Puutarhaystäväni -kirja

Tulipa generiana Darwin Blushing Appeldoorn

 

Kukka & Kaali -blogi haastoi "kirjoittamaan" Puutarhaystävät -kirjaan. Kiva haaste, johon päätin itsekin osallistua. 

Nimeni / nimimerkkini:

Between

Puutarhani nimi:

Puutarhalla ei ole nimeä, vaikka puutarhuri viettääkin siellä bloginsa mukaisesti Rikkaruohoelämää. Välillä se on puutarha, toisinaan taas alapiha, yläpiha, piha tai tontti riippuen, mistä kohdasta kulloinkin on puhe. Puutarhan eri osioilla sen sijaan on omat nimensä. Löytyy Pikkupuutarha, Kasvimaa, Metsäpuutarha ja lukuisa määrä erinimisiä istutusalueita. Nimet ovat syntyneet alueen muodon, sijainnin ja jonkun kummallisen tarinan kautta.

Juhannusruusu 16.6.2023

Puutarhani syntymäaika:

Talo on valmistunut 1987. Mm. hedelmäpuut ja -pensaat sekä joitakin muita kasveja on istutettu puutarhan alkuvuosina. Aktiivinen puutarhan rakentaminen alkoi käytännössä vasta 2000. 

Tulppaanit ja lemmikit 3.6.2023

Puutarhassani seikkailevat:

Lapset ovat aikuistumisen myötä perustaneet oman kotinsa. Samassa puutarhassa seikkailemistaan jatkavat siis minä kera Ukkokultani ja säännöllisesti myös naapurin Mamis-kissa. Oma Juuso-kissa oli aktiivinen puutarhakaverini vuodesta 2001 vuoteen 2018. Nyt ihanan Juuson tuhkat lepäävät Kotikiven tyvellä Syyspenkin päässä.

Physocarpus opulifolius 'UMNHarpell' - Purppuraheisiangervo

 
Lempivärini puutarhassa:

Vihreän eri sävyt, mutta vaihtelevasti myös monet muut värit. Kivan kasvin löydettyäni istutan sen, vaikka esimerkiksi kukan väri ei ole kaikkein mieluisin. Sen sijaan lehtien muoto tai väri, kasvutapa tahi joku muu ominaisuus kasvissa saattaa ohittaa värin. 

Kevään ja alkukesän sipulikasvien laaja värikirjo on mannaa silmille pitkän talven värittömyyden jälkeen. Keskikesällä punaisen sävyjä löytyy paljon. Loppukesän vähenevässä valossa oranssi ja keltainen tuovat valon ja auringonsäteiden tuntua. Syksyllä taasen voimakkaat ruskavärit ovat mieleisiä.

Yhä enemmän olen kiinnostunut kirjavalehtisistä kasveista. Samoin kasvin syysruska on merkittävä valintaperuste.

Harakankello 30.7.2023

 
Lempityökaluni:

Pistolapio on tärkein ja käytetyin työkaluni. Sen paikka on kesällä puuvajassa ja talvella kellarissa, mutta yhtä hyvin se voisi asustaa varaston ovenpielessä. Siitä se on helpointa ja kätevintä napata mukaansa, sillä suurimmassa osassa puutarhatöistä lapio on oleellinen kumppaani. 

Kakkosuosikki on Gardenan pienet oksasakset ja kolmostilan vie kolmipiikkinen kitkentäkuokka-möyhennin. Ämpäri ja kottikärryt kuuluvat myös työkaluarsenaaliin, jonka tavallisesti puutarhatöissäni kerään kierrokselle mukaan. 

Lempipaikkani puutarhassa:

Lempipaikka riippuu kovasti tilanteesta. Joka vuosi joku tietty kasviryhmä kasvaa ja kukkii tavallista hienommin, jolloin sen luona tulee käytyä ahkerasti kauneutta ihailemassa. Normaali puutarhakierros taasen alkaa joko portaita alas ja sitten vasemmalta kääntyen koko alapihan penkki penkiltä kiertäen ja päätyen viimein yläpihan Pikkupuutarhaan ja sieltä huoltopihalle, jossa ympyrä sulkeutuu. Kiivaimpaan kasvuaikaan kierroksia tulee tehtyä päivässä useampi, milloin mistäkin suunnasta aloittaen. 

Parhaiten viihdyn Puutarhassa jotain tekemässä. Ilman muuta minullakin on hetkiä, jolloin istun pergolan pöydän ääressä ihan vain katselemassa, kuuntelemassa ja miettimässä. Kesäaikaan usein myös ruokaillen ja iltapäiväkahvin merkeissä. 

 
Monet ovat sisustaneet kasvihuoneensa oleskelupaikaksi. Minun pieneen kennokasvariini ei hyötykasvien lomaan riippukeinua tai pikkupöytää kahvimukia varten mahdu. Nippanappa saan itseni ängettyä tomaattien ja kurkkujen väliin pienelle jakkaralle. Kukapa jaksaisi pitkään istua +40 asteen kosteassa mökissä? Montaa sadekuuroa olen ollut kasvarissa paossa. Sateen ropistessa kattoon on rauhoittavaa nyppiä tomaateista varkaita, sitoa pitkiä kurkunversoja ja ihan vain katsella avoimesta ovesta näkyvää harmaata sadeverhoa.

Näistä kukista / kasveista pidän hyvin paljon:

Keväällä kirjopikarililjat ja tarhakylmänkukat ovat vastustamattomia niin paljain silmin kuin kameran kauttakin katsottuina. Kesällä koristeomenoiden kukinta, kärhöt ja ruusupensaat vetävät puoleensa. Syksyllä syyshortensiat kuuluvat lempikasveihini.

Itse asiassa lempikukkieni ja -kasvieni luettelo on loputon. On aivan ihanaa, että jatkuvasti löytyy uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia. Jokainen kasvukausi on vanhojen tuttujen tapaamista, mutta myös matka johonkin uuteen.

Vasenrinne 9.6.2023

Näistä puutarhakirjoista pidän:

Hyviä ja hienoja puutarhakirjoja on runsaasti. Kukin on ensimmäisellä silmäyksellä ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen. Kunnes tulee uutta luettavaa ja katsottavaa. Vaikea siis nimetä mitään tiettyä puutarhakirjaa.

 
Eniten käytässäni on Puutarhaliiton "Viljelykasvien nimistö" -kirja. Haluan tietää puutarhani kasvien oikeat nimet. Tiedosta on paljon hyötyä ostoksilla taimikaupoissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa vieraillessa. Mielelläni laitan nimet myös ottamiini kuviin. Viimeisin puutarhakirjahankintani on Leena ja Heikki Luodon Kasvikumppanit. Ensiselaamisen perusteella vaikuttaa pätevältä hankinnalta.

Kurgaani 3.6.2023

 
Hauskin puutarhapuuhani:

Moni puutarhapuuha ei itsessään ole hauskaa, mutta sitäkin hauskempaa on lopputuloksen näkeminen. Siksi raskaisiin ja tylsiinkin hommiin tulee tartuttua säännöllisesti. Puutarhatöissä pätee oikein hyvin vanha sanonta "Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää." Valitettavasti esimerkiksi rikkaruohot eivät pelkän ajatuksen voimalla mihinkään katoa. Säännnöllisellä kitkemisellä sen sijaan ne saa pysymään kurissa ja joistakin rikoista pääsee likimain kokonaan. Moni saattaa pitää minua kummallisena kuullessaan suurimpia nautinnon hetkiäni kesällä olevan katsella huollettuja ja kitkettyjä kanttausuria, joita reunustaa juuri leikattu nurmikko.

Ikävin puutarhapuuhani:

Kivituhkakäytävien putsaaminen rikkaruohoista on tylsää ja työlästä. Sitä ei sentään tarvitse joka viikko tehdä, kunhan muutaman kerran kesässä tekee homman huolella. Ilmateitse tulevien rikkojen estäminen on mahdotonta, mutta isommalta urakalta välttyisi, jos jaksaisi ja muistaisi harata käytäviä säännöllisesti. Kuten hautausmailla tehdään.

 
Rentoudun puutarhassani

Useimmiten rentoutumiseen ei tarvita sen kummempia toimia. Kunhan kierrän kaikessa rauhassa katselemassa, mitä millekin kasville kuuluu. Rapsutan multaa nähdäkseni sieltä mahdollisesti nousevan verson, tunnustelen pensaan lehtiä ja tarkkailen leppäkertun kulkua. Välillä nostan katseeni kohti puita ja taivasta seuraten lintujen lentoa ja pilvien kulkua.

 
Rentoutumista on myös hyvän ruoan valmistus pihagrillin ääressä. Kesäaikaan antimia voi hakea omalta kasvimaalta. Kiireetön ateriointi ja kahvihetket Ukkokullan kanssa lempeässä kesäsäässä, rypäleiden kypsyessä pään päällä, on yksinkertaisia nautintoja parhaimmillaan.

Etupiha heinäkuussa 2023

 
Onnistunein asia puutarhassani on

En osaa nimetä jotain tiettyä paikkaa tai kasvia. Ehkä onnistunein asia puutarhassani on se, että kaiken olen omin käsin istuttanut ja tehnyt. Matkalla on ollut lukuisia epäonnistumisia ja kömmähdyksiä, joista kaikista on noustu ja jatkettu matkaa, toivon mukaan myös jotain uutta oppien. Nyt aloittaessani tekisin monet asiat toisin. Kun se ei ole mahdollista, on iloittava onnistumisista ja ylipäätään siitä, että minulla tällainen puutarha on. Kahta samanlaista puutarhaa ei ole olemassa. Jokaisen puutarha on onnistunein puutarha juuri hänelle.

Rosa Hurdal - Norjanruusu kesäkuussa 2023

 
Asia, jonka muuttaisin puutarhassani

Muutaman agressiivisesti leviävän kasvin jättäisin istuttamatta tai ainakin miettisin paikkaa ja istutustapaa huolella, jos nyt saisin päättää. Harmikseni aikanaan minulla ei ollut riittävästi tietoa, mutta sitäkin enemmän intoa laittaa kaikki saamani kasvit maahan. Pois muuttaneelta naapurilta sain pari kottikärryllistä perennoja. Pikkutalvioon ihastuin ja tungin sitä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin sillä seurauksella, että sitä myös on kaikissa mahdollisissa paikoissa. Kaivapa kunnolla juurtunut ja kotiutunut pikkutalvio, niin tiedät sen muodostavan tiukkaakin tiukempia juurakoita. Siinä on kasvi, joka leviää tehokkaasti saatuaan yhdenkin verson ulottumaan haluamaansa paikkaan.

Rosa Majalis - Metsäruusu toukokuussa 2023

 
Parin ruusupensaan kohdalla harkitsisin myös kerran jos toisenkin. Metsäruusu tuppaa juurivesojaan metrien päähän. Ainoa pelastus on päästä ajamaan ruohonleikkurilla pensaan ympäri. Vielä parempi jättää istuttamatta kokonaan. Päiväunelmissani pohdin metsäruusun poistamista. Se ei enää lapiolla onnistuisi, vaan työhön tarvittaisiin vähintään pieni popcat. Sellaistakaan ei meidän alapihalle mistään saa tuotua, ellei sitten ilmalaivalla taivaalta pudottaisi. Epäselvää on, kuinka laajalti maata itse ruusupuskan ympäriltä pitäisi kaivaa. Siinä menisi monta paikkaa uusiksi. Taidanpa jatkaa juurivesataistelua.

Valamonruusu on toinen samanlainen tilanvaltaaja. Sen kohdalla havahduin ajoissa huomatessani pensaan versovan naapurin puolella. Kaivoin puskan pois ja jollain ihmeen tuurilla sain myös sen pitkälle ulottuvat juuretkin ylös. En nakannut Valamonruusua kompostiin, vaan istutin sen paikkaan, jossa sen leviämistä voi hallita. 

 
Kolmas ja tärkein muutos on, että aitaisin koko tontin kunnon riista-aidalla estääkseni peurojen pääsyn tekemään tuhoja puutarhassani. Valitettavasti tällainen aitaprojekti on monestakin syystä mahdotonta toteuttaa, mutta ainahan sitä saa unelmoida...

Lumikellot 10.4.2023

Unelmieni kevät on

Aikainen ja aurinkoinen. Lumi saisi sulaa sopivasti haihtuen ilman paksuja jääpaakkuja pitkin pihaa. Kevätsateesta sanotaan, että kaikki sataa silloin laariin. Eli keväällä sade on tarpeen luonnolle ja kasveille. Kunhan ei sada päivä toisensa perään, jotta puutarhaihminen pääsee vapaasti tepastelemaan ja toteuttamaan pitkän talven aikana tekemiään suunnitelmia.

Sateenkaari 1.7.2023

 
Unelmieni kesä on

Pitkä, lämmin ja aurinkoinen. Sopivasti sateinen eli ei mitään viikkojen rankkasadeputkia, vaan lempeää ropinaa säännöllisin välein. Mieluummin öisin. Helteitäkin saa olla, kunhan ei niitäkään viikkotolkullla. Vähemmän kovia tuulia. Viime vuosina on ollut useita pitkien hellekausien kesiä, joiden kuivattavaa vaikutusta navakat tuulet ovat tehostaneet. Muutama tällainen kesä on saanut puutarhurin sydämen kipeäksi kuivuudesta kärsiviä kasveja katsellessa.

Villiviini aidalla 27.9.2023

 
Unelmieni syksy on

Pitkään leutoa ja aurinkoista. Yhä lisääntyviä ruskasävyjä. Hidas siirtyminen kesästä syksyn kautta talveen, jolloin puutarhan ehtii valmistaa talvilepoon.

Näkymä työhuoneen ikkunasta 7.1.2024

 
Unelmieni talvi on

Näillä leveyspiireillä asuessa talveen kuuluu lumi ja kylmyys. Asia, jolle ei mitään voi, joten turha sitä on murehtia. Lunta saa tulla kasveja suojaamaan, kunhan sitä tulee kohtuudella. Minulle riittäisi 15-20 cm. Sen saa vielä sopivasti jonnekin mahtumaan hyvin kolattuna. Paukkupakkasista en välitä. -5 olisi ihan hyvä. Satunnaisesti vähän kylmempää, kunhan se sijoittuisi yöhön. Täällä etelärannikolla talvi on viime vuosina tullut yleensä joulun tienoilla, tammikuussakin. Ihan hyvä, jos marras-joulukuun lumettomuus olisi harmaan loskan sijasta kevyttä pikkupakkasta. Maaliskuun alussa talvi voisi vaihtua reilusti ja vikkelästi kevääseen.

Prunus Accolade - Koristekirsikka 20.5.2023

 
Jos vuodessa olisi lisäksi pelakuu,

sijoittaisin sen touko-kesäkuun väliin. Silloin valoisaa aikaa on lähes vuorokauden ympäri ja tekemistä riittäisi kelloon katsomatta. 

Peurat 20.10.2023 vastapäisen naapurin pihalla

 
Haaveilen

peurakannan huomattavasta pienenemisestä alueellamme, jotta ne eivät enää kulkisi pihallamme. 

Pää on tulvillaan monenlaisia haaveita. Jotkut niistä muuttuvat konkreettisiksi, jotkut taasen haihtuvat jälkiä jättämättä. 

Yhdessä viinilasissani on Tommy Tabermannin lause: " Ilman hulluja unelmia, ei synny viisaita päätöksä". Siinäpä oiva ohje.

Paeonia 'Bowl of Beauty' 28.6.2023

 

Tulkaa kaikki muutkin kirjoittamaan omaan Puutarhaystäväni-kirjaanne. Pohjan Puutarhaystävät -kirjaan löydät täältä.
Kiitos Pauliinalle kivasta haasteesta!