillä helteillä ei jaksa yhtään mitään.
      Mukavaa juhannuksen odotusta sinullekin.

      Poista
  13. Tekipäs 'Susan' sinulle ihanan yllätyksen! Kunpa nyt jaksaisi aukaistakin nuppunsa. Hienon yrttilaatikon sait Ukkokullan tekemään. Enemmänhän niitä yrttejä tulee ulko-oven lähistöltä haettua kuin kaukaa kasvimaalta.
    Ötököihin suhtaudun samalla asenteella kuin sinäkin. Ei niitä kaikkia tuholaisia voi millään ruiskuttaa tai litistellä ja samalla siinä tuhoaisi sitten myös ne hyödylliset pikku apulaiset. Tänä aamuna seurasin, kun talitiainen puuhaili kirvaisimmassa luumupuussamme. En tiedä, herkutteliko se kirvoilla vai niitä suojelevilla muurahaisilla, mutta tuskinpa kummankaan syömisestä haittaa luumupuulle oli.
    Voi kun meillekin ilmestyisi harakan- tai kissankelloja. Monena kesänä olen ripotellut niiden siemeniä sopiviin paikkoihin ja siirrellyt äitini kukkapenkkeihin ilmestyneitä taimia tänne omatoimisen lisääntymisen toivossa. Ei kellon kelloa vieläkään!
    30 asteen lukemia on täälläkin jo muutaman päivän ihmetelty. Ei tee paljoa mieli ulkoilla. Mutta ainakin tuntuu kesältä! Hyvää juhannuksen odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrttilaatikko voi hyvinkin täyttyä kesäkukilla, ainakin osittain. Aika näyttää.
      Minäkin seurasin eilen kirjosiepon ruokailua kriikunassa, jossa kirvoja on aivan tajuttoman paljon. Hyönteiskadosta on puhuttu niin paljon, että tiedon luulisi jo saavuttaneen ihmiseet. Etenkin puutarhaihmiset.
      En tiedä, mistä harakankallot ovat meille tulleet, mutta tänä kesänä niitä on taas useammassa uudessa paikassa. Vieläpä kukkapenkeissä, joissa niillä on tilaa ja joissa saavat puolestani elää jatkossakin. Ennen kukkimista harakankallo muistuttaa hyvin paljon jotain ruohoa tai heinää ja siksi olen ollut kitkennässä varovainen.
      Totisesti tuntuu kesältä, mutta ulkona ei kyllä mitään jaksa tehdä. Kastelua lukuunottamatta.
      Mukavaa juhannuksen odottelua sinulle!

      Poista
  14. Mainio yrttilaatikko, samantapaista rakennelmaa olen itsekin toivonut grillin lähelle mutta toistaiseksi se toive on unohtunut muiden jalkoihin.
    Todella suloinen yllätys magnolialta, kuvaa odotellessa.
    Kirvoja on täällä aivan tolkuttomasti. Yläpihan lumipalloheiden kastelin kaivokylmällä vedellä muutaman kerran ja kirvat vähenivät silläkin, ilman myrkkyjä.
    Kasvihuoneessa töhäytin kerran Spruzitilla (tms hankala nimi) munakoisot ja sittemmin jatkoin torjuntaa kylmällä vedellä, toimiva systeemi sekin näyttää olevan. Hedelmäpuissa saavat minun puolestani olla ja ruusut näyttävät kukkivan upeasti joten en todellakaan jaksa laajempia torjuntahommia edes ajatella, aloittamisesta puhumattakaan. Pikkulinnuille pitää olla syömistä ja jos joku leppäkerttukin apajille osuu, ei nälänhätää joudu sekään kärsimään.

    Meidän naapurin perinnebiotooppilaitumilla on jo paljon niittykukkia, kellokukkiakin. Itse olen viskonut kitkemisjätteiden seassa näköjään unikontaimiakin pois sillä niityn reunassa helottaa muutama unikko, hauskan näköinenhän se siellä on.

    Oikein hyvää juhannusviikkoa sinulle ja vielä kerran suurkiitos postin tuomasta lähetyksestä.

    VastaaPoista
  15. Muutaman vuoden takaisen omenenkehrääjäkoin täydellisen tuhon jälkeen olen ottanut tavaksi tähyillä omenapuihin. Kerään käsin seitittyneet kohdat sieltä mistä yllän ja korkeuksista suihkuttelen ne kasteluletkulla pois. Samat temput on muillakin palstoilla käytössä. Yhtenä kesänä koit paketoivat koko alueen kaikki omenapuut seitteihin ja söivät lehdet. Sitkeästi omenapuu kasvat uudet lehdet myöhemmin kesällä.

    Hieno yrttilaatikko! Susan on kaunis magnolia, ihanan yllätyksen se on sinulle järjestänyt.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!