keskiviikko 2. helmikuuta 2022

Keittiöremontti valmis

Autotalliseinä pe 28.1.2022
 

Keittiöremontti valmistui ajallaan tai itse asiassa suunniteltua nopeammin. Sopimuksessa remontille varattiin kaksi viikkoa aikaa. Kolmannenkin viikon olimme varmuudeksi varautuneet viettämään leirielämää, mikäli esimerkiksi jokin kodinkone olisi myöhästynyt tai remontissa tullut yllätyksiä. Kaikki kodinkoneet saapuivat kaapistojen mukana ti 18.1. ja jälkitoimitukseen jäänyt hanakin samalla viikolla.

Autotalliseinä pe 28.1.2022


Tiistaina 25.1. remppamies teki joitain viimeistelytöitä, irrotti lattiasuojat ja kantoi roskat ja pahvit sekä työvälineet autoonsa. Imuroi vielä lattian. Kaapit ja laatikotkin hän oli imuroinut harjasuuttimella niin siististi, ettei minulle paljon pyyhittävää jäänyt.


Olen aiemmissa postauksissa kertonut, että liesituulettimen putki ei ollut uutta liesituuletinta ajatellen aivan keskellä. Putken olisi voinut siirtää, mutta se olisi vaatinut kömpimistä välikatolle töihin. Remppamiehen ehdotuksesta liesituulettimen yläosaan tuli kotelointi välitilalevystä, jolloin seinän yhtenäisyys säilyy.

Päädyimme rosteriseen liesituulettimeen. Meillä ei ole koneellista ilmanvaihtoa, joten liesituuletin toimii omalla moottorilla. Se on hyvin hiljainen, vaikuttaa varsin tehokkaalta. Suodattimet voi pestä astianpesukoneessa eli ei tarvitse jatkuvasti olla uusia suodattimia ostamassa. Lisäksi liesituulettimessa on hyvä valaistus, mikä on tärkeää lieden äärellä työskennellessä.

Vanha valurautalevyinen liesi vaihtui induktiotasoon ja kiertoilmauuniin. Induktiotason vuoksi ainoastaan yksi kerroskattila ja yksi paistinpannu lähti kiertoon. Kaikki muut soveltuvat hyvin induktiotasolle. Aamupuuron keittäminen vaatii näköjään vähän opettelua, kun induktiotaso on huomattavasti nopeampi.

Kiertoilmauuniakaan meillä ei aiemmin ollut. Uskon tulevani sen kanssa hyvin juttuun. Iloinen yllätys oli, että uunin mukana tuli kolme peltiä. Ritiläkin uunissa on. Ei siis ensimmäisenä tarvitse lähteä kalliita lisätarvikkeita hankkimaan.

Eteisseinä pe 28.1.2022

Eteisseinällä on toinen yksityiskohta, joka jäi myöhemmin tehtäväksi. Välitilalevy oli alunperin mitattu päättyväksi kaapiston päätyyn. Remppamies huomasi, että tällöin valokatkaisija jäisi puoliksi seinän ja välitilan rajakohtaan. Se taas ei tuntunut hyvältä ratkaisulta. Päädyimme pidempään välitilalevyyn, joka saapui ma 31.1. ja tuli asennetuksi ti 1.2.

Kuvassa remppamiehen väliaikaisesti laittama lyhyempi levy, jotta keittiö näyttäisi odotusajan viihtyisämmältä.

Eteisseinä pe 28.1.2022


Yksi onnistuneimpia valintoja on mielestäni valaistu lasiovellinen kaappi. Keittiösuunnitelmassa yksi kaappiovipari oli laitettu lasiovelliseksi. Vanhassa keittiössä oli useampi lasiovellinen kaappi, joihin oli kiva laittaa parempia laseja. Valaistusta vanhoissa kaapeissa ei ollut. Selasin keittiöfirman kuvastoa ja sieltä bongasin yläkaappeja korkeamman version, joka ulottuu pöytätasoon. Otin sen puheeksi keittiösuunnittelijan kanssa, joka muutti suunnitelmaa tältä osin. 

Työpöytään ulottuva lasiovellinen ja valaistu kaappi keventää eteisseinän kokonaisuutta. Saan fiinimmät lasit nätisti esille.


Paraatilasikaapin alaosassa on vetolaatikko, johon voi laittaa vaikka pöytähopeat tai mitä nyt keksiikään. Meillä laatikko on toistaiseksi varattu serveteille.

Ikkunaseinä pe 28.1.2022 - pahoittelut pimeästä kuvasta


Torstaina 27.1. laitoimme Ukkokullan kanssa uuden verhotangon. Siinäpä olikin hetken pähkäilemistä, mikä olisi sopiva korkeus tangolle. Seikkailin netissä, jossa oli lukuisia vinkkejä. Parhaimmaksi koin sen, että tanko laitetaan 5-10 sentin päähän katosta, jolloin syntyy vaikutelma korkeammasta huoneesta, kuin se onkaan. Melkein sydämestä otti, kun Ukkokulta joutui poraamaan vastamaalattuun seinään uusia reikiä.

Vanhat verhot saavat tässä vaiheessa kelvata. Isossa ikkunassa on sälekaihdin, jonka suljen oikeastaan vain joskus pimeän aikaan, koska tieltä näkee suoraan valaistuun keittiöömme. Ison ikkunan kummankin puolen on kapeat tuuletusikkunat, joihin emme ole saaneet hankittua sälekaihtimia. Nyt sellaiset odottavat, kunhan Ukkokulta ehtii ne asentaa.

Voisin olla verhoittakin, mutta kangas pehmentää tunnelmaa ja tarvittaessa niillä saa väriä ja vaihtelua valko-harmaaseen keittiöön.

Uusien keittiökalusteiden myötä pois lähtivät vanhat lattialistat. Vanhan keittiön aikaan listat laitettiin myös kalustesokkeleiden eteen. Enää niin ei tehdä. Ikkunaseinällä lattialista on edelleen paikallaan peittämään parketin ja seinän välistä rajaa. Olimme varautuneet hankkimaan listat itse rempan valmistumisen jälkeen. Olikin yllätys, kun remppamies kysyi, millaiset listan haluaisimme. Olen asiaa joskus pohtinut, sillä koko kodin listojen uusiminen on sekin lähitulevaisuudessa edessä. Remppamies ehdotti valkoista listaa, jonka hyväksyin. Enkä kadu. Hyvältä näyttää.

Olohuoneseinä pe 28.1.2022

Uudet kylmäkalusteet seisovat olohuoneseinällä. Vanhat odottivat autotallissa, kunnes remppamies otti ne kierrätykseen vietäväksi käydessään tiistaina tekemässä sovitut lopputyöt. Jääkaappi varsinkin alkoi olla jo tiensä päässä. Se paukkui välillä omituisesti ja pelkäsimme leirielämän ajan, että se sanoisi sopimuksensa irti ennen uuden keittiön valmistumista. Ei onneksi niin tehnyt.

Uusien kylmäkalusteiden mitat ovat muuttuneet sitten edellisten. Ne ovat hieman matalammat. Myös energiatehokkuus näkyy paksumpina seininä ja pulleampina ovina. Kovin ovat hiljaisia, mikä on tietenkin hyvä asia. Ihminen on kummasti tapojensa orja. Vanha jääkaappi aukesi helposti alareunassa olevalla jalkapolkimella. Aika monta kertaa olen uuden jääkaapin edessä etsinyt poljinta jalallani oven aukaistakseni.

Kylmäkalusteiden viereinen taso, yläpuolella mm. mikrouuni.

Tästä kuvasta näkyy ehkä parhaiten valitsemamme työtason ja välitilalevyn väri. Kummassakin sama harmaa sävy, joka on hieman läiskikäs. Pinta on kuitenkin sileä ja helposti puhtaana pidettävä. 

Pöytä- ja välitilalevyn rajakohta on saumattu niinikään harmaalla, joka tekee minusta onnistuneen kokonaisuuden. Remppamies veti kokeeksi kahta muuta väriä, kunnes tämä kolmas valikoitui käytettäväksi. Saumausaineiden värien demonstraatio oli eräs hyvä esimerkki remppamiehemme ammattitaidosta ja palveluasenteesta. Hänelle oli tärkeää, että lopputulos on meille mieluisaa.


Näitä vetolaatikoita on ihan pakko esitellä ja kehua. Niistä olen erityisen iloinen. Enää ei tarvitse kykkiä polvillaan etsimässä kattilakaapin perukoilta sitä vähemmän käytettyä pataa tai pannua. Iso ja syvä laatikko avautuu herkästi ja siinä kaikki on esillä ja selkä suorana valittavissa. Yhtä helposti laatikko vetää itsensä kiinni.


Myös eniten käytössä olevat lautaset ja mukit saivat paikan isoissa laatikoissa. Kaikilla keittiöfirmalla on runsaasti sisustusratkaisuja laatikoihin ja kaappeihin. Tilasin kaapistojen mukana vain kolme aterinlokerikkoa, sillä etukäteen oli vaikea tietää, mitä mihinkin tarvitsee. Kaappien sisusteita saa halutessaan lisää helposti vaikkapa keittiöfirman nettisivujan kautta tilaamalla. 

Laitoin vetolaatikoiden pohjalle ruotsalaisen huonekalujätin keittiöosastolta ostettua muovimattoa, jota olen käyttänyt ennenkin. Se estää astioiden liikkumisen ja on lisäksi helposti pyyhittävissä.


Valtaosa käyttöastioista sijoittui laatikoihin. Vähemmän käytössä olevat laitoin kaappeihin. Monen kaapin ylin hylly on typötyhjä. Tavaraa ei niihin riittänyt. Enkä ilman keittiötikkaita edes yltäisi ylähyllyltä mitään ottamaan. Parempi kuitenkin, että tilaa on yli tarpeen, eikä liian vähän. Ja parempi, että tyhjä tila on ovien takana. En halunnut keittiööni enää avohyllyjä pölyä keräämään.


Näissä aterinlokerikoissa tilaa riittää niissäkin. Paikoin kauhat ja kapustat ovat turhankin väljästi ripoteltu, mutta eiköhän nekin todelliset paikkansa aikaa myöten löydä. Lokerikot ovat harmaata muovia. Niitä on myös puisina ja taisi olla huopaisinakin. Puu olisi kaunista, mutta varsin kallista. Kaikki keittiörempan läpikäyneet tietävät, kuinka kaappien ja laatikoiden sisusteilla saa tehokkaasti hinattua kokonaisuuden hintaa ylöspäin. Huopaisia aterinlokerikkoja en oikein ymmärtänyt. Mitenkähän ne kestävät käyttöä ja miten niitä pitäisi puhtaana? 


Tiskialtaiden alle sijoittuu roskayksikkö. Astioiden määrässä ja sijoittelussa oli erilaisia vaihtoehtoja. Kuvan systeemi sopii meille.

Keittiössämme on tarvetta lähinnä bioroska-astialle ja astialle pienempiä sekajätteitä varten. Nämä on helppo tyhjentää ulkona olevaan sekajäteastiaan ja biokompostoriin. Autotallissa meillä on varsinainen lajittelupiste, jossa on omat laatikot muoville, kartongille, lasille, metallille ja kierrätyspaperille sekä tietenkin tyhjille pulloille. Ne viedään kerran viikossa tai kahdessa viikossa kauppareissun yhteydessä kierrätyspisteeseen. Autotalliin pääsee lämpimän varaston kautta, jolloin lajittelu sujuu helposti, eikä keittiöön kerry isoja määriä roskaa.


Isokokoinen yleiskone on aiemmin ollut alakaapissa, josta koneen mahtumisen vuoksi muut hyllyt on poistettu. Vierelle mahtuivat isokokoiset tarjottimet, mutta muuten kaapin käyttöaste jäi vähäiseksi. Lisäksi yleiskone piti sitä tarvitessa kantaa keittiön toiselle puolelle. Nyt se on omassa laatikossaan työtason lähellä olevassa kaapissa. Sai kaverikseen vedenkeittimen ja tehosekoittimen.



Hanan valitsemisen luulisi olevan yksinkertaista. Kyllä se olikin sitten, kun teki itselleen selväksi, mitä ominaisuuksia hanalta haluaa ja miten paljon on valmis hanasta maksamaan. Valmistajia ja mallivaihtoehtoja riittää. On rosterista, mustaa, kuparin ja kullankin värisiä. On yksiotehanoja ja vanhantyylisiä kahdella ottimella varustettuja. Minulle uutta on se, että perinteisen manuaalisesti käännettävän astianpesukoneliitännän voi korvata pienellä patteritoimisella napilla. Nappia painamalla astianpesukoneen hana aukeaa tietyksi ajaksi ja sulkeutuu itsestään.

Hanan korkealla kaartuva muoto ja yksiotemalli oli lähtökohta. Aluksi harkitsin hanaa, jossa olisi ulosvedettävä juoksutusputki. Kotimaisen hanavalmistajan juoksutusputkella varustetut hanat eivät miellyttäneet silmää. Hyvännäköisissä taasen pohditutti, onko niiden tarjoama hyöty hintaeron veroinen. Patteria vaativat astianpesukoneliitännät hylkäsin saman tien. Yksi vahdittava lisää sekä turhaa ongelmajätettä.

Aika pian päätös oli tehty. Oraksen Safira on sopivan eleetön ja täyttää meidän tarpeemme.

Yläkaapeissa on vielä runsaasti tyhjää tilaa. Osin siksi, että varsinkin jauhot ja muut kuivatarvikkeet etsivät niille sopivaa sijaintia. Laatikot ja hyllyt olin pyyhkinyt jo tiistai-iltana. Putkimiehen lähdettyä keskiviikkona suojasin laatikot muovimatolla ja kaappeihin laitoin hyllypaperia. Pysyvätpä ainakin hetken aika uudenuutukaisina ilman naarmuja ja öljypullonpohjaläiskiä. Seuraavaksi siirsin huonekalut paikoilleen. Se sujui ujuttamalla räsymatto painavampien huonekalujen jalkojen alle. Maton avulla pöydät ja lipastot liikkuvat näppärästi parkettia pitkin paikalleen. Ukkokulta oli mukana isompien ja painavampien huonekalujen siirrossa.

Torstai ja perjantai menivätkin sitten kokonaisuudessaan tavaroiden rahtaamisessa ja sijoittamisessa laatikoihin ja kaappeihin. Joidenkin paikkoja olen jo kertaalleen vaihtanut. Luultavasti muutoksia on odotettavissa jatkossakin. Muutama tavara on ollut hetken aikaa hukassa. Minulle tavaroiden paikat painuivat mieleen niitä kaappeihin laittaessa. Ukkokulta joutuu varmasti etsimään yhtä jos toistakin astiaa. Saapa nähdä, joudunko vielä tekemään hänelle tavarakartan.

 
Paljonko meni remonttiin aikaa?

Remontti alkoi ma 17.1. ja putkimiestä vaille valmista oli ti 25.1. Putkimiehen osuus ke 26.1. kesti ehkä tunnin. Myöhemmäksi jääneet eli uudelleen mitoitetun välitilalevyn vaihto ja liesituulettimen koteloinnin remppamies kävi tekemässä tiistaina 1.2. Työ oli valmis tunnissa.

Varsinainen keittiön purku, pintojen remontointi ja kalusteiden asennus viimeistelytöineen ja loppusiivouksineen kesti 8 päivää, joista yksi oli poikkeuksellisesti lauantai. Aikataulu siis alittui sopimukseen merkitystä ja siitä, mihin olimme ennakolta varautuneet.

Remontin valmisteluun eli huonekalujen siirtämiseen ja keittiön tyhjentämiseen sekä lattioiden suojaamiseen meni ehkä kaksi kokonaista päivää. Niihin käytettyä aikaa on vaikea arvioida, koska aloitin keittiön tyhjentämisen hissukseen heti joulun jälkeen. Remontin jälkeiseen huonekalujen takaisin siirtoon ja keittiön tavaroiden järjestelyyn meni noin kolme päivää. Nopeamminkin olisi selvinnyt, mutta halusin järjestää tavarat ajatuksella. 

Projektin sujuvuus?

Avaimet käteen -malli toteutui kohdallamme kiitettävästi. Remonttimies tiesi tarkalleen, mitä hänen tulee tehdä. Hyvin pian saatoimme todeta saaneemme kunnon ammattimiehen keittiötämme uudistamaan. Työ eteni systemaattisesti ja rivakasti. Remppamies tuli aamulla likimain kellon tarkasti ryhtyen heti hommiin. Päivällä hän kävi syömässä ja palasi pian jatkamaan työtä. Tarjosin kaverille iltapäiväkahvit, jonka puitteissa juttelimme mukavia. Kaverilla ei tainnut kelloa ollakaan, ainakaan en nähnyt hänen aikaa missään vaiheessa vilkuilevan. Kahvit juotuaan hän nousi kiittäen ja lähti takaisin työmaalle. Päivän päätteeksi hän taas huikkasi vievänsä tavaraa kaatopaikalle ja palaavansa jälleen aamulla.

Olohuoneeseen ja eteiseen varastoidut uudet kaapistot oli merkitty ja sijoitettu siten, että remppamies löysi tarvitsemansa kaivamatta ja siirtelemättä. Meidän kulkureittejämme ei missään vaiheessa tukittu, vaan elämän sujuminen rempan keskellä huomioitiin.

Vanhaa keittiötä uudistaessa tulee aina eteen tilanteita, joihin ei ole valmiita ratkaisuja. Näissä kohdissa remonttimies kertoi meille toteutusvaihtoehdot selkeästi. Pidimme lyhyen neuvonpidon. Remppamies kertoi, mikä hänen mielestään olisi toteutuksen kannalta fiksuinta ja miten se vaikuttaa ko. kohdan ulkonäköön/kokonaisuuteen. Kertaakaan ei tullut sellaista tunnetta, että remonttimies tyrkyttäisi omia mielipiteitään. Aina hän kuunteli meitä ja kunnioitti päätöstämme. Joka kerran suorastaan hätkähdin, miten hyviä ja meitä miellyttäviä hänen ratkaisuehdotuksensa olivat.

 
Miten maksaa?

Kenellekään ei liene epäselvää, että keittiöremontti on yksi kodin kalleimpia investointeja. Hintaan voi vaikuttaa tekemällä itse niin paljon, kuin osaa ja jaksaa. Me päädyimme avaimet käteen -vaihtoehtoon, jolloin ammattilaiset tekevät kaiken. Tämä vaikutti myös keittiöfirman valintaan, sillä kaikilla kalustemyyjillä ei ole tarjolla avaimet käteen -palvelua. 

Harkitsimme mahdollisuutta, että teettäisimme purku- ja pohjustustyöt jollain yrityksellä ja itse kaapistojen asennuksen tekisi sitten varsinainen kalustetoimittaja. Pyysin muutamia urakkatarjouksia, joiden hintahaitari oli melkoinen. Erään firman tarjous oli ensin 7000 €,  seuraavana päivänä se nousi 10.000 euroon. Tarjoavien yritysten taustoja oli vaikea selvittää ja tarjouksia vielä vaikeampi verrata, vaikka kaikki saivat samansisältöisen tarjouspyynnön. Joku firma oli toiminut vuosia, toinen taas vasta kuukauden.  

Avaimet käteen -sopimukseemme kuului:

- kalusteiden ja kodinkoneiden purku
- välitilalaatan purku
- verholaudan purku
- purkujätteen toimitus kaatopaikalle (sis. kaatopaikkamaksut)
- seinien paikkatasoitus ja maalaus
- katon paikkatasoitus ja maalaus
- vesieritys allaskaapin ja astianpesukoneen alle
- uusien kalusteiden ja kodinkoneiden asennus (sis. led-valaistus)
- asbestianalyysi
- maalit ym. tarvikkeet

LVIS-työt laskutetaan erikseen. Niistä ei isoa summaa pitäisi tulla.

Kuten syksyisessä kattoremontissa, halusimme maksaa vasta työn valmistuttua ja molempien osapuolten sen hyväksyttyä. Ilman muuta myös myyjäpuoli haluaa varmistaa saavansa maksun tekemästään työstä. Kalustetoimittajalla oli tarjota rahoitussopimus, tässä tapauksessa OP Yrityspankin kanssa. Teimme netissä OP:lle rahoitushakemuksen, jonka puitteissa voimme joko maksaa koko summan korottomana ja kuluttomana tai sopia maksuaika.

 
Lopuksi

Iso ja kallis remontti jännitti ja pelotti. Media on täynnä kauhukertomuksia pieleen menneistä remonteista. Varsinkin vanhaa korjatessa riski on aina olemassa. Meidän kohdalla kaikki on mennyt hyvin. Ongelmia ei ole tullut.

Olemme saaneet kaiken tarvitsemamme informaation ja esittämiimme kysymyksiin asialliset vastaukset viipymättä. Asuminen remontin keskellä tuottaa aina hankaluuksia arkeen, mutta mitään ylivoimaista emme siinäkään asiassa kokeneet.  

Postauksissani on jo useampaan kertaan tullut mainituksi tyytyväisyys rempan suorittaneeseen kaveriin, Jasseen. Hän on ammattimies parhaasta päästä, täsmällinen, nopea, luotettava. Palveluasenne hänellä on kohdallaan. Unohtaa ei myöskään sovi sitä, että hän osoittautui todella mukavaksi mieheksi. Hän saa toki maksun työstään, mutta kehut ja kiitoksetkin lämmittävät mieltä. Annoimme hänelle pienen paketin, jonne sujautin myös kutomani villasukat.

Työn jälki on siistiä ja viimeisteltyä. Kaapistojen laatuun olemme niin ikään todella tyytyväisiä. Toistaiseksi ei ole löytynyt mitään huomautettavaa. Jos jotain löytyy, keittiöyritys on luvannut puutteet korjata. Takuukin niillä on. 

Keittiöremontissa toistui sama malli, kuin syksyisessä kattoremontissa. Tämänkin firman konsepti on mietitty alusta loppuun toimivaksi ja kaikkia osapuolia hyödyttäväksi. Kokemuksemme perusteella voin suositella Puustellia (ihan omasta aloitteestani kehun eli ei tule alennusta). Hyvää on helppo kehua ja kiittää.

Nyt sitten ollaan ja eletään uuden keittiön onnellisina omistajina. Yksi pitkäaikaisista haaveistani on vihdoin toteutunut. Hyvältä tuntuu!


Remontin aihemmat vaiheet löytyvät:

Keittiöremontti alkaa (23.1.2022)

Keittiöremontti jatkuu (27.1.2022)



maanantai 31. tammikuuta 2022

Valtteri piti lupauksensa

La 29.1.2022 aamupäivä
 
Sieltä se Valtteri-niminen lumimyräkkä on tulossa. Kerää vielä lauantai-aamupäivällä taivaanrannassa itseensä puhtia, jotta jaksaa pitää lupauksensa. Tässä vaiheessa ei vielä tuule ja aurinkokin yrittää hetkittäin kurkistaa pilvimassan välistä.

Lauantain aamupäivää eletään tässäkin kuvassa. Alareunan verkkojen tarkoitus on kertoa peuroille, että tästä heiltä on kulku kielletty. Melko hyvin ne ovat kieltomerkkini ymmärtäneet ja kulkevat kiltisti verkon reunaa puiston puolelle. Toivon niin tapahtuvan jatkossakin.

Välillä vetistä räntää suoraan ikkunaan.
 
Myräkkä alkoi luvatusti lauantai iltapäivällä kahden jälkeen. Ikkunasta katsoen tuuli pyöritti sakeana satavaa lunta ympäriinsä. -1℃ asteen pakkasesta huolimatta ikkunaan osuva lumi oli vetistä.

Tällä kertaa tuuli puhalsi pohjoisesta, jolloin suurin lumimassa satoi talon sisäänkäynnin puolelle ja toiseen päätyyn. Tuuli oli kasannut varaston ovelle paksun kinoksen, eikä ovea meinannut sunnuntaiaamuna saada auki. Oli kiire lumitöihin, eikä tilanteiden ikuistaminen kameralla käynyt mielessä. Jälkikäteen kuvasin tiiliseinään tarttuneen lumen. 

Sisäänkäynti alkaa olla auki.


Vilkaisin keittiön ikkunasta ulos puoli kahdeksan aikaan, jolloin aura oli ehtinyt jo käydä meidän tiellämme. Lunta oli satanut todella paljon. Olin varautunut lumitöihin, mutta pari kertaa piti hieraista silmiä nähdessäni sisäänkäynnin lumivallin. Tuossa tuija-aidan edessä on samanlainen kasa, jonka kolasin pois sisäänkäynnistä mahdollistaakseni pihasta pois pääsyn. Samoissa hommissa oli muutkin naapurit kotitien varrella.

Kotitie sisäänkäynnistä katsottuna toiseen suuntaan.

Tuija-aidan viereinen oja on täynnä lunta. Traktori auraa ensin tiealueelta lumen jalkakäytävälle ja seuraavaksi jalkakäytävältä reunaan. Tällöin sisäänkäyntiin tulee korkea valli, jossa lumi on tiukkaan pakkautunutta ja näin ollen hyvin painavaa. Ellei sitä käy kolaamassa pois mahdollisimman nopeasti, se kovettuu ja jäätyy entisestään. Sitten tarvitaankin jo järeämpiä työkaluja vallin pois saamiseksi.

Aiempi urakoitsija osasi käyttää traktoriaan taitavasti, eikä aurannut talojen sisäänkäynteihin korkeita valleja. Nykyinen kunnan kilpailuttama urakoitsija paahtaa vain ja ainostaan suoraan eteenpäin. Ehkei heidän traktorissaan ole käännettävää auraa. 

Kunta pudottaa vuosittain postilaatikoihin lappuja, joissa asukkaita kielletään kolaamasta lumia yhteisille alueille. Meidän tonttimme rajoittuu puistoalueeseen. Piha-alueen lumet mahtuvat omalle tontille. Sen sijaan sisäänkäynnistä kolaan lumet puistoalueelle, koska tuohon tien viereen ei vaan mahdu. Eikä korkean kasan päälle jaksa kolalla lisää lunta työntää. 

Puistopäätyyn lunta pyrytti vähemmän
 
Ymmärrän, ettei puistoalueet ole yksittäisten asukkaiden lumenkaatopaikkoja. En kuitenkaan usko, että koiranpissan maustamasta lumesta on kovin suurta haittaa puistoalueen väljästi hoidetulle nurmikolle. Minähän sitä haravoin ja leikkaankin monen metrin alueelta. Eikös kunta ole yhtä kuin me kunnan asukkaat? Jos kunnan edustaja tulee minulle asiasta valittamaan, pyydän häntä kertomaan, millä keinolla erotan kunnan lumet oman tontin lumista. Tai lopettamaan yhteisten alueiden lumen auraamisen meidän tontille.

Bermudasta näkyi vielä pari päivää sitten kurjenpolvet ja muutama talventörröttäjä. Nyt törröttää lähinnä valtaisa kasa lunta. Lisää tuohon vielä lykitään, sillä aamun kolauskierroksen jälkeen lumisade on jatkunut. Sääennusteiden mukaan lunta tulee seuraavinakin päivinä. Ennen alueen kunnostusta Bermudassa lumi suli viimeisten joukossa. Nyt aurinko pääsee paistamaan ja sulattamaan lunta tässäkin kohtaa mukavasti. Nukkukoon kurjenpolvet vielä hetken rauhassa.

Uusi arktinen kanerva kenties.


Sunnuntain aamupäivä meni rattoisasti lumihommissa. Kaikissa asioissa on hyvät puolensa. Tämän lumimyräkän positiivinen puoli oli se, että se osui viikonlopulle. Oli aikaa kaikessa rauhassa työntää lunta paikasta toiseen annos kerrallaan. Askelmittari unohtui sisälle, mutta eiköhän kolmessa tunnissa muutama kilometri lihasjumpalla lisättynä kertynyt. Onni oli myös siinä, ettei tarvinnut autolla mihinkään lähteä. Sen hangesta kaivaminenkin vaati aikansa. Sitten kun reitti pihasta ajotielle oli putsattu.

Pikkupuutarha on tuolla jossain.


Omassa pihassa en ole lumensyvyyttä mitannut. Riittää, että siirrän käytäviltä ja pysäköintipaikalta lunta sivuun, jotta pääsen kulkemaan. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Nuuksiossa lumensyvyys on 56 cm. Pari päivää sitten se oli 32 cm. Meillä lukemat lienevät samaa luokkaa. Tässä Nuuksion naapurissahan me asumme.


Pihabongaus jäi tältä viikonlopulta suorittamatta. Lauantaina linnut olivat menneet myräkältä piiloon. Sunnuntaina katselin ruokailun ohessa keittiön ikkunasta, kuinka mustarastaat leikkivät Bermudassa kukkulankuningasta. Joukossa oli myös keltasirkkuja, pari viherpeippoa, yksi punatulkku, yksi pikkuvarpunen ja runsain määrin sini- ja talitiaisia.

On meillä olopihalla lunta ollut joskus enemmänkin.

Lumiurakan jälkeen oli tarkoitus vielä käydä tarkastamassa puiden ja pensaiden tilanne. En vain enää jaksanut. Maanantaina siis ravistelemaan oksilta suurimpia lumimassoja, ettei tule vahinkoja.

Lumesta voi ja saa tykätä tai sitten ei. Siitä mukavia nämä lumimyräkät ja helleaallot ovat, että niistä riittää puheenaihetta ja muisteltavaa pitkään.

Huomenna alkaa helmikuu. Sehän on lähtölaukaus kohti kevättä.
Mukavaa tammikuun viimeistä päivää!


lauantai 29. tammikuuta 2022

Kuusi kuvaa toukokuusta

6.5.2021 Niin tuoretta ja vehreää ja kuitenkin kaikki vielä alullaan.
 
Monissa puutarha-asioissa taidan olla auttamattomasti yllytyshullu. Kun Saaripalstan Saila jatkoi Tuplasti terapiaa -blogin vuosittaista "Kuusi kuvaa kesästä" -haastetta Kuusi kuvaa toukuusta -postauksella, olin heti myyty. Toukokuu on kuukausi, jolloin kasvimaailmassa sattuu ja tapahtuu. 

Kasvun voima ja vauhti on huikeaa. Puutarhakierroksia on tehtävä vähintään kerran päivässä, mieluummin useamman kerran. Aina löytyy uutta ja ihmeellistä. Osaa ei ole aamukierroksella edes huomannut ja osa nousee esille päivän aikana.

Hämyvuokot heräävät 10.5.2021

Huhtikuussa kuljetaan miltei kontallaan, jotta nähdään pieninkin mullasta esiin pilkistävä piippo. Toukokuussa on jo noustu suorille jaloille. Joskin kroppa muodostaa omituisessa asennossa könöttävän "ällän", kun kaikki kiinnostava löytyy alle metrin korkeudelta. Toukokuussa on syytä pitää myös korvat avoinna, sillä muuttolintujen konsertit alkavat jo aamuvarhaisella. Mustarastas on saanut seurakseen muita taitavia laulajia.

17.5.2021 Kasvun kohinan melkein kuulee.

Sipulikukista monet pienemmät ovat jo lopettaneet tai kadonneet isompien jalkoihin. Perennat koittavat saada itsensä mahtumaan kirjavaan joukkoon. Pionitkin jo kurkottavat punaruskeita versojaan. Niillä on vielä matkaa itse kukintaan.

20.5.2021 Pikkupuutarhan harkkokäytävän ensimmäinen kevät.


Pikkupuutarhan tuoreen harkkoreunuksen viereen istutin runsaasti narsisseja, jotta voisin poimia niitä maljakkoonkin. Enpä poiminut ainuttakaan. Elämähän on jo tässä vaiheessa siirtynyt enenevässä määrin pihamaalle. Kiertelen ihastelemassa narskujani puutarhassa. Sisällä käyn syömässä ja nukkumassa. Jos lämmintä piisaa, ruokailukin sujuu ulkosalla.

25.5.2021 Tungosta Kurgaanin "kasvoilla".


Toukokuun vihreys on uutta ja olemukseltaan hentoa. Vuoden hienoimpiin tuoksuihin kuuluu pienten koivunlehtien tuoksu. Siinä on kesän lupaus täydellisessä paketissa.

30.5.2021 Entinen metsäpuutarha talon puistopäädyssä.

Kuudesta kuvasta viimeistä katsellessani voin vaivatta siirtää itseni tuohon tunnelmaan. Auringon lämpö iholla, oksia ja kotkansiipiä kahisuttava tuulenvire sekä kivituhkan rapina kenkien alla. Jopa kulkijaa puskista pakoon lähtevien mustarastaiden viestittely toisilleen ja niiden siipien räpistely on kuvassa läsnä. Kesä on vasta alullaan. Kaikki vielä edessä. Toukokuu on suurenmoista aikaa.

Toukokuuta kohti kulkiessa toivotan hyvää viikonloppua kaikille!


torstai 27. tammikuuta 2022

Keittiöremppa jatkuu

KEITTIÖREMONTIN 5. PÄIVÄ PE 21.1.2022

Autotalliseinä 21.1.2022
 
Aluksi pahoittelut kuvien epätarkkuudesta. Harmaana päivänä huonoissa valaistusolosuhteissa tuli vain huonotasoisia otoksia. Kuvat kuitenkin toimivat kertomuksen tukena ja kertovat todellisuudesta.

Perjantai alkoi ja jatkui, kuten edelliset neljä päivää. En ollut koko päivää kotona, eikä sillä remontin kannalta mitään merkitystä ollutkaan. Remppamies jätti työmaansa kolmen maissa. Kaapistot on kaikki paikoillaan. Pöytälevytkin valmiina, joskaan ei ilmeisesti vielä kiinnitettyinä.

Ikkunaseinä 21.1.2022


Ikkuna on edelleen muovilla suojattuna. Ilmeisesti maalitelaa on vielä vähän heilutettava. Pari yksityiskohtaa jäi torstai-iltana meitä mietityttämään. Niihin saimme asiallisen ja mieltä rauhoittavan vastauksen remppamieheltä aamulla kysyessämme. Muistin jostain kuulemani sanonnan: "lapselle ja hullulle ei pidä näyttää keskeneräistä työtä". Olen nyt sitten kumpi tahansa tai kumpaakin, katsoin parhaaksi esittää kysymyksiä tässä vaiheessa, jolloin ne on helppo tarvittaessa korjata.

Eteisseinä 21.1.2022

Kalusteissa ei tässä vaiheessa vielä ole ovia tai etusarjoja. Ne odottavat pakkauksissaan olohuoneessa ja eteisessä.

Olohuoneseinä 21.1.2022

Kuten kuvat paljastavat, kaapistojen väri tulee jatkossakin olemaan valkoinen. Palaan väreihin sitten, kun on valmiimpaa esiteltävää.


Laatikot vähenevät muista tiloista vauhdilla. Edessä häämöttää jo päivät, jolloin huonekalut voi palauttaa vanhoille paikoilleen ja lattiasuojat joutavat roskiin.

Olimme varautuneet melun lisäksi runsaaseen pölyyn. Ostimme teipillä varustettuja suojamuovirullia ja vetoketjulla varustetun muovin kiinnitettäväksi käytävän oviaukkoon. Varauduimme siihenkin, että heitän vanhat lakanat sohvien päälle. Eipä ole ylimääräistä pölyä mitenkään mittavasti tullut. Remppamies siivoaa ja imuroi työmaataan säännöllisesti. En ollut itse katsomassa, mutta Ukkokulta selitti jonkun työvälineen hoitavan pölyn imemisen samantien työn edistyessä. Roskaa kulkee jaloissa jonkin verran eteisestä muihin tiloihin. Johan viikon imuroimattomuus näkyisi muutenkin.

Hankkimamme suojamuovit käytetään sitten jossain tulevassa rempassa.


Keittiökalusteet ovat kehittyneet melkoisesti vanhan keittiömme ajoista. Nekin olivat hyvälaatuisia ja niissä oli monia tämänkin päivän mittapuulla hyviä ominaisuuksia. Uudet kalusteet seisovat säädettävillä jaloilla. Helpottaa varsinkin silloin, jos lattia on epätasainen. Jalkojen eteen tulee yhtenäinen sokkelilevy, jonka voi tarvittaessa irroittaa.


Kaapit on lujatekoisia. En edelleenkään luopunut perinteisestä kuivauskaapista. Kaikkea ei voi tiskikoneeseen työntää. Tykkään, että kuivauskaapin ritilähyllyt ovat tummanharmaita. Alimman ritilän alla on metallinen tippuvesialusta, jonka saa liu'uttamalla pois vaikkapa puhdistamista varten. Kaapistot ovat pääosin sisältä valkoisia, mutta esimerkiksi kuivauskaapin takaseinä on tummanharmaa. Kaapin yläosaan tulee vielä yksi kiinteä hylly.


 KEITTIÖREMONTIN 6. PÄIVÄ LA 22.1.2022

Autotalliseinä 22.1.2022

Viikolla sovittiin, että remppamies voi tulla töihin myös viikonloppuna. Lauantaina hän tuli vasta puoli yhdeksän jälkeen, mutta teki pitkän työpäivän jopa ilman ruokataukoa. Olen tarjonnut hänelle päivittäin iltapäiväkahvit. Lauantaina laitoin muutaman voileivän, ettei kaveri pökerry työnsä äärelle. Yhtenä päivänä huomasin tarjota hänelle kylmää vichyä. Yleensä hänellä on oma vesipullo mukana. Tuolloin ei ollut.

Ikkunaseinä 22.1.2022


Päältäpäin katsoen näyttää, ettei keittiössä ollut edellisen päivän kuviin verrattuna kummoisia tapahtunut. Kyllä oli. Tässä vaiheessa on enemmän monenlaista säätämistä ja pieniä yksityiskohtia. Kaikilla on tarkoituksensa kokonaisuudessa.

Eteisseinä 22.1.2022


Välitilalevyt ilmestyivät paikoilleen lauantain aikana eteisseinää lukuunottamatta. Tämän osuuden välitilalevyn mittaa muutettiin, jotta valaisinpainike saadaan tyylikkäämmin asennettua. Uusi levy tulee alkuviikosta.

Olohuoneseinä 22.1.2022


Hyllyjäkin oli seinäkaappeihin ilmestynyt. Samoin seinien maalausta oli viimeistelty.


Tiskipöydän lavuaarit oli paikoillaan. Asianmukaiset tiivistykset tietenkin vielä puuttuvat. Aina on käsin tiskattavaa. Varsinkin isot kattilat, monet muoviesineet ja paremmat lasit tiskaan käsin. Vanhempien luona tuskastuin tiskipöytäratkaisuun, jossa toinen allas vielä menetteli, mutta toinen oli sellaista lilliputtikokoa, jolla ei ollut mitään virkaa. Omaan kotiin halusin kaksi kunnollista lavuaaria.

Materiaalejakin on vaikka mitä tarjolla. Päädyin kotimaiseen ruostumattomasta teräksestä valmistettuun altaaseen, jonka koko on 40x40 cm. Minun valintojani ohjaa usein käytännöllisyys.


Myös valaistuksen pohjatyöt etenivät lauantain aikana. Remppamies oli laittanut tarvikkeet nätisti järjestykseen sähkömiestä varten.


Led-valaistuksen listat hän laittoi lauantain aikana kaappien alareunoihin. Sulautuvat ympäristöönsä niin tehokkaasti, etten ensin meinannut listoja edes huomata. Vanhassa keittiössä käytimme paljon vain työtasojen loisteputkia. Kattolamppua tuli harvemmin sytytettyä. Nyt odotamme jännityksellä, kuinka hyvin led-listat valaisevat ja tuleeko niistä meidän pääasiallinen käyttövalaisimemme. Ainakin valolähteitä on määrällisesti aiempaa enemmän.


Välitilalevy ulottuu myös liesituuletintilaan. Välitilalevy on samaa materiaalia ja kuviota, kuin pöytätasot. Harmaata, ei niin tasaisen väristä. Ehkä vähän betonia muistuttava väri ja kuvio, mutta livenä nähtynä pehmeämpi.

Tykkään kyllä keraamisista laatoista. Mutta en niiden saumoista ja saumojen puhtaana pitämisestä. Toki nyt valitsisin isokokoisemmat laatat, jolloin saumojakin on vähemmän. Ja sauma-aineen värilläkin on ilman muuta merkitystä. Päädyimme kuitenkin välitilalevyyn, enkä usko päätöstä katuvani.


Laatikkopinot ja -rivit harvenevat. Kohta saamme välivarastona toimineet tilat taas kokonaan omaan käyttöömme.

Sunnuntai on välipäivä. Remppamies jatkaa maanantaina. 

 

KEITTIÖREMONTIN 7. JA 8. PÄIVÄ MA-TI 24.-25.1.2022


Maanantai eteni edellisviikkoiseen tapaan. Laatikkopinot harvenivat edelleen. Useimmista laatikoista sisältö siirtyi maanantain aikana omille paikoilleen ja sai täytteeksi pahvia ja muuta pakkausmateriaalia.


Remppamiehen mukana saapui sähkömies, joka teki kunnon rupeaman  kiinnittämällä kaapistojen alle uudet pistokkeet.


Vanhat valaisinpainikkeet vaihtuivat uusiin. Uuni, mikroaaltouuni ja liesitaso löysivät paikkansa. Samoin liesituulettimen alaosa.


Eteisseinän lasikaappiin tulee sisälle led-valo, joista toinen oli paikallaan jo maanantaina. Erilaiset listat ja pienemmät yksityiskohdat ilmestyivät kuin varkain maanantain aikana.


Kahvatkin tulivat kiinnitetyiksi oviin ja laatikoihin. Valitsimme metalliset, eleettömät kahvat. Valinnanvaraa niissä olisi ollut joka makuun. Olisi ollut myös mahdollista jättää kaapistot kahvattomiksi, jolloin avautuminen tapahtuu pienellä painalluksella. En kaipaa ylimääräistä sormenjälkien pyyhkimistä, joten meille sopii kahvat paremmin.


Remppamies teki maanantaina pitkän päivän. Putkimies tulee keskiviikkona laittamaan hanan ja liittämään allaskaapin putket paikoilleen. 

Autotalliseinä ti 25.1.2022

Tiistaiaamupäivän aikana jatkui yksityiskohtien hiominen. Liesituuletin siirtyi entiseen nähden vähän vasemmalle. Putken siirtäminen keskemmälle uutta liesituuletinta varten olisi vaatinut isomman operaation välikatossa. Meidän suostumuksellamme remppamies rakensi liesituulettimen yläosaan valkoisen peitelokeron, joka vaihtuu myöhemmin välitilalevymateriaaliksi.

Ikkunaseinä ti 25.1.2022

Ikkunasta riisuttiin muovisuojat pois. Lattialtakin lähti paperisuojia muiden roippeiden kanssa kaatopaikalle.

Eteisseinä ti 25.1.2022

Eteisseinän välitilalevyä ei ole kiinnitetty, koska sen mittaa muutettiin ulottuvaksi valaisinpainikkeen yli. Odotellessa se pysyy paikoillaan pistokkeiden avulla. Uusi levy tulee ensi viikolla, jolloin myös tämän osuuden pöytä- ja välitilalevyn välinen saumaus tehdään.

Olohuoneseinä ti 25.1.2022


Jääkaappi ja pakastin ovat paikallaan. Jääkaappi jo kylmenemässä. Illan voikin käyttää uusien kodinkoneiden opaskirjoihin tutustumiseen.

Remppamies irrotti suojapaperit lattioilta, siivosi muutenkin jälkensä keittiöstä ja eteisestä.  Joimme vielä kahvit, jonka jälkeen hän kiikutti tavarat ja jätesäkit autoonsa. Jollei mitään ihmeellistä tule esille, tapaamme remppamiehen ensi viikolla. Silloin hän tulee tekemään loput tehtävä.

Keskiviikolle jäi putkimiehen osuus eli hanan ja putkien asentaminen paikoilleen. Seuraava postaus kertokoon, millainen keittiö valmiina.